En valitettavasti löytänyt seikkaperäistä tietoa kaupunginosan väestön tilanteesta, joten voin vastata kysymykseen ainoastaan yleisella tasolla.
Luovutetuilta alueilta Suomeen siirretyt asukkaat saivat valtiolta korvauksia luovutetulle alueelle jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta. Tämä tapahtui Ensimmäisen korvauslain (1940), Toisen korvauslain (1945) ja Lisäkorvauslain (1955/56) puitteissa.
Pika-asutuslain (1940) ja Maanhankintalain (1945) puitteissa voitiin siirtoväelle (Maanhankintalain puitteissa myös mm. sotainvalideille, sotaleskille ja –orvoille sekä perheellisille rintamamiehille) luovuttaa maata. Lain perusteella muodostettiin yli 100 000 tilaa ja tonttia. Noin 40 % maasta...
Kysymykseesi ei löytynyt ihan suoraa vastausta, mutta kirjastojen henkilökunta on ehdottanut seuraavia mahdollisuuksia:
Tuula Kallioniemi: Kulkuripoika ja tuulentyttö https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8ca394cc-e9cb-482d-84e5-a0f22cf6abab
Ruta Sepetys: Harmaata valoa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1530762
Annika Thor: Saari meren keskellä, Lumpeenkukkalampi, Meren syvyyksissä, Avoimille vesille (Steffi ja Nelli -sarja) https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/steffi%20ja%20nelli%20Annika%20Thor
Nämä eivät mene ihan yksiin muistikuvasi kanssa, mutta ainakin joiltain osin voisivat vastata lukemaasi kirjaa (sota, lapset joutuvat selviytymään yksin, nuorten kirjallisuus). Linkit...
Suuri toivelaulukirja 13 sisältää nuotit Laila Kinnusen esittämälle ja M. Obytschaikon säveltämälle kappaleelle Kaipaus.
http://tinyurl.com/Suuri-toivelaulukirja-13
Vuodesta 1947 lähtien Suomessa oli voimassa rajavyöhykelaki. Sen 4 a § (21.12.1990/1331) mukaan ”valtakunnan rajalle vievien teiden sekä rakennusten rakentamiseen viisisataa metriä lähemmäksi rajaa muuhun kuin valtion tarpeeseen tarvitaan sisäasiainministeriön lupa.”Eli rakentaminen on ollut mahdollista, jos sisäasianministeriö on antanut siihen luvan. Nykyisin rajavyöhykkeellä liikkumista ja toimimista säädellään rajavartiolailla 578/2005: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2005/578Kyseinen laki sisältää luvun 7, jossa on määritelty rajavyöhykettä koskevat säännökset. Pykälät 52- 57 käsittelevät mm. rajavyöhykelupaa. Jo vanhassa rajavyöhykelaissa kävi ilmi, että sisäministeriö on voinut antaa luvan rakentamiseen...
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vuonna 1975 ilmestynyt kaksiosainen lyhennetty versio teoksesta Kurjat. Kirjassa ei ole merkintää suomentajasta, mutta sen esipuheen on kirjoittanut V.A. Koskenniemi. Ikävä kyllä en onnistunut muualtakaan saamaan selville suomentajaa. Sinun kannattanee ottaa yhteyttä kustantajaan, joka on WSOY.
Kirjastojen aineistotietokannoista voit hakea aineistoa esimerkiksi tietystä teemasta asiasanan avulla. Asiasana kertoo kirjan aiheen. Esimerkiksi asiasanalla tähtitiede löydät paitsi kirjat, joiden nimessä sana esiintyy, myös tähtitiedettä käsittelevän aineiston, vaikka sanaa ei nimessä olisikaan.Tällä tavoin asiasanan avulla löytyy esimerkiksi Esko Valtaojan kirja Ensimmäinen koira Kuussa.
Eri kirjastojen aineistotietokannat eroavat toisistaan hakuominaisuuksiensa mukaan, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta voit rajata hakua monilla tavoin, esimerkiksi julkaisuvuoden mukaan tai hakea pelkällä kirjastoluokalla. Kirjastoluokalla haettaessa kannattaa muistaa, että useiden kuntien kirjastojen kirjastoluokat saattavat...
Ikärajamerkinnät perustuvat Kuvaohjelmalakiin. Lisätietoa ikärajoista löytyy mm. seuraavasta sivustosta https://kavi.fi/ikarajat/
Kuvaohjelmalaki Finlexissä https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710
Hei,
ePress-palvelussa olevat sanomalehdet, mm. Kouvolan Sanomat, ovat luettavissa kirjaston asiakaskoneilla. Palvelua ei ole mahdollista käyttää kotona.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut sarjaa tai sen nimeä. Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista muistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kouluopetuksen vaiheita -kirjaa on kyllä runsaasti kirjastojen kokoelmissa, mutta saatavuus vaihtelee. Keuruulla sitä on sekä Haapamäellä että pääkirjastossa mutta kaikki 5 kpl ovat lainassa. Myös Vilppulasta kirja on nyt lainassa. Esimerkiksi Helsingissä sitä taas on runsaasti vapaana. Lähikuntien tilannetta voi katsoa internetistä osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi
Kokoelmissa on muutamia halloween-levyjä, jotka tällä hetkellä ovat lainassa. Kauhuefektejä kuvaavaa musiikkia löytyy kuitenkin muidenkin levyjen joukosta, esim. elokuvamusiikin joukosta. Ehkä myös mm. Åsmund Feidjen balettimusiikki "Hallayö" saattaisi soveltua tarpeisiisi. Levyjä kannattaa tulla kuuntelemaan tänne pääkirjasto Metson musiikkiosastolle
Hei!
Kyllä Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi AGE=bbSearch&SEQ=20110705170310&PID=xMoV054GlkMtVZO1anrHEApYot-
löytyy kaikki Suomessa julkaistu ja Suomea käsittelevä kirjallisuus
ja sieltä voi hakea myös ISBN-tunnuksen avulla.
Kannattaa valita ensin TARKENNETTU HAKU ja sitten oikean ylänurkan
laatikkoon SANAHAKU-termin tilalle vyöryttämällä nuolesta ISBN.
(ISBN-numeroon ei laiteta välimerkkejä)
Kirjastossa ei tällaista laitetta ole. Ota yhteyttä Näkövammaisten keskusliittoon: myös lukihäiriöisen on mahdollista saada tätä kautta palveluja:
http://www.nkl.fi/fi/etusivu/iiris/yhteys
Rauman kirjaston kokoelmiin kuuluvat seuraavat kuusi prinessapäiväkirjat-sarjan teosta:
Cabot, Meg,
Prinsessa ja koko valtakunta Kirja 2004 (osa 4)
Prinsessa parrasvaloissa Kirja 2002 (osa 2)
Prinsessa pukeutuu pinkkiin Kirja 2005 (osa 5)
Prinsessapäiväkirjat Kirja 2001 (osa 1)
Prinsessatreenit Kirja 2005 (osa 6)
Rakastunut prinsessa (osa 3)
Samalta tekijältä löytyy lisäksi seuraava kirja: Prinsessatunnit : opas tuleville prinsessoille Kirja 2004.
Tällä hetkellä kaikkia prinsessapäiväkirjojen osia pitäisi olla paikalla Rauman pääkirjastossa, mutta on varmaan paras kysyä suoraan kirjastosta, onko näin. Pääset itse katsomaan paikalla olevaa aineistoa tietokannasta osoitteessa http://ankkuri.rauma.fi/ . Voit hakea sanahaussa sanalla...
Kukkapuro, Yrjö (s. 1933), sisustusarkkitehti ja huonekalusuunnittelija. Taideteollisen korkeakoulun prof:na 1974-80 ja rehtorina 1978-80 toiminut Kukkapuro on huonekaluissaan, vars. sohvissaan ja nojatuoleissaan (mm. "Ateljee" 1964, "Karuselli" 1965, "Remmi" 1972), kiinnittänyt erityistä huomiota ergonomiaan. Hän on myös suunnitellut sisustus- ja näyttelykokonaisuuksia sekä kotimaassa että ulkomailla. Kukkapuro on ollut taiteilijaprof:na 1988-93. Hän sai Kaj Franck -palkinnon 1995.
Lisää tietoa saat seuraavista lehtiartikkeleista: Helkama, Iris: The designer and his team : Yrjö Kukkapuro - winner of the 1995 Kaj Franck desing prize, Form-function-Finland, 1995, 4, s. 4-9// Enbom, Carla: Yrjö Kukkapuro : interior architect : construction...
