Väittämä on esitetty jollakin keskustelufoorumilla, mutta sen yhteys Juice Leskisen musiikkiin ei taida pitää paikkaansa. Leskinen oli tunnettu suomalaisten paikannimien käytöstä lauluissaan, mutta oikeastaan vain laulussa Edestakaisin on mainittu oululaiseksi hahmotettava paikka, Heinäpää.
Asemat, jotka ovat pääradan varrella, ovat varmasti parhaita tähän tarkoitukseen.
Helsingistä lähdettyään pitkämatkalaiset pysähtyvät ensin Pasilassa ja sitten pääradalla Tikkurilassa ja rantaradalla Leppävaarassa. (Vain Turun junta)
Paras mahdollisuus kuvata ohikiitävää junaa on siin Pasilan ja Tikkurilan välillä eli Käpylä, Oulunkylä, Pukinmäki, Malmi,
Tapanila ja Puistola.
ns. Linnunlaulun kävelysillalta Helsingin ja Pasilan välillä on myös kuvattu junia ylhäältäpäin.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on mm. seuraavat ulkomaisia etunimiä esittelevät kirjat, jotka tosin eivät ole suomenkielisiä.
Raguin, Philippe: Le guide des prenoms de France, 1997
Norman, Teresa: A world of baby names, 1996
Hanks, Patrick: Babies' names, 1995
Mcleod, Iseabail: The Wordsworth dictionary of first names, 1995
Dunkling, Leslie: The Guinness book of names, 1995
Kirjojen saatavuutta voit tarkastella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen PLUSSA-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Aika mukavat etunimisivut ovat esim. osoitteessa:
http://www.behindthename.com/
Onningebyn taitelijayhteisön perusti taiteilija Victor Westerholm 1886. Hän keräsi yhteisöön taiteilijoita Ruotsista ja Suomesta. Seuraavissa teoksissa kerrotaan taiteilijayhteisöstä: Önningebykolonin 100 år - en jubileumsbok (1986) ja Hanna Rönnberg: Konstnärsliv (1993), joka sisältää 2 hänen kirjaansa Konstnärsliv i slutet av 1880-talet ja Konstnärskolonien på Åland.
Lahden ensi- ja turvakodin Internetsivuilla on runsaasti tietoa perheväkivallasta. Sivulla http://www.lahdenensijaturvakoti.fi/infolinja/kriisi/nainen.htm löytyy mm. lista naisiin kohdistuvista väkivallan lajeista.
Ensi- ja turvakotien liiton ( http://www.ensijaturvakotienliitto.fi ) Internetsivuilta saa tietoa mm. Jussi-työstä (Jussi-toiminta on tukea miehiltä miehille perheväkivaltakierteen katkaisemiseksi). Jäsenyhdistysten yhteystiedot: http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/3jasenet/jasenet.html
Lisää aiheesta:
Lyhytterapiainstituutti http://www.reteaming.com/perhevakivalta/index.htm
Nettiturvakoti http://www.turvakoti.net/
HelMet-kirjastoista on saatavissa parisuhdeväkivaltaa käsittelevä väitöskirja ja muita aiheeseen liittyviä...
Off-line -toiminta tarkoittaa sitä, että nettisivuja tallennetaan omalle kiintolevylle, jolloin niitä voi tarkastella ilman, että nettiyhteys on päällä.
Internet Explorerissa sivuja ladataan paikallisesti selattaviksi Suosikit-valikon kautta. Lisää Suosikkeihin se sivusto, jonka sivut haluat tallentaa. Kohdasta "Järjestä suosikit-kansio" valitse kyseinen sivu ja rastita kohta "Lataa luettavaksi offline-tilassa". Ominaisuudet-painikkeesta pystyt tämän jälkeen määrittämään kuinka laajalti kyseinen sivusto tallennetaan ja miten tapahtuu synkronointi paikallisesti tallennettujen sivujen ja netistä löytyvien sivujen välillä.
Kokonaisia sivustoja pystyy tallentamaan, kun Ominaisuudet/Lataaminen -kohdasta määrittää lataamisen koskemaan myös tältä...
Pääkaupunkiseudulla ei löydy Follettin kuunnelma Maata etsimässä, mutta se löytyy alkuperäisenä nimellä Earthsearch ja on lainattavissa.Siinä on 4tuntia 25 minuttia kuunnelmaa, joten se ei ole kokonaisuudessa koska Earthsearch 1 ja 2 on esitetty yhteensä 20:ssa 30 minuutin osassa vuosina 1981 ja 1982.
Maakuntakirjastojen kokoelmista ei löydy lainattavaa aineistoa tällä nimellä.
Wikipediasta hakusanalla Maata etsimässä löytyi seuraava tieto: "Sarja on kirjastoluetteloiden mukaan saatavana muutamissa kirjastoissa lainattavina äänikasetteina[1], mutta kaukolainapyyntöön vuonna 2006 saadun vastauksen mukaan kasetteja ei loppuunkulumisen vuoksi voi lainata".
Katso lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maata_etsim%C3%A4ss%C3%A4
http://en.wikipedia...
Ainakaan kevään 2011 kirjoissa ei ole Aino Räsäseltä mitään. Mahdollisista uusista painoksista voi kysyä kustantajalta, Karistolta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/ .
Varastokirjastossa on Vaari-tietokannan mukaan Mustanaamio-lehtiä vuodesta 1966. Niitä voi kysyä lähimmän kirjaston kautta kaukolainaksi! https://finna.fi . Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei vanhoja Mustanaamioita tosiaankaan löydy. Kansalliskirjaston kokoelmissa on lukusalikappaleet, joita voit kirjaston tiloissa käydä lukemassa.
Kyllä se pitää paikkansa. Energian määrä suljetussa järjestelmässä - jollainen myös maailmankaikkeutemme fyysikoiden näkemyksen mukaan on - energiaa ei synny eikä katoa, se vain muuttaa muotoaan tavoilla, jotka eivät aina ole arkijärjellä helposti havaittavissa.
Ydinvoimala hyödyntää atomiytimien sidosenergiaa sitä vapauttamalla, jolloin osa atomien massasta muuttuu hyödynnettäväksi energiaksi. Tuo ihmisen käyttöön vapautuva energia on siis ollut koko ajan olemassa toisessa muodossa, uutta on vain sen olomuoto.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Etunimiaiheisia kysymyksiä on esitetty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa paljon.
Kysymistäsi nimistä löytyy tietoa aiemmissa vastauksissa:
Juuso, https://www.kirjastot.fi/kysy/kerrotko-juuso-nimesta
Joona, https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimien-joona-ja
Eemil, https://www.kirjastot.fi/kysy/saisinko-mahdollisimman-paljon-taustatiet…
Elli, https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-etunimen-elli-alkupera
Etunimistä on useita kirjoja. Esimerkiksi: Kustaa Vilkuna: Etunimet, Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Riihonen: Mikä lapselle nimeksi
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun vastaukset löytyvät osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset
Tietoa juuri kysymäsi nimisistä vihkoista emme löytäneet, mutta voisiko tämä antikvariaatti.net-sivustolla myynnissä olevat kirja olla samankaltainen? Julkaisija on Koulutarpeiden keskusliike osakeyhtiö, kirjan (tai vihkon) nimi on Suomen koulu Kirjoitusjärjestelmä nr. 4. Tämän kirjan myyntihinta on 5 euroa:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/407572
Olemme pohtineet kysymystä pitkään. Kummut ilman multakasoja ja järsitty kanto ei kuulostaa myyrän tekosilta. Voisiko kyseessä olla siis rotta? Rotat voivat kaivaa käytäviä ja järsiä puita,
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan kyseinen suomenkielinen VHS-elokuva ("Isä on sairas, pikku kummitus Lapanen") näyttäisi löytyvän ainakin Konneveden pääkirjastosta, mistä sitä voi tiedustella kaukolainaan esimerkiksi oman lähikirjastonsa kautta. Omaa VHS-kappaletta voi yrittää etsiä myös eri myyntikanavista, esimerkiksi verkkohuutokaupoista tai videodivareista.
Voisikohan kyseessä olla joku L. Valakiven Tarsa-sarjan kirjoista. Sarjan osat ovat Karhumies Tarsa (1940), Tarsa Hyrsylän mutkassa, Tarsa ja pakoluolan salaisuus ja Tarsan kuudes kolonna.
Lisätietoa kirjailijasta ja tekstinäyte kirjasta Tarsa ja pakoluolan salaisuus löytyy Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317594227858
Karhumies Tarsa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30437
Tarsa Hyrsylän mutkassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_16457
Tarsa ja pakoluolan salaisuus: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_54854
Tarsan kuudes kolonna: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_47000
Hei,Villieläimet tulevat nykyisin lähelle asutuksia helpon ruoan saannin takia. Vantaalla, lähellä Pähkinänrinnettä sijaitsee Gubbmossenin luonnonsuojelualue, joka voi selittää Pähkinärinteen alueella havaitut hirvet ja muut villieläimet.Lähteet: https://areena.yle.fi/1-60918137https://www.vantaa.fi/fi/palveluhakemisto/toimipiste/gubbmossenin-luonnonsuojelualue
Yksi KL-nimikirjaiminen taiteilija oli tanskalainen Karl Larsen, joka eli vuosina 1897-1977. Yhden hänen kiviveistoksensa kuva löytyy Bukowskis-huutokauppasivustolta:
https://www.bukowskis.com/fi/lots/641918
Bukowskin tai Hagelstamin liikkeistä voisi myös signeerauksesta kysyä:
http://www.hagelstam.fi/
Aaro Hellaakosken runo Peilitanssi on kokoelmasta Hiljaisuus (1949).
Runon voi lukea myös Hellaakosken runojen kokoelmasta Runot, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1961. Teoksesta on sittemmin otettu useita uusintapainoksia.
https://finna.fi/
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
Nykyisin proteiineiksi luokiteltuja aineita kuten albumiineja tutkittiin jo 1700-luvulla. Myös hiili luokiteltiin alkuaineeksi tuolloin. Ranskalainen kemisti Antoine François De Fourcroy esitti vuonna 1787 muun muassa, että eläinalbumiini ainesosina on hiiltä. Näihin kuuluivat myös kananmunien valkuaisen sisältämä albumiini.
Alankomaalainen kemisti Gerardus Johannes Mulder selvitti vuonna 1838 useiden yleisten proteiinien alkuainekoostumuksen. Hän totesi, että melkein kaikilla oli sama empiirinen kaava, C400H620N100O120P1S1. Tieteellinen käsite proteiini syntyi tämän tutkimuksen perusteella. Tällöin viimeistään oli selvää, että munanvalkuainen sisältää hiiltä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
