Laulukilpailun voitti Kari Rydman kappaleella Mitä sanoisin sinulle tänään. Toiseksi tuli Erna Tauron Den gamla brudkläderskan (Vanha kaaso), sanat Evert Huldén. Kolmanneksi taas tuli Tauron Höstvisan (Syyslaulu), sanat Tove Jansson.
Lähde:
Nyberg, Minna: Tauro, Erna. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 24.10.2023). Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe20051410; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-008957, (ISSN 1799-4349, verkkojulkaisu)
Jonna Helinin suunnitteleman Lento-paidan ohje on julkaistu Laine-lehden numerossa 11 (kesä 2021). Suunnittelijan Seela-paidan ohjetta sen sijaan ei näytä julkaistun missään lehdessä, ohje on saatavilla vain digitaalisena Laine Publishing -kustantamon verkkosivuilta (https://lainepublishing.com/fi/products/seela) sekä joistakin suomalaisista käsityöliikkeistä.
Boken du söker heter Ålands släktregister. Boken finns naturligtvis på åländska bibliotek, men också på Åbo Akademis bibliotek, på Nationalbiblioteket och på Genealogiska Samfundets bibliotek. Helsingfors stadsbibliotek har tyvärr inte den del du söker. Här är de fullständiga uppgifterna:
Familjer och gårdar i Sottunga : ett släktregister för Sottunga med utbyar samt för Kyrkogårdsö och Långskär
Björn Rönnlöf
[Pargas] : [Björn Rönnlöf], 2004. - 582 s. : kuv., kartt. ; 25 cm
Ålands släktregister ; del 6
ISBN 952-91-6946-9 (sid.)
Kirja on tilattu Helsingin kirjastoihin jo kustantajan antamien ennakkotietojen perusteella 6.6.11. Yhtään kappaletta ei vielä näköjään ole tullut kirjastoihin, mutta tulossa on, joten tilannetta kannattaa seurata HelMet-verkkokirjastosta. Kirjat saattavat tulla jo aivan lähiaikoina.
Pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta internet-osoite http://www.libplussa.fi löytyy joitakin nimekkeitä, joita Sinun ehkä kannattaa katsoa: Buy this book/ toim. Mica Lava (Routledge 1997), Gareth, Morgan: Images of organization (Sage 1997).
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy Bernstein, David: Company image and reality (tämä on pääkaupunkiseudun kirjastoissa vain suomeksi).
Sinun kannattaa lisätä internet-osoitteistoosi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut (http://www.kirjastot.fi), josta pääset kiinnostaviin linkkeihin valitsemalla tiedonhaun ja jonkin esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita hakutermiksi company image research, niin saat mm. sellaisten firmojen kotisivuja, jotka suorittavat markkinointitutkimuksia....
Piki-verkkokirjastossa voi tehdä seuraavanlaisen haun:
valitse hakukriteeriksi luokka 77, täppää tiksu aineistolaji-kohtaan KIRJA. Sitten vielä valitset esim. ei lastenaineistoa (jos haluat sulkea tämän pois) ja laitat vielä tiksut TIETOKIRJALLISUUS ja TAMPEREEN KIRJASTOT kohtaan.
Tulokseksi saat Tampereen kaupunginkirjaston elokuvaluokassa olevan tietokirjallisuuden.
Tulosjoukkoa, joka on tuhansia teoksia, voi vielä tarkastella esim. pääkirjastoa erikseen. Jos haluat mukaan myös elokuva-alan lehtiä laita tiksu aineistolajikohdassa myös siihen. Rajauksia voi tehdä myös esim. vuosiluvuilla.
Ostamme kaikki suomalaisten suurten kustantajien julkaisemat elokuvateokset ja muitakin mikäli vain niistä tiedon saamme. Asiakkaiden toivomukset...
Näyttää siltä että 'Virginia Company' -kappaleella ei ole erillistä suomenkielistä nimeä. Kuopion kaupunginkirjastolla ei ole suomenkielistä versiota Pocahontas-soundtrackista, mutta esimerkiksi Tampereen Piki-kirjastotietokannan listauksen ko. levyn kappaleista löydät oheisesta linkistä: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=docis&previd=fullt&sesid=1203921… .
Kirjastokäytössä oleva Yleisradion Fono-tietokanta antaa myöskin kysymällesi kappaleelle vain englanninkielisen nimen.
Kun haluat tietää, onko tietyllä kappaleella suomenkielistä nimeä, voit kokeilla alkukielisellä nimellä esim. Frank-monihausta (maakuntakirjastojen aineistot):
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Ennen vuotta 1999 julkaistuja kappaleita voi...
Valitettavasti vastaus on vähän viivästynyt. Yläluostarin Majalan taistelusta on kuvaus kirjassa K.M.Wallenius: Petsamo - mittaamattomien mahdollisuuksien maa. Muissakin teoksissa saattaa löytyä tietoja: Turjanmeren maa - Petsamon historia 1920-1944. Toimittajat Vahtola ja Onnela. 1999; Erno Paasilinnan Petsamo - kirjoissa, Tuulikki Soinin kaunokirjallisissa Petsamo - kirjoissa. Ja tietenkin kannattaa tarkistaa yleiset Suomen sotahistoriaa käsittelevät teokset.
ASKO-tietokoneiden ePress-tietokannan lehdistä voi tulostaa sivun tai aukeaman. Voi myös rajata lehtileikkeen selainohjelman leikkaustyökalun avulla. Rajatun lehtileikkeen voi kopioida ja esim. siirtää toiseen ohjelmaan.
.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kappaleen! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista kyseistä kappaletta?
Kotiteatterilaitteissa on monenlaisia säätöjä. Yksi asetus sopii sinfoniaokesterin konsertin kuunteluun, mutta esimerkikksi toimintaelokuvaa varten tarvitaan erilaiset säädöt. Kuuntelijan oma maku ja mieltymys ovat toki tärkeimmät mittarit.
Hyviä vinkkejä on laitteiden omissa käyttöoppaissa. Laajimman version saa yleensä ladattua valmistajan kotisivulta.
Oheisella AV-alan yrityksen sivustolla on varsin yksityiskohtaiset yleisohjeet laitteiden sijoitteluun ja säätöön.
Ideaali.fi-ohjeet
Helsingin kaupunginarkiston Sinetti-palvelusta löytyy Pohjoisen korttelin tonttikortisto Hakutulokset - Helsingin kaupunginarkisto (disec.fi) Asiakirjoissa ei näy kuitenkaan karttoja, joissa tontit näkyisivät numeroituina, vaikka karttoja on useita kymmeniä esim. vuosien 1830-1840 hakuvälillä.
Helsinki ennen sivustolta löydät kahdeksan vanhaa karttaa Helsingistä, joista ensimmäinen jo 1800-luvulta Historialliset kartat ja ilmakuvat | Helsingin kaupunki. Tässä kartassa näkyvät kaupunginosat ja korttelit numeroituina, mutta ei tontteja.
Hri.fi-palvelussa voit tarkastella Helsingin kaupunginarkiston vanhoja asemakaavakarttoja Helsingin historialliset kartat - Helsinki Region Infoshare (hri.fi)
En...
1950-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Suomen kirjallisuushistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (1999)
(sisältää pitkän katsauksen 1950-luvun kirjallisuuteen s. 68-)
Eskola, Antti: Kirjallisuus Suomessa (1974)
(s. 147-153 käsittelee 1950-lukua)
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia (1997)
(kirjan lopussa on myös vuosittainen kaunokirjallisuuskatsaus sisältäen vuodet 1950-1959)
Saarinen, Marketta: Kirjan mittaa (1979)
(1950-lukua käsittelevät sivut 35-51)
Armeniankielisiä satuja ja lastenlaululevyjä ei valitettavasti pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Helmet-kirjastoissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) on pääasiassa armeniankielistä musiikkia CD-levyllä. Kaiken armeniankielisen aineiston saat nähtäväksesi osoitteeseessa www.helmet.fi , valitse sanahaku, kirjoita hakulaatikkoon kaksi tähteä ** ja valitse kielivalikosta armenia.
Armeniankielistä kirjallisuutta kysytään Suomessa vähän, mutta Suomeen voi saada kaukolainoja ulkomailta. Lisätietoja antaa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelu http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ Esimerkiksi Ruotsista löytyy jo enemmän armeniankielistä kirjallisuutta ja muuta aineistoa esim. Tukholman kaupunginkirjastosta http://www.ssb....
Kirjoista suuri osa tilataan ennakkoina kuukausia ennen niiden ilmestymistä, joten saamme ne nopeasti julkaisun jälkeen. Aikanaan muistan uuden Harry Potterin tulleen ilmestymistä seuraavana päivänä.
Kirjata viedään meidän Kyytirekisteriin, tarroitetaan ja muovitetaan meille tulon jälkeen ja se vie vaihtelevasti aikaa. Varattuaineisto ajaa tuossa rekisteröinti-, tarroitus- ja muovitusvaiheessa muun ohi. Muuta aineistoa hankitaan vähän eri tyylillä ja toimituksen nopeus vaihtelee hankintapaikan mukaan. Myös muu aineisto rekisteröidään, tarroitetaan ja mahdollisesti muovitetaan sen saavuttua kirjastoon.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta ei voi uusia lainoja. Sen asian voi hoitaa oman lähikirjaston kautta. Sieltä saat selville salasanasi, tai Sinulle annetaan uusi salasana.
Tällaista runoa ei valitettavasti Rumi-suomennoksia ja -tekstejä tutkaillessani vastaani tullut; on hyvin mahdollista, ettei sitä ole lainkaan käännetty suomeksi.
Kysymyksen englanninkielinen Rumi-käännös on Coleman Barksin työtä. Rumin suosio englanninkielisessä maailmassa perustuu paljolti juuri Barksin käännöksiin. Barks ei osaa persiaa, minkä vuoksi hänen Rumi-lyriikassaan on - hänen omien sanojensakin mukaan - kyse enemmänkin Rumin runojen uusista versioista kuin akateemisista tulkinnoista. Barks-kriitikot ovatkin syyllistäneet tätä liiallisesta pelkistämisestä; 1200-luvun persialaisen lyriikan ja islamin asemesta Barksin Rumi henkii new age -liikkeelle ominaisia tuntoja. (Kat Thornton, Rumi for the new-age soul : Coleman...
Matkustajaluetteloita voi kysyä arkistoista. Kirjastolla ei ole kyseisen kaltaisia dokumentteja sellaisenaan hallussa.
Tampereen historiaa käsittelevällä Koskesta voimaa -sivustolla on melko tarkka kuvaus Kurun uppoamisesta ja miehistön sekä matkustajien demografiasta. Myös lähteet on merkitty tarkasti, joten niitä on helppo lähteä jäljittämään: https://www15.uta.fi//koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/kuru4.html
Mahdollisesti myös Tampereen museokeskus Vapriikilla on hallussaan Kuruun liittyviä dokumentteja.
Lisäys 30.6.2020:
Orvo Kärkösen teoksessa Näsijärven murhenäytelmä (1929) on lopussa lista onnettomuuden uhreista kunnittain.
