Runo on nimeltään Onko Lotta totta? ja sen on kirjoittanut Katriina Ahonen. Se sisältyy hänen kirjaansa Sinisen myssyn siemeniä : lastenloruja (Kustannuskiila, 1990). Voit tarkistaa kirjan saatavuuden esim. Piki-verkkokirjastosta (piki.verkkokirjasto.fi).
Äskettäin julkaistu Helmet.fi-sivusto ei toimi vielä täysin toivotulla tavalla: tämäkin toiminto on ilmeisesti tilapäisesti puuttunut. Tällä hetkellä "Takaisin listaan" -linkki on taas paikallaan sivun vasemmassa reunassa teoksen tietojen yläpuolella.
Tässä meidän pitää varmaan tukeutua mahdolliseten kommentoijien tarkempaan muistiin.
Arvelisin, että muistat alun oikein. Vuonna 1992 18.12. oli perjantai ja seuraavalla viikolla jouluaatto oli siis keskiviikkona.
Koulujen loma-ajat ovat aina sopimuksia, mutta espoolaisena minulle on jäänyt onnellinen muistikuva, että kouluun piti yleensä palata vasta loppiaisen eli 6.1. jälkeen.
Vuonna 1993 kenties vasta ma 11.1.
Apuna arvailussa käytin netin ikikalenteria. http://kivijakola.fi/kalenteri/index.php?kuu=1&vuosi=1993&nimipaivat=no
Pistokärpäset ovat tosiaan hankalia verenimijöitä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karpaset/3268886
Terveyskirjastossa kerrotaan näin: "Suomessa kotoperäisiä niveljalkaisten välittämiä, kliinisesti merkittäviä infektioita ovat etenkin puutiaisten levittämät Lymen borrelioosi ja puutiaisaivokuume, hyttysten sekä joskus puutiaisten, mäkäröiden tai paarmojen levittämä jänisrutto ja loppukesän hyttyslajien levittämä pogostantauti eli nivelrokko."
https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo99629.pdf
Joskus jänisrutto ja bogostan tauti yltyvät pieneksi epidemiaksi. Onneksi näin tapahtuu hyvin harvoin. https://yle.fi/uutiset/3-8361961
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005215414.html
Virallista suomenkielistä vastinetta "katkojalle" voi tosiaan olla hankala löytää, sillä tällaista varsinaisesta kaadosta eriytettyä tehtävää ei täkäläisissä metsätöissä ollut. Tutkimieni lähteiden (mm. Sakari Pälsin, Eero Lehtolan ja Matti Leikolan savotta- ja uittotyön kuvaukset) perusteella suomalaissavotoilla tärkein työnjako oli hakkuumiesten (kaatomiesten, hakkurien) ja ajomiesten välinen. Näiden lisäksi oli sellaisia muita tehtäviä kuin vaikkapa "saksimies", joka mittasi tukkien paksuuden, ja "merkkaaja", joka löi tukkien päähän metsäyhtiön leiman.
Asianmukaista terminologiaa voisi ehkä yrittää löytää erikoiskirjastojen kokoelmiin kuuluvista amerikkalaista metsätyön historiaa käsitteleviästä suomenkielisistä...
Hautausmaalla sijaitsee vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki, mutta myös kahden nuoren suomenniemeläisen vakaumuksensa puolesta kaatuneen muistomerkki. Kyse saattaa olla jälkimmäisestä.
Lisätietoja muistomerkin taustasta ja historiasta en löytänyt. Kannattaa kysellä asiasta Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta:
https://www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/hautausmaat/suomenniemen-…;
Hei,
kahvin piristävä vaikutus perustuu suurelta osin kahvin sisältämään kofeiiniin. Sitä ei sikurissa ole. Sikuri sisältää jonkin verran K- ja C-vitamiinia. Ainakin C-vitamiinilla on piristävä vaikutus.
Sikuria on perinteisesti käytetty Suomessa pitkään rohdos- ja lääkekasvina ja sillä uskotaan olevan monenlaisia terveyshyötyjä. Sikuriini sisältää mm. inuliinia, jota käytetään teollisuudessa makeutusaineena. Inuliinin liiallinen käyttö voi aiheuttaa vatsaongelmia.
Lähteet:
Puutarha.net : sikuri
https://puutarha.net/kasvikortisto/kasvikortit/sikuri/
Kysy kirjastonhoitajalta : Mikä Suomen luonnossa sisältää kofeiinia:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-suomen-luonnossa-sisaltaa-kofeiinia?language_content_entity=fi
Kysy...
Päivälehden museossa voit hakea ja lukea vanhempia artikkeleita – tulostusmahdollisuutta ei ole. Joka tapauksessa lehden vuosi ja numero selviää. Museoon on vapaa pääsy ja se on avoinna ti-su klo 11-17 osoitteessa Ludviginkatu 2-4 00130 Helsinki.
Ulkomaisia linkkejä löytyy runsaasti hakufraasilla ”Katyn massacre”. Esimerkiksi tässä sivustossa on myös laaja lähdeluettelo ja linkkilista: http://www.geocities.com/Athens/Troy/1791/
Kysyt asiaa Helsingin kaupunginkirjastolta, ja oletan, että lainasi ovat Helsingin kaupunginkirjaston lainoja. Vakitettavasti et voi uusia lainojasi tuon maksun takia. Ei ole oikein muuta mahdollisuutta kuin palauttaa lainat (joku muukin voi ne palauttaa, jos et itse pääse) niin pian kuin mahdollista ja maksaa maksut. Näin saat lainausoikeutesi takaisin.
Voisiko kyseessä olla kirjailija Joseph Hellerin omaelämäkerrallinen teos Ei mikään naurun asia? Kirja on ilmestynyt suomeksi v. 1989 WSOYn kustantamana.
Lain säätämisestä ja presidentin oikeuksista säädetään Suomen perustuslaissa 731/1999, https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731. Kysymyksesi kannalta oleellinen kohta on "presidentti antaa hallituksen esitykset eduskunnalle valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta" eli kyllä.
Lakien säätäminen
Valtioneuvoston asema hallituksen esitysten antamisessa vahvistuu. Hallituksen esityksellä annetaan eduskunnan käsiteltäväksi lähinnä valtioneuvostossa valmistellut lakiehdotukset, talousarvio- ja lisätalousarvioesitykset sekä ehdotukset valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden hyväksymisestä.
Uuden perustuslain [731/1999] mukaan presidentti antaa hallituksen esitykset eduskunnalle valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Presidentti...
SKS:n kirjailija matrikkelista löytyy kirjailijan tiedot:
http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7991
Kirjan kustantajalla, Karistolla, ei ole tietoa onko kyseessä nimimerkki tai onko kirjailija elossa. Heiltä ei myöskään löydy kirjailijan yhteystietoja.
Ensimmäinen kysymäsi virke Herodotoksen historia-teoksen neljännen kirjan 45. luvusta kuuluu Edvard Reinin suomennoksessa kokonaisuudessa näin:
"Mutta mitä Europpaan tulee, ei yksikään ihminen tiedä, onko se meren ympäröimä, eikä, mistä se on tämän nimen saanut; ei myöskään ole tunnettu, kuka sen on antanut, jollemme tahdo väittää, että maa on saanut nimensä tyrolaisesta Europasta, jolloin se siis olisi aikaisemmin ollut nimetön, niinkuin toisetkin maanosat."
Viidennen kirjan 58. luvun koko ensimmäisen virkkeen Edvard Rein on suomentanut seuraavasti:
"Tähän maahan asetuttuaan toivat mainitut Kadmoksen keralla saapuneet foinikialaiset, joita olivat gefyralaisetkin, useiden muiden taitojen muassa helleenien keskuuteen kirjoitusmerkit, joita...
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tuntunut muistavan. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen novellin?
Ellibsin äänikirjoja pääsee takaisin kuuntelemaan menemällä ensin oman kirjaston e-kirjapalveluun eli sinun tapauksessasi osoitteeseen https://www.ellibslibrary.com/helmet Palveluun kirjaudutaan oman kirjaston tunnuksilla yläreunan kirjaudu sisään -linkistä. Sitten klikataan oma kirjahylly -linkkiä yläreunasta. Nykyisten lainojen kohdalta pääsee nuolilla liikkumaan oikean lainan kohdalle ja sitten voi klikata jatka kuuntelua.
Mikäli Helmet-korttiisi on liitetty pin-koodi, voit maksaa myöhästymismaksut verkkokirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Voit myös maksaa maksut missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä lienee Otavan Signal-sarja, johon sisältyivät esimerkiksi sellaiset kirjat kuin kysymyksessä mainittuja aiheita käsittelevät Julia Bellin Ahmatti ja Melvin Burgessin Hepo.
