Deborah Levyn kirjassa Mitä en halua tietää on seuraavanlainen ajatus (s. 124): ”Jos kuvittelin etten ajatellut menneisyyttä, menneisyys ajatteli minua.”
Pohjoiskarjalaisten tietokirjailijoiden teoksia julkaistaan vuosittain n. 20-30. Teoksia, jotka käsittelevät Pohjois-Karjalan, Itä-Karjalan tai luovutetun Karjalan historiaa on vuosittain n. 20. Loput koostuvat elämäkerrallisistä teoksista.
Edellä mainittujen alueiden sotahistoria on suurin aihealue, jota tutkitaan ja josta kirjoitetaan. Myös paikallishistoriaa käsitellään, esim. kylähistoriikkejä, myös rajan takaisen Karjalan, ja muita jonkin alueen paikalliseen kulttuuriin liittyviä kirjoja julkaistaan paljon. Joukossa on myös omakustanteita, joissa on usein myös elämäkerrallinen aihe. Elämäkerrallisia ja sukuhistoriikkeja ilmestyy vuosittain. Sukuhistoriikit sisältävät usein pelkkien sukutaulujen lisäksi paljon paikallishistoriaa ja...
Kyllä. Aineistoa, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa, voi tilata kaukolainoina muualta Suomesta tai ulkomailta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolainojen hinnat ja muita tietoja löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Helsingin….
Kannattaa huomata, että aineistoa voi tilata ainoastaan silloin, jos sitä ei ole saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista – mukaan lukien tieteellisistä kirjastoista. Jos pääkaupunkiseudun kirja sattuu olemaan lainassa, toista kirjan nidettä ei voi tilata kaukopalvelun kautta.
Tuurin Talvisota ilmestyi kirjana ensimmäisen kerran vuonna 1984.
Kirjasammossa on tallennettuna Arvostelevan Kirjaluettelon arvcstelu:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au327991f0-bbda-439b-9bd6-61…
Kannattaisi ehkä ottaa ensin yhteyttä kustantajaan eli Otavaan
(http://www.otava.fi/yritys/yhteystiedot/) ja kysyä, löytyykö heiltä suoraan arvosteluja ko. kirjasta tai edes tarkempi tieto mihin aikaan vuotta 1984 kirja on ilmestynyt. Sen jälkeen voisi lähteä selaamaan kyseisen vuoden sanomalehtiä mikrofilmeiltä tuon ajankohdan lähellä. Sellon kirjastosta löytyy Helsingin Sanomat ja Länsiväylä. Pasilan kirjaston mikrofilmatut lehdet voi tarkistaa tästä:
http://www.helmet.fi/download/noname/%7BBB215ED4-694E-423C-AA9A-7FE04E4…...
Eri tietokannoista voi tehdä aika ja alue rajattuja hakuja.
Esim. kaikille avoin Fono, löytää 272 viitettä sanahaulla sota, kielirajauksella suomi ja aikarajauksella 1939-1945.
http://www.fono.fi/AiheHakutulos.aspx?aihe=Sota&kieli=Suomi&vuosi=1939&…
Helmet haulla löytyy hakusanalla "sota-ajan lauluja" 29 cd-levyllistä aineistoa. http://www.fono.fi/AiheHakutulos.aspx?aihe=Sota&kieli=Suomi&vuosi=1939&…
Laulujen ja laulajien avulla voi hakua jatkaa.
YouTubesta löytyy haulla "1939-1945 musiikki" runsaasti sotaajan musiikia, osin jopa videoina.
Kuolinilmoituksen julkaisu lehdessä on Suomessa tosiaan hyvin yleistä. Mitään tilastoa asiasta ei kuitenkaan liene. Omaiset päättävät asiasta, ja jokaisella on varmasti omat syynsä. Ylen uutiset kirjoitti kuolinilmoituksista vuonna 2017, alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-9415530
Makuluu tai ydinluu on luu, joka antaa makua vaikkapa lihaliemille tai keitoille. Esimerkiksi klassisessa lombardialaisessa Osso buco -ruokalajissa keskeisenä ainesosana on luullinen naudan potka. Makuluu antaa umamisen lihaisaa makua ruoalle.
Luun halkaisu viitannee luuytimen syömiseen. Monien mielestä paahdettu luuydin on vertaansa vailla oleva herkku.
Valojen käytöstä määrätään tieliikennelaissa (§49). Eteenpäin on käytettävä valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävää valaisinta ja taaksepäin punaista valoa näyttävää valaisinta, Lisäksi määrätään, että ajoneuvossa ei saa käyttää laitteita, jotka näyttävät tai heijastavat eteenpäin punaista valoa tai taaksepäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa. Poikkeuksena on poliisiauto, jossa käytetään eteenpäin punaista pysäytysvaloa vilkkuvan, sinisen hälytysvalon kanssa.
Valojen käytöstä säädetään siksi, että pimeässä ajoneuvon kulkusuuntaa on vaikea hahmottaa. Kun punainen valo on määritelty takavaloksi, muut tielläliikkujat tietävät, että punaisen valon näkyessä ajoneuvo on liikkumassa katsojasta pois päin. Värien valikoitumiseen näin...
Tässä on internet-osoite, josta voit seurata kilpailua reaaliajassa.
http://www.lavuelta.com/05/ingles/webimagenes/imagenes7.html?e=7
Ja tässä on reittikartan osoite: http://www.lavuelta.com/05/ingles/recorrido/mapa.html?e=7
Helmet aineistoluettelosta voi hakea aiheella lastenruoat tai kirjoita sanahakuun - ruokaohjeet vauvat. Voit myös katkaista sanan ja kirjoittaa - ruoka** vauvat.
http://www.helmet.fi
Ainakin seuraavia löytyy 2000-luvulta:
Paganus, Aila: Herkullista kotiruokaa lapselle. 2005
Imeväisikäisen lapsen ruoka. Sosiaali ja terveysministeriö. 2004
Wathen, Katja-Anneli: Allergisen lapseperheen keittokirja. 2001
Lindberg, Latifa: Kunnon ruokaa lapsiperheille. 2004
Lapsi, perhe ja ruoka. Sosiaali ja terveysministeriö. 2004
Lehtiartikkeleita voit hakea kirjastossa Arto- tietokannasta.
Artikkeliviittetitä löytyy myös Viikin tiedekirjaston vapaassa käytössä olevasta kirjallisuusviitetietokannasta
http://www-db.helsinki.fi/eviikki/Welcome.html
Helmet-kirjastoissa ei ole käytössä mitään niin sanottua laitoslainaa, jossa olisi pidempi laina-aika. Yleinen laina-aika on 28 vuorokautta. Kysymääsi nuottia on useampikin tällä hetkellä hyllyssä. Voit uusia lainasi Helmet-haun omissa tiedoissa viisi kertaa.
Voit hyvin käyttää Helmet-kirjastojen palveluita, vaikka asutkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Paitsi Vantaan, myös Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kirjastojen aineistot ovat käytettävissäsi. Helmet-kirjaston asiakkuus ei siis edellytä, että osoite on jossakin pääkaupunkiseudun kaupungeista. Osoitteen pitää kuitenkin olla Suomessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet-kirjastot eivät valitettavasti saa tietoa PressReaderiltä palvelusta poistuvista lehdistä. Costa Blanca News -lehden uusin numero ilmestyy joko tänään tai huomenna, joten jos se ei ole pian luettavissa, niin sitten lehti on todennäköisesti poistunut palvelusta.
Nystén oli pormestarina vuosina 1870-1882.
Lähde:
Matti Lackman, Raahen tienoon historia. 3, Raahen kaupunki, Pattijoen (Salon emäseurakunnan), Saloisten ja Vihannin kunnat sekä seurakunnat 1870-luvulta vuoteen 1975
Löydät taitteluohjeita videoina ainakin YouTubesta. Yritä etsiä hakusanoilla paperiaskartelu ja joulutähti. Esimerkiksi tällainen video
https://www.youtube.com/watch?v=0NVkVD5-UnY
Kirjan nimi on Iltapihti pirtin päälle: kirjailija Kalle Päätalon sanastoa. Sen on kustantanut Kalle Päätalo -seura 1989. Voit kysyä kirjaa oman paikkakuntasi kirjastosta. Ellei kirjaa ole siellä, voit pyytää kaukolainaamaan. Kaukolainat maksavat yleensä jonkin verran. - Lapin maakuntakirjastossa kirja on.
Ilmaiset käännöspalvelut kuten Babelfish ( http://babelfish.altavista.com ) ja Gist ( http://www.alis.com ) toimivat vain suurimpien kielten kesken. Vaihtoehtoina ovat yleensä ainakin englanti, espanja, ranska ja saksa. Suomen kieli ei kuulu näiden palvelujen kielivalikoimiin.
Palvelut kääntävät joko webbisivuja tai esim. windowsin leikepöydältä liitettäviä lyhyehköjä tekstejä. Käännös on väistämättä puutteellinen, mutta on usein ymmärrettävää jos käännettävä teksti on yksinkertaista asiatekstiä. Mutta suomeksi näitä palveluja ei siis käytännössä ole. Tosin Intertran-palvelun (http://www.tranexp.com ) valikoimassa on myös suomi, mutta käännöksen laatu näyttää olevan heikko.
Tilkkutöistä löytyy paljon kirjoja. Pelkästään tilkkupeitteistä löytyy muutama suomenkielinen kirja.
Tilkkuja: upeimmat tilkkupeitot (2007)
Tilkkupeitteitä perheen pienimmille (2006)
Tilkkutöistä yleensä löytyy Vaski-tietokannasta paljon teoksia, joista voi selaamalla löytää lisää tilkkupeitteitä
https://vaski.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&…
