Kirjoja voi tarjota antikvariaattiin tai lahjoittaa kirjastolle. Se, otetaanko ne kirjaston kokoelmiin vai laitetaanko poistokirjamyyntiin, jää kirjaston päätettäväksi. Päätökseen vaikuttaa esimerkiksi se, onko ko. teoksia kokoelmassa ennestään ja menevätkö ne vielä lainaksi ja kirjojen kunto.
Varmaa tietoa ei valitettavasti löytynyt, mutta Google Lens antaa vastaukseksi, että kyseessä olisi jokin juoksuhämähäkkien heimoon kuuluva hämähäkki. Tämä täsmäisi selän kuvioihin.
Kollega muisteli, että kyseessä olisi Mirkka Rekolan runo. En kuitenkaan saanut asiaa vahvistettua.Sen sijaan löysin sivuston, jossa patsaat puhuvat livenä. Linkki Patsas puhuu.fiYhteishyvä lehti on julkaissut jutun Helsingin patsaiden kommenteista. (Kävelyretki Kjell Westön kanssa) Linkki artikkeliin.Ja Harri Kalha on kirjoittanut kirjan Tapaus Havis Amanda 2008. Linkki Helmet hakuunRuno voisi löytyä Helsinki kokoelmaa selailemalla. Linkki Helmet hakuun
PMMP:llä on albumi nimeltään Rakkaudesta, muttei sen nimistä kappaletta. Tarkoitit varmaankin albumilta löytyvää kappaletta Rakkaalleni. Sekä Heliumpallo että Rakkaalleni löytyvät Suomipopin superbändit -nuottijulkaisusta. Heliumpallo myös Hits 2012 -julkaisusta ja Rakkaalleni Pop tänään. Vol. 2 -julkaisusta
Uutinen Pariisin terrori-iskusta ehti Helsingin Sanomien 14. päivän numeron toiseen painokseen, mutta esimerkiksi Aamulehti uutisoi tapahtumasta vasta sunnuntain lehdessä.
Toisen asteen koulutuksesta saat tietoa vaikkapa Koulutusoppaasta, jonka löydät osoitteesta http://www.oph.fi/koulutusoppaat/kopas/
Ammatillinen koulutus- otsakkeen alta löydät eri alat, myös sosiaali- ja terveydenhoitoalan, jonka alle kosmetologin tutkintokin kuuluu.
Otsikon Ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset alta löydät koulujen tiedot, ks. esim. ESPOON TERVEYS- JA SOSIAALIALAN OPPILAITOS, http://www.etso.eskk.fi/index_flash.html
Tämän kevään yhteishakuaika syksyllä alkavaan toisen asteen koulutukseen on jo mennyt umpeen, mutta lisätietoja esim. syksyn yhteishausta saat osoitteesta http://www.intermin.fi/suom/laanit/islh/yhteish.html
Eeva Kilven teoksessa Animalia on sivuilla 69-71 runo nimeltään Laulu rakkaudesta puihin ja eläimiin.
Ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti:
Nyt minä laulan rakkaudesta
puihin ja kukkiin ja eläimiin.
Pysähdy, katso, ne vaarassa ovat,
suojele niitä, oi suojele niin.
Seuraavista Pohjanmaan rakennusperinnettä käsittelevistä kirjoista saattaisi löytyä tarvitsemasi tieto:
[1] Lång-Kivilinna, Gunilla: Kuistilla : rakennusperinne ja sen vaaliminen Pohjanmaalla. Vaasa 1997.
[2] Mentula, Antti: Suuntaviivoja : Pohjanmaan arkkitehtuuri 1900-luvulla. Vaasa 2005.
[3] Härö, Elias & Kaila, Panu: Pohjalainen talo : rakentajan opas. Helsinki 1976.
[4] Leppo, Markus: Talonpoikaistalot. Porvoo 1973.
[5] Kolehmainen, Alfred & Laine, Veijo, A.: Suomalainen talonpoikaistalo. 1979.
[6] Heikkinen, Heinämies, Jaatinen, Kaila & Pietarila: Talo kautta aikojen. Osa 2: Kiinteän sisustuksen historia. Helsinki 1989.
Pohjalaistalon historiaa käsitellään myös mm. Etelä-Pohjalaisen osakunnan julkaisusarjassa Kyrönmaa....
Kirjastonhoitajan palkan suuruus vaihtelee työtehtävien mukaan. Peruspalkkaan tulee erilaisia lisiä, kuten kokemuslisät ja työajasta sekä työpaikkakunnasta johtuvat lisät. http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=08110&kieli=00
Uusimmassa Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2005-2007 -kirjassa kirjastonhoitajan peruspalkka ilman mitään lisiä on kalleusluokassa I: 1722,67 euroa ja kalleusluokassa II: 1692,80 euroa. Internetistä löytyi seuraavia palkkasummia: kuntien kirjastoissa vähimmäisperuspalkka on 1723-2030, 5 vuoden työkokemuksen jälkeen 1809-2132, 10 vuoden työkokemuksen jälkeen 1895-2233 euroa (Demari 21.9.2006).
Kyllä voi. Vuosaaren kirjaston tietokoneilla 10, 13, 14, 15 ja 16 on mahdollisuus käyttää skanneria.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti ja siihen on liitetty tunnusluku, voit varata koneen itse HelMet-palvelusivustolta löytyvästä varausjärjestelmästä (ks. linkki alla).
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/fi-FI
Toiminimilaissa 128/1979 säädetään yritysten toiminimistä.
Toiminimilain 10§ 2. kohdassa sanotaan:
"Toiminimessä ei saa ilman asianmukaista suostumusta olla:
...
2) mitään sellaista, joka voidaan käsittää toisen sukunimeksi, taiteilijanimeksi tai vastaavanlaiseksi nimeksi, ellei nimi ilmeisesti tarkoita kauan sitten kuollutta henkilöä, eikä myöskään mitään sellaista, joka voidaan käsittää säätiön tai yhdistyksen tai muun sellaisen yhteisön nimeksi;"
Patentti- ja rekisterihallitus hallinnoi kaupparekisteriä, joka on virallinen ja julkinen rekisteri yrityksistä. Toiminimilain 128/1979 2§ 2.momentissa sanotaan:
"Toiminimi voidaan merkitä kaupparekisteriin, jos se on tämän lain mukainen ja selvästi erottuu rekisterissä ennestään olevista...
Maria Jotunista löytyy paljonkin tietoa, mm. teokset: Jalkanen, Eila: Maria Jotuni 1880-1943 ja
Niemi, Irmeli: Maria Jotunin näytelmät.
Lyhyemmin tätä kirjailijaa on käsitelty teoksissa: Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja, Suomen kirjallisuus (osa 5) ja Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia.
Nuorten lukemisharrastuksesta sinänsä löytyy jonkin verran erilaisia tutkimuksia ja kirjallisuutta. Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta on verkossa ja voit etsiä sieltä tietoa esim. asiasanoilla nuoret lukeminen. Tietokanta löytyy verkosta osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse kohta haku ja saat esiin hakulomakkeen, jonka avulla voit etsiä kirjallisuutta eri hakumäärittelyillä. Nuorisotiedon kirjaston tietokanta voi olla myös avuksi verkko-osoitteessa http://pretty.alli.fi/index.htm Monia muitakin tietokantoja voi hyödyntää. Tampereen kaupunginkirjastossa on käytettävissä korkeakoulukirjastojen tietokanta Linda, josta kannattaa myös etsiä. Nuorten harrastustutkimuksiin voisi myös tutustua ja sitä kautta saada...
Tutkimuskirjallisuutta kannattaa etsiä Suomen korkeakoulujen ja yliopistojen yhteisestä Linda-tietokannasta. Tietokantaa voi käyttää vain kirjastoissa. Voit pyytää haun tekemisessä kirjastohenkilökunnan apua.
Yhdistelmähaussa voit käyttää hakusanoina "poliisi" ja "arvot", "moraali", "ammattietiikka". Arvot-sanan ohella kannattaa käyttää näitä muitakin hakusanoja, sillä muuten tulosjoukko jää aika pieneksi. Haun voi kohdistaa asiasanoihin (hakutyypiksi siis valitaan asiasana). Voit kirjoittaa ylimpään hakuruutuun "poliisi" (hakusanat kirjoitetaan ilman lainausmerkkejä) ja alempaan peräkkäin sanat "arvot", "moraali" ja "ammattietiikka". Valitse tämän ruudun kohdalla pudotusvalikosta "jokin sanoista = OR". Klikkaa hae. Tuloslistan voi...
Etsimme kaikista käytössämme olevista musiikkitietokannoista (Viola, Fono ja kirjaston aineistotietokannat) sekä internetistä, mutta emme löytäneet kyseisen laulun sanoja. Fonosta löytyi jonkun verran tietoja laulusta:
Laulu tunnetaan kahdella eri nimellä: "Pieni valkolumme" tai "Valkoinen lumme". Kappale alkaa säkeillä "Metsälammen pinnalla uinuu lumme niin valkoinen...".
Laulu on Usko Kempin sanoittama ja säveltämä. Vanhoissa levytyksissä laulun tekijäksi on merkitty Kempin salanimi F. Voitto.
Lähde:
http://www.fono.fi/
HelMet-kirjastoissa tosiaankin on sarjasta enää vain ensimmäistä, kolmatta ja neljättä tuotantokautta, eikä kahta puuttuvaa kautta valitettavasti enää ole saatavissa.
Frank-monihaun kautta selvisi kuitenkin, että viides tuotantokausi näyttäisi löytyvän Tampereen kaupunginkirjastosta(https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_l…).
Voit siis halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…)
Kysymykseen on vastattu aikaisemminkin palvelussa: Sophie Jordanin Liekki-trilogian ensimmäisen osan kustantajalta Nemolta kerrottiin, että trilogian jatkosta ei ole tietoa. Todennäköisesti sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=bf8a5730-012…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=558703a1-303…
Voit kysyä myös kustantajalta suoraan.
Kustannusosakeyhtiö Nemo: http://www.nemokustannus.fi/
1980-luvulla syntyneet katsotaan samaksi sukupolveksi. Heitä kutsutaan x-sukupolveksi. Alla tietoa sukupolvinimityksistä Ylen sivuilta:
https://yle.fi/uutiset/3-6006879
Etsimäsi runo on varmaankin Lauri Pohjanpään Lapsuuden maa kokoelmasta Väsyneet kädet (1930). Runo alkaa riveillä "Se metsä oli maailman sinisin / ja vehrein se nurmikkorinne."
Runo sisältyy myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmaan Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954
