Helsingin Sanomien digiarkisto ei ylety enää 80-luvulle, joten emme voi sieltä etsiä. Tässä kuitenkin muutamia ehdotuksia pakinoitsijoista: Esa Kero tai Juha Tanttu. Myös Origo, Pii (Pirkko Kolbe) ja Sinikka Nopola saivat mainintoja. Yleisotsikosta ei ole tietoa. Jos mikään näistä nimistä ei kuulosta tutulta, voit kääntyä Helsingin Sanomien tietopalvelun puoleen.
Tämä puhuisi vahvasti Kolben puolesta. Hän toimi Hesarin pakinoitsijana 1967-1994 ja julkaisi pakinoitaan yleisotsikolla ”Piin pakinat”.
Hänen kesämökkinsä sijaitsi Sysmässä.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Toimittaja+Pirkko+Kolbe+on+kuollut…
Ei ole. Dinosaurukset ovat eläneet niin kauan aikaa sitten, ettei niiden dna:ta ole säilynyt. Kuoleman jälkeen dna hajoaa jatkuvasti. Sen puoliintumisaika on noin 500 vuotta.
Ohessa linkki, josta löytyy lisätietoa:
http://yle.fi/uutiset/dnan_sailyvyyden_takaraja_selvisi_-_haaveet_dinos…
Kysymyksesi koskee varmaan Kauniaisten kirjastoa.
Siellä kopiokone on käytettävissä kirjaston aulassa lehtilukusalin aukioloaikoina. Tulostaa kaksipuolisia A4- ja A3-sivuja, sekä mustavalkoisina että värillisinä.
Helmet kirjastoissa on yhteiset kopiohinnat:
Alla luetellut maksut peritään niissä kirjastoissa, joiden palveluihin ko. tuotteet kuuluvat.
Itsepalvelukopio 0,40 € / sivu
Tuloste 0,40 € / sivu
Mikrofilmi- ja mikrokorttikopio 0,50 € / kpl
Kopiokalvo 0,50 € / kpl
Kopiot voi maksaa kirjaston tiskillä joko käteisellä tai maksukortilla.
Valitettavasti Horst Friedrichsin saksankielistä teosta Jerry Cotton - Mein erster Fall beim FBI ei löydy tällä hetkellä Suomen kirjastoista missään muodossa.
Teoksen saatavuus vaikuttaisi olevan melko huono, mutta sitä löytyy jonkin verran käytettynä saksalaisista verkkokaupoista (esim. www.amazon.de, www.booklooker.de). Voit myös tehdä Vaski-kirjastoille hankintaehdotuksen, mikäli haluat, että koitamme hankkia teoksen kokoelmiimme. Toinen mahdollisuus on kaukolainata teos jostakin Suomen ulkopuolisesta kirjastosta. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että kaukolainat ovat maksullisia. Lisätietoja maksuista löytyy Vaskin verkkokirjastosta.
Löydät hankintaehdotuslomakkeen ja kaukolainalomakkeen Vaskin verkkokirjastosta: https://vaski....
Arvelisin, että kyseessä on Predrag Matvejevićin Tuntematon Venetsia (Mansarda, 2015).
"Predrag Matvejevicin viehättävä pieni teos on tuntemattomiksi jääneiden taiteilijoiden töillä kuvitettu tutkielma siitä Venetsiasta, joka jää turisteilta usein näkemättä. Kuuluisien nähtävyyksien sijasta kirjailija kiertelee syrjäkuvilla tutustuttaakseen lukijan vanhojen karttojen, kirjojen ja taideteosten pohjalta kaupungin unohdettuihin tai huonosti tunnettuihin kohteisiin ja yksityiskohtiin: seinäveistoksiin, suljettuihin puutarhoihin, Lidon dyyneihin, kivien lomassa tai seinillä sinnitteleviin kasveihin, joita on kuvattu myös taideteoksissa, rakennuksiin ja niiden originelleihin asukkaisiin."
Kirjaa on Satakirjastoissa useampi kappale lainattavissa. Myytäviä kirjoja löytyy sivustolta Antikvaari.fi https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1045013
Katkelma on Heikki Asunnan runosta Metsämökin joulu. Runon voi lukea esimerkiksi teoksista Armahin joulunaika : valikoima jouluaiheisia runoja (toim. Eero Salola, 1945), Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola, 1958) ja Lukemisto Suomen lapsille : 4, Polvesta polveen (Airila – Penttilä – Salola) sekä teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla. 3. (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000).
https://finna.fi/
Hei, ikävä kyllä erilaisen tekniikan vuoksi lasten kortit eivät ole siirtyneet uuteen verkkokirjastoon automaattisesti. Ne voi kuitenkin lisätä itse.
(Omissa tiedoissa) Kirjastokortit > Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän voi lisätä minkä tahansa kortin, jonka tunnuksen ja PIN-koodin tietää. Toisin sanoen parannuksena, että vaikka molemmat huoltajat voivat lisätä lasten kortit itselleen näkyviin. Kuvallinen ohje: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#cards
Kirjastokortin hakemuslomakkeen voi tulostaa ja täyttää valmiiksi, mutta itse kortti pitää käydä hakemassa paikan päältä jostain OUTI-kirjastosta. Alle 15-vuotiaalla täytyy olla huoltajan kirjallinen suostumus kirjastokorttiin.
Lisätietoa: Kirjaston usein kysytyt kysymykset
Kirjastot pyrkivät hankkimaan niille tarjottua aineistoa mahdollisuuksien mukaan. Jos sarjasta tarjotaan jatko-osia, ne hankitaan.
Ehdotuksen etenemistä ei voi seurata oikeastaan muutoin kuin tarkistamalla, onko ko. aineisto hankittu kirjastojen kokoelmiin.
Jos teet hankintaehdotuksen, voit jättää siihen yhteystietosi. Näin sinuun voidaan olla tarvittaessa yhteydessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kasvien levinneisyyskarttoja löytyy ainakin kaksi alla olevaa (Kasviatlas ja Laji.fi):
Kasviatlas:https://kasviatlas.fi/
Kasviatlaksen aiemmat versiot: https://koivu.luomus.fi/kasviatlas/
Suomen Lajitietokeskus: https://laji.fi/
Lajitietokeskuksen sivuilta löytyy myös runsaasti tietoa eri lajeista.
Ihmiseen ei tässä valitettavasti ollut luottamista yhtään enempää kuin tekoälyyn: runoilija jäi tunnistamattomaksi ja runon nimi selvittämättä. Sanaston perusteella ei tekoälyn Leino–Hellaakoski -akseli tunnu huonoimmalta mahdolliselta ajanmääritykseltä. Toisaalta loppusoinnuttomuus ja mitattomuus johdattelevat ajatukset hieman myöhempään lyriikkaan, mikä on omiaan hankaloittamaan tekstin jäljittämistä.Toivo täytyy siis taas kerran panna sivustomme lukijoihin – ehkä parviäly päihittää tekoälyn ja kaivatut tiedot löytyvät yhteistyönä.
Nimikirjaimien ja ilmestymisvuoden perusteella kyseessä voisi olla Helsingissä vuosina 1973-1975 ilmestynyt sosialistisen työväenpuolueen sanomalehti Päivän Uutiset.
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskukselle ja sieltä ystävällisesti vastasi Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen: "Tähän kysymykseen on vaikea antaa varmaa vastausta, mutta taustalla saattaa olla agronomin, astronomin ja ekonomin kaltaisten, suhteellisen vanhojen lainasanojen tarjoama malli. Nämä sanathan löytyvät jo Nykysuomen sanakirjasta, jonka aineisto on kerätty pääasiassa 1900-luvun alkupuolella.Ehkäpä uusia tutkintonimikkeitä luotaessa on ajateltu, että nomi-loppu kuulostaa kansainväliseltä ja toisaalta myös suomalaiseen suuhun sopivalta. Loppuosaan liitettävän alkuosan on sitten tarkoitus kuvata kutakin erikoisalaa, ja se on saatettu lainata vaikkapa englannista (tradenomi) tai latinasta (hortonomi...
Keski-kirjastojen Lukemalla lentoon -lukudiplomin Luetut kirjat -koontilista löytyy verkkokirjastosta lukudiplomin omalta sivulta https://keski.finna.fi/Content/lukudiplomi. Listan voi tulostaa ja täyttää paperisena. Sitä ei voi täyttää koneella.https://keski.finna.fi/themes/custom/files/lukemalla_lentoon_luetut_kirjat_2023.pdf
Kansalliskirjasto on digitoinut Suosikki-lehdestä vuosikerrat 1963-1971 eli 80-luvun lehtiä ei ole digitoitu. Digitoidutkaan numerot eivät ole vapaasti verkossa luettavissa, vaan niitä pääsee selaamaan ainoastaan vapaakappaletyöasemilla Kansalliskirjastossa, Turun yliopiston kirjastossa, Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksessa, Åbo Akademin kirjastossa, Oulun yliopiston kirjastossa ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa. 1980-luvun lehtiä pääsee lukemaan esimerkiksi Kansalliskirjastossa Helsingissä mikrofilmiltä.Lähteet ja lisätietoa:Kansalliskirjasto: Vapaakappaletyöasemat https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappalepalvelut/vapaakappaleaineistojen-kaytto#vapaakappaletyoasemilla-kaytettavissa-olevat-palvelutSuosikki...
Kerroit lisätiedoissa, että teet aiheesta päättötyötä ja että työhösi liittyy haastattelututkimus matkustavaisille. Tiedontarpeesi on varsin laaja, ja yksin sen vuoksi ei ole mielekästä tätä kautta tehdä sinulle listaa materiaalista, jota voisit käyttää työssäsi. Toiseksi kaikenlaisen tutkimuksen, koulun esitelmästä graduun, päämäärä ei ole valmis työ vaan tiedonhaun ja tieteellisen työn prosessin oppiminen. Mikä tahansa työ rakentuu useimmiten siten, että lähdetään yhdestä lähteestä (tässä tapauksessa esim. haastattelutukimuksen tulokset tai kirjastoista saatava Paula Kannisen kirja "Lentopelko ja sen hallinta" (1996)) ja edetään ensimmäisen lähteen käyttämien lähteiden pohjalta eteenpäin. Lähdeluettelo kasvaa työn edetessä ja työ...
Kokeilin hakea Googlella seuraavasti: "Jari Tervo" +myyrä ja sain hakutulokseksi muutaman hyvän esittelyn/arvostelun kirjasta. Jotkut linkit veivät lehtien verkkosivuille (esim. Satakunnan Kansa)ja esim. osoitteessa http://www.skenet.fi/?menuid=370&aid=869 oli hyvä esittely kirjasta.
Helsingin Sanomien (www.helsinginsanomat.fi) arkistostakin voi hakea, mutta heidän artikkelinsa ovat maksullisia, tosin maksettavissa Internetin kautta pankkikortilla (5 euroa-).
Kirjastot käyttävät Suomessa useita tietokantoja, joista voi etsiä tietoja lehtiartikkeleista. Tietokannoissa ei ole kuitenkaan kokotekstiartikkeleita, ainoastaan viitetiedot artikkeleista.
Kirjastot myös keräävät lehtileikekokoelmia kirjailijoista. Myös näistä on mahdollista...
Olisikohan kyseessä itävaltalainen body art –taiteilija Rudolf Schwarzkogler (1940-1969), jonka huhutaan kuolleen leikatessaan peniksensä irti esityksessä. Todellisuudessa hän sai surmansa hypätessään ”taiteen nimissä” ikkunasta. Oulun kaupunginkirjastossa olevista kehotaidekirjoista ei Schwarzkoglerista löytynyt tietoa, mutta googlettamalla voi hakea netistä. Osoitteesta http://www.galerie-krinzinger.at/kuenstler/schwarzkogler/schwarzkogler_… löytyy myös joitakin kuvia hänen esityksistään.
Vastaavanlaisesta tilanteesta on tässä palvelussa kysytty aiemminkin.
Vaikka HelMet -tietokannassa näkyvät kirjan tiedot, niin itseasiassa yhtään nidettä ei vielä ole rekisterissä eikä siis varattavissa Lainaan yhtä aikaisemmista vastauksista:
Kyseisestä kirjasta on HelMetissä toistaiseksi vasta ns. nimeketietue (kirjan tiedot), mutta ei nidetietoja, eli tietoa siitä, missä kirjastoissa ja kuinka monta kappaletta teosta on. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjastoissa ei tällä hetkellä ole yhtään kappaletta ko. teosta. Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun kirjat käsitellään kirjastokuntoon ja eri niteet viedään aineistotietokantaan. Tarkkaa ajankohtaa tähän on mahdotonta sanoa, mutta se voi tapahtua hyvinkin pikaisesti. Tilannetta...
