Kirja ei ole vielä tullut kirjastoihin, mutta sitä on tulossa kaikkiaan 24 kpl kappaletta pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kirjan hankintatiedoissa on ilmestymispäivä 31.10, eli piakkoin on varmaan varattavissa.
Vähän on kirjailijasta tietoa saatavilla.
Tässä Gummeruksen sivuilta:
Hannu Tuomainen on pitkän linjan elokuva-ammattilainen. Hän on ohjannut elokuvan Menolippu Mombasaan ja tuottanut Poika ja Ilves -teoksen. Kansainvälisten palkintojen lisäksi Suomen elokuvatoimistojen liitto valitsi Hannun vuonna 1999 vuoden elokuvatuottajaksi ja samana vuonna hän sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon.
Elonetistä löytyvät kaikki elokuvat joiden tekemisessä Hannu Tuomainen on ollut mukana
http://www.elonet.fi/name/he2bfz/
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta saa 86 hakutulosta haettaessa asiasanalla ympäristönsuojelu ja rajattaessa haku (hakusivun vasen reuna) aikuisten kokoelmassa oleviin englanninkielisiin tietokirjoihin. Näin löytyy mm teokset Hengeveld, Rob: Wasted world : how our consumption challenges the planet (The University of Chicago Press, 2012); Burley, Helen: How can I stop climate change? (HarperCollins, 2008) sekä useita ympäristötilastoja eri vuosilta.
Alan erikoiskirjasto on Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) kirjasto ja tietopalvelu, yhteystiedot sivulla http://www.syke.fi/fi-FI/Palvelut/Kirjasto_ja_tietopalvelu.
Aineistoa voi hakea myös Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta https://finna.fi. Yliopiston kirjasto...
Hei!
Tuula Kallioniemen "Kirjoja ja kummituksia"- kirjassa (2018) on. Lainaan tähän suoraan kirjan kuvausta:
Reuhurinteellä riittää lukutoukkia ja huimapäitä - ja jännitystä joka lähtöön.
Tintti käy monta kertaa viikossa kirjastossa ja osaa sepittää kauhutarinoita. Vernerin lukemista kirjoista on peräisin sekin idea, että metsikköön kyhätään reuhiskirveskulttuuri. Ramona rakastaa kummitusjuttuja. Pulla tarvitsee päänsä päälle isoa kirjaa harjoitellessaan huippumallin kävelyä, ja Fisu käyttää kirjaa ovenpidikkeenä.
Möly taas ei ole lainkaan lukumiehiä. Hänen silmissään kaikki kirjat näyttävät samanlaisilta, ja kirjaimet ovat hyppeleviä vänkkyröitä. Mölystä lukeminen on kertakaikkisen kamalaa. Kunnes kuvaan astuu lukumummo....
Tervasaaresta löytyy vähän tietoa monesta eri lähteestä, mutta mitään koottua Tervasaaren historiikkiä en löytänyt. Museoviraston kirjastossa ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen arkistossa (Kunnalliskertomukset) kannattaa itse käydä selaamassa kirjoja.
Tervasaaren nimi on vanhoissa kartoissa ollut 1640-luvulla Tiäruholmen, Tiärholmen 1721, Tjärholmen 1781 ja Tjärholm 1845. Nimi johtuu saarella olleesta tervahovista eli tervan vientiä harjoittavien kauppiaiden varastoaitoista. Suomenkielinen nimi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien. Nykyiset nimiasut vahvistettu vuonna 1909.(Lähde: Helsingin kadunnimet)
Tervasaaren vaiheista kerrotaan Helsingin kaupungin historiassa(osa I), Eino E. Suolahden kirjoittamassa kappaleessa...
Melinda Metzistä ei valitettavasti löydy suomenkielellä juuri mitään tietoa. Englanninkielisiä sivustoja on joitakin, tässä parhaita:
http://www.bbc.co.uk/cult/roswell/interviews/burnsmetz/index.shtml
Melindan haastattelu löytyy sivustolta:
http://www.scifi.com/sfw/issue254/interview.html
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on myös aikaisemmin kysytty Melinda Metziä käsitteleviä sivustoja. Tässä linkki aikaisemmin tässä palvelussa olleeseen vastaukseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9151…
Kyseessä saattaisi olla Ira Levinin romaani Mengelen pojat. Kirjan pohjalta on tehty myös elokuva. Elokuva julkaistiin suomessa nimellä Brasilian pojat, ja eräässä sen esittelytekstissä todetaan mm. seuraavaa;
"Nuori amerikkalainen Barry Kohler kertoo kuuluisalle natsien metsästäjälle Ezra Liebermanille epäilevänsä, että Auswitzin keskitysleirin "kuoleman enkeli", tohtori Josef Mengele on elossa ja työskentelee Etelä-Amerikassa. Yhdessä miestensä kanssa hän yrittää kloonata Hitleriä! Kun Kohler saa pitäviä todisteita, Mengelen kätyrit murhaavat hänet. Liebermanin uteliaisuus on kuitenkin herännyt ja kauhukseen hän saa selville, että Mengelen geenimanipulaatio on onnistunut, jossainpäin maailmaan odotaa natsien aikapommi..."
Kruutin sanan merkitystä kannattaa tiedustella kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimesta puh. 09 7014991. Suomen kielen sanakirjoista löytyy vain sana kruuti, joka on tarkoittanut ruutia.
Kaikkia 70-luvulla julkaistuja levyjä ei valitettavasti voi etsiä asiasanoilla. Vuodesta 1993 lähtien on äänitteet luetteloitu Plussa-tietokantaan asiasanoituksella ja kappaletiedoilla varustettuna, mutta sitä vanhemmat äänitteet löytyvät yleensä vain hakemalla joko äänitteen nimellä tai tekijän/esittäjän nimellä.
Jos yhtään muistat, kuka on levyn tekijä tai esittäjä tai muistat jotain levyn nimestä, voit vähäisilläkin tiedoilla etsiä levyä Plussa-tietokannasta tai kysyä uudestaan etätietopalvelusta tai suoraan kirjastosta. Voit myös soittaa Vantaan pääkirjaston musiikkiosastolle, jossa on laajat suomalaisen musiikin vinyylilevykokoelmat ja tiedustella levyä sieltä. Puhelinnumero Tikkurilan musiikkiosastolle on 09-83923583. Voit yrittää...
Laulu Puumanni Afrikassa (nuotit ja sanat) löytyy kokoelmasta Pupuhaukka : Teekkarilaulun koskessa. Voit tehdä siihen varauksen Lastu-verkkokirjastossa https://lastu.finna.fi/Record/lastu.303406
Espoon kirjastoissa voit kopioida ilmaiseksi 20 sivua. Paperikopion ottaminen paperisesta asiakirjasto sujuu siis ilmaiseksi myös omatoimiaikaan. Monitoimilaitteissa parhaiten Helppo kopiointi -toiminnolla. Jos laite on pimeänä, paina puolikuun näköistä nappia laitteen näppäimistöllä.
Tulostaminen tai muistitukulla olevien tiedostojen kopiointi paperille sujuu myös omatoimiaikaan Princh -järjestelmän kautta. Omatoimiaikana Maksa tiskillä -vaihtoehto ei ole käytössä.
Monitoimilaitteiden käyttöön saat opastusta kaikissa kirjastoissa henkilökunnan ollessa paikalla.
Elonet-tietokannan mukaan Toivo Särkän ohjaamassa elokuvassa ”Katarina kaunis leski” (1950) on musiikkina kansanlaulu ”Kehrää kehrää tyttösein / Kehruuvalssi”, jota Eeva-Kaarina Volanen hyräilee ja Jorma Nortimo laulaa. Lisäksi elokuvassa soi kaksi Heikki Aaltoilan elokuvaa varten säveltämää ”Salonkitanssia”, joista toinen esitetään cembalolla ja toinen jousiyhtyeellä.
Lähde:
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisen elokuvan suoratoistopalvelu ja elokuvatietokanta Elonet:
https://elonet.finna.fi/
Katarina kaunis leski -elokuvan kuvailu Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_122604
Kyseessä on kappale Meidän talon porukka, jonka on säveltänyt Veikko Samuli (nimimerkillä Eno-Samuli) ja sanoittanut Jorma Toiviainen. Se on julkaistu Atsipoppaa-levyllä vuonna 1983.
Kyllä löytyy. Ainakin kirjastojen musiikkiosastoilla on tarjolla Thompsonin pianokoulu 1-3 ja
lisäksi alkeisvihko: Thompsonin pianokoulu : Pienet sormet soittamaan, alkeisvihko.
Kirjat ovat kirjastossa kovassa käytössä ja kuluvat. Ajan antaessa myöten kirjoja yritetään korjata ja vanhoja huonokuntoisia poistaa. Välillä kiireen keskellä hyllyyn joutuu huonokuntoisia kirjoja. Jos löydät hyllystä tällaisen kirjan, tuo se tiskille, niin otamme sen mielellämme sivuun korjattavaksi tai vaihdettavaksi parempaan kappaleeseen.
Hei!
Olen ohjannut kysymyksesi kirjastossamme sille osastolle, jolla saattaa olla haluamaasi aineistoa. He vastaavat suoraan sähköpostiisi. Kannattaa myös ottaa yhteyttä Tikanojan taidekotiin (www.tikanojantaidekoti.fi, email tikanoja.info@vaasa.fi), koska myös heillä todennäköisesti on aineistoa Myntin suvusta ja erityisesti Eemu Myntistä.
terveisin
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
