Hei!
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta Pasilasta löytyy luokasta 587.4 kirja Flowers of the Himalaya. Kirjan tekijöinä ovat Polunin & Stainton ja se on tällä hetkellä hyllyssä. Lisäksi löytyy yleisteos
(The) Guiness guide to plants of the world. Se on myös saatavilla lainaksi Pasilasta, luokasta 588.
Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Nepal#Maantiede, on Nepalia käsitteleviä artikkeleita, joiden lähdeluetteloista saattaisi olla aiheesta lisätietoa. Lisäksi Nepalin matkaoppaissa, jotka Helsingin kirjastoissa sijaitsevat pääsääntöisesti luokassa 429, voisi olla myös kasvustosta tietoa.
Teos ei ole vielä ilmestynyt ja täten se ei ole vielä kirjastoissa. Kustantajan (WSOY) esittelyteksti kustantajan nettisivuilla:
Hannus, Arno - Hallberg, Pekka - Niemi, Anne:
Kuntalaki (tulossa)
Kuntalaki-teos on alan keskeinen käsikirja, jossa selvitetään perusteellisesti kuntalaki ja myös muita kunta-asioiden hoitoon liittyviä lakeja ja niiden soveltamista. Kirjassa selvitetään säännösten tulkintaa ja oikeuskäytäntöä sekä perehdytään kunnallisoikeuden perusteisiin ja kunnallishallinnon ja talouden käytäntöön.
Tässä uudistetussa painoksessa on otettu huomioon kunta-alan keskeiset muutokset, esim. PARAS-hanke, kunnallisten palvelujen yksityistäminen ja kuntien yhdistymisten vaikutukset toimintaan.
Teos on kauttaaltaan uudistettu painos...
Lapin maakuntakirjaston Lapponica-kokoelmassa Lappi-osastolla on laajahko lehtileikekokoelma 80-luvulta lähtien, osin 70-luvulta lähtien. Lisäksi on leikekirjakokoelma 60-luvulta lähtien mutta ei historian alalta.
Lappi-osastolla on tiedonhaun apuvälineenä edelleen myös (sähköisen rinnalla) vanha pahvikortisto jossa on kirjallisuusviitteet aihepohjaisesti 1970-luvulta lähtien.
60-luvun Lappi-viitteet ovat hajallaan maailmalla esim. erikoisbibliografioissa. Sitä aikaisemmat löytää Pohjois-Suomen bibliografia, osat 1-4 -kirjoista. Tämä on myös sähköisenä haettavissa osoitteessa: www.lapponica.net.
Lapponica-tietokanta sisältää Lappi-osaston kokoelmaviitteet, joitakin digitoituja (kokoteksti) vanhempia Lappi-kirjoja ja internetviitteitä.
Valtion virkamieslaki 750/1994
(kumonnut Valtion virkamieslain 755/1986)
Luku 4, 14 §
Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä.
Virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.
Virkamieslain 750/1994 taustalla olevassa hallituksen esityksessä HE 291/1993 todetaan säädöksen luvusta 4: ”Luku on pääosin voimassa olevan valtion virkamieslain 4 ja 5 luvun mukainen.” Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa ei oteta esille 14 §:ää. Voimassa olevalla virkamieslailla tarkoitetaan tässä edellistä Valtion virkamieslakia 755/1986.
HE 291/1993 käsittelytiedot löytyvät tästä: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip...
Otimme yhteyttä Kuusamon kaupunginkirjastoon, jossa asiaa selviteltiin. Emil Lavin muotokuva on paljastettu Kuusamon Osuuskaupan 50-vuotisjuhlassa 4.8.1957. Koillissanomissa 6.8.1957 kerrotaan, että maalauksen on tehnyt taiteilija A. Koivisto. Hyvin todennäköisesti kyseessä on oululainen Aukusti Koivisto (1886-1962)
Vastaus on edelleen sama: tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Sanat ja soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä: https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/1989467.
Tuure Kilpeläisen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.tuurekilpelainen.fi/kaihonkaravaani2014/yhteystiedot/.
Voisiko kyseessä olla Topeliuksen "Vattumato" Maija Karman kuvituksella? Siinä tytöt eksyvät metsään, nukkuvat siellä yönsä ja aamulla he heräävät ylellisessä vuoteessa metsän keskellä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Lukijalta saamamme kommentin mukaan kirja voisi olla Pirkko Vainion kirja Kuplamatka kukkarantaan.
Benito Pérez Galdósin vuonna 1901 suomeksi julkaistun Luonnonlapsen suomensi kirjan kustantanut Uuno A. Varis. Espanjankielisen alkuteoksen nimi on Marianela.
Luonnonlapsi : kertomus | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) etymologisesta sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/ses/ ei löytynyt sanaa hälvä. Myöskään Suomen murteiden sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/sms/ ei löytynyt hälvä -sanaa, sieltä löytyi joitakin hälvä -alkuisia sanoja. Karjalan kielen sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/kks/ hälvä -haulla tulee esiin sana hälväkkä.Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava 2000) löytyy sukunimi Hälvä. Kirjassa todetaan: "Sukunimi Hälvä näyttää Karjalaiselta. Siitä on tietoja Johanneksesta, Kirvusta, Lemiltä, Parikkalasta, Uukuniemltä ja Rääkkylästä. Muolaassa on merkitty 1549 Erich heluain. Talon- tai kylännimenä Hälvälä esiintyy mm. Orimattilassa ja Hollolassa, missä senniminen kylä mainitaan jo...
Kyllä Mestaritontun seikkailuissa on kuninkaita, prinssejä, prinsessoja ja merenneitoja. Vähintään yksi kappale kutakin. Ehkä se kuitenkin olisi etsimäsi kirja?
Hämeenlinnan pääkirjaston suomen kielen hyllystä (88.2.)löytyvät esim. seuraavat teokset: Suomalainen fraasisanakirja; Kari Erkki: Naulan kantaan: Nykysuomen idiomisanakirja, 1993; Kuisma Juha: Tupenrapinat: idiomeja ajan uumenista, 2015; Päivä pulkassa, pyy pivossa, 2014; Muikku-Werner Pirkko: Suurella sydämellä, ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja, 2008; Tervomaa Raija: Päin mäntyä: suomen kielen sanontoja, 2002.
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä netin kautta uusiminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Lainojen uusinta on mahdollista puhelimitse numero 0600-060504 (5,80 mk + ppm). Kirjastokortti ja uusittavat kirjat on hyvä olla käsillä. Kirjastossa käymällä voi lainoja uusia pelkällä kirjastokortilla (max 5x). Varattua aineistoa ei voi uusia.
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne tämännimistä kirjaa. Fennian mukaan Antti Numminen on kirjoittanut vain kirjan Janakkalan patteriston taistelujen tie (1989). Patrik Berghäll on vuonna 2016 julkaisussut kirjan Vid dödens portar : avdelning Hartikainens fjärrpatruller 1942 (suomennos Kuoleman porteilla : Ilmavoimien kaukopartio-osasto Hartikainen 1942, Atena). Tämä kirja löytyy useimmista suuremmista kirjastoista, joista sitä voi pyytää kaukolainaksi.
Heikki Poroila
Keinänen - Panu, Rakennusopin tietokirja näyttäisi teokselta, johon kannattaisi tutustua, https://finna.fi/Record/3amk.104210. Sen kuvauksessa sanotaan, että se opastaa niin perustustöiden, kivi- ja puurakenteiden, muurauksen ja rappauksen kuin katon kattauksen tekniikoihin. Teos on alunperin vuonna 1925 ilmestyneen Puumiehen rakennusopin laajennettu laitos.
Muita tutkimisen arvoisia voisivat olla oppikirjat, joissa mainitaan erikseen kivilajit sisällönkuvailussa:
Kivitekniikka. 1-2, Opetushallitus 2007-2010 näyttäisi ohjaavan kivitekniikkaan myös omatoimisesti opiskeleville, osa 1. Kivituotteiden valmistus ja materiaalioppi löytyy Keski-kirjastoistakin, osa 2. Ympäristö- ja rakennuskivien asentaminen pitäisi tilata...
Taloustieteen oppikirja (2019) löytyy useista OUTI-kirjastoista, ks. https://outi.finna.fi/Record/outi.2033255 Voit tilata sen lähimpään kirjastoosi tekemällä varauksen.
”Anni Tannin kevätlaulut” -äänitteellä laulun säveltäjäksi on merkitty J. N. Lahtinen, mutta hän ei ole laulun säveltäjä.Laulun nuotti sisältyy lehden ”Kisakenttä” vuoden 1923 numeroon 3. Siinä säveltäjäksi on merkitty Toimi Laitinen. Melodia on sama kuin ”Anni Tannin kevätlaulut” -äänitteellä. Laulun nuotti sisältyy myös Kaarina Karin kirjaan ”Piiri- ja laululeikkejä” (WSOY, 1939; useita painoksia). Siinäkin säveltäjäksi on merkitty Toimi Laitinen kuten myös kirjoissa ”Reipas laulu” (Suomen naisten liikuntakasvatusliitto, 1948) ja ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971). Näissä kirjoissa on vain laulun sanat.Melkein sama melodia on nuottiin ”Karjalaisia kansanlauluja Lieksan seudulta” (Karjalaisen...
Varausta ei pysty tekemään silloin kun missään kirjastossa ei ole ainuttakaan kappaletta kyseistä teosta.
Vaikka HelMet-aineistotietokannassa on näkyvissä kirjan Punainen Hanko nimeketidot, niin ainuttakaan nidettä ei vielä ole rekisterissä. Siksi varauksen teko ei ole onnistunut
Ennen kuin kirja voidaan viedä kirjaston aineistotietokantaan, on tietokannassa oltava nimeketietue, johon niteet liitetään.
Kun haluamanne kirja on 'Käsittelyssä' -tilassa, on mahdollista jättää varaus kirjastossa paikan päällä. HelMet-aineistotietokannan kautta varauksen voi tehdä vasta sitten kun kirja on jo "oikeasti lainattavissa".
