Hei!
Sanonta "lukea kuin piru raamattua" tarkoittaa lukutapaa, jossa suurennuslasilla haetaan vain omaa näkökantaa puoltavat kohdat eli tulkitaan tekstiä tahallaan väärin.
”Fatta” on tosiaan Stadin slangia. Kaarina Karttusen ”Nykyslangin sanakirja” (WSOY, 1980) yhdistää sen ruotsin kielen sanaan ”fattig” (’köyhä’, ’vaivainen’). Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) paljastaa, että ”fatta” on itse asiassa esiintynyt Stadin slangissa jo 1910-luvulta alkaen, jolloin se on viitannut köyhäintaloon tai köyhäinhoitolaitokseen ennen modernia sosiaalitoimistoa, johon sillä lienee viitattu 1980-luvulla.
”Fatta” on siis epäilemättä kotiutunut Helsinkiin ruotsin kielen kautta. Vanhaan slangiin omaksuttiin paljon sanoja ruotsin kielestä, joka oli Helsingissä aikoinaan paljon vahvempi kieli kuin nykyään. Osoitteesta http://kaino.kotus.fi/fo/?p=main löytyvä ”Ordbok över Finlands...
Kyseinen enkelitaulu löytyi Web-Factasta, WSOY:n Web-tietosanakirjassa kerrotaan taulusta näin:
"Monen lastenhuoneen seinältä tuttu E. Jaatisen maalaus kuvaa suojelusenkeliä naiivin romanttisella tavalla."
Tekijäksi mainitaan E. Jaatinen, suomalainen taiteilija joka teki mm. postikortteja. Vuosilukua ei mainita. Jaatisesta löytyi lyhyt luonnehdinta Postimuseon sivuilta.
"Taidemaalari Eeli Jaatinen syntyi Tampereella 1905 ja kuoli Helsingissä 1970. Hän opiskeli taidetta Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1920-21. Tämän jälkeen taidemaalari Eero Järnefelt opetti hänelle maalausta 1922-23. Jaatinen kuvitti paljon kirjoja ja kirjojen kansia. Hän piirsi myös pilakuvia mm. Joulukärpänen lehteen ja ensimmäiset sarjakuvat Maailma-lehteen...
Kirjastossa risat Raamatut hävitetään kuten muutkin kirjat. Ymmärtääkseni luterilainen Raamattu ei esineenä ole pyhä.
Turun ev-lut seurakuntien sivuilta voisi kysellä tarkempia tietoja
https://www.turunseurakunnat.fi/portal/fi/ota_yhteytta/verkkotoimitus/
Kysyin itsekin sieltä ja sain seuraavanlaisen vastauksen:
Hienoa olisi että, jos vanha Raamattu on niin kulunut ja lukukelvoton tai se koetaan vanhana käännöksenä tarpeettomaksi, se hävitetään sen arvoa kunnioittaen. Kannet ja paperi eivät tietenkään sellaisenaan ole arvokkaita, vaan arvo on kirjan sisällössä.
Vanha tapa on ollut, että vanhat ja huonokuntoiset Raamatut on - Suomen lipun tapaan - poltettu. Se on koettu kunnioittavaksi tavaksi hävittää ne. Harvemmalla kuitenkaan on siihen...
Raamatussa mainitaan asiasta ainakin kahdessa kohdassa. Jeesuksen Vuorisaarnassa (luvut 5-7) kohdassa Matt 7:12: "Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille" ja Luukkaan evankeliumissa (Luuk 6:31) on: "Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille".
Pasilan kirjavarasto on ihan täällä Pasilan kirjastossa, lainausosaston alapuolella 2. kerroksessa. Saat sieltä kirjoja muutamassa minuutissa – jos ne vain eivät ole mystisesti kadonneet hyllyiltä.
Paikan päällä Pasilassa voit tilata varastokirjoja lainauspalvelun virkailijoilta. He soittavat alakertaan, mistä teokset kiikutetaan hissillä ylös.
Jos haluat varmistaa, että tarvitsemasi kirjat ovat todellakin paikalla kirjavarastossa, voit soittaa suoraan varastoon, puh. 09-310 85230. Teokset poimitaan hyllyiltä ja varataan omalle nimellesi ns. suullisina (maksuttomina) varauksina, jotka sitten toimitetaan lainaukseen sinua odottamaan. Saat varaukset virkailijalta.
Lainattavissa olevia varastokirjoja voit varata etukäteen myös verkkokirjasto...
Nimikettä emeritus (miehestä) tai emerita (naisesta) on käytetty pääsääntöisesti professorin ja piispan kaltaisissa viroissa, joissa virkanimike säilyy eläkkeelle jäämisen jälkeen arvonimenä. Tällöin emeritus/emerita-nimike kertoo, ettei henkilö ole enää työsuhteessa. (Merriam-Webster's Dictionary: https://www.merriam-webster.com/dictionary/emeritus)
Professoriliiton mukaan professori, joka on ollut työsuhteessa toistaiseksi ("vakinaisena"), voi eläkkeelle jäätyään käyttää nimikettä professori, professori emeritus/emerita tai emeritusprofessori/emeritaprofessori (https://www.professoriliitto.fi/professorit/professori-nimike/). Yliopistot saattavat tehdä eläkkeelle jääneiden professorien kanssa emerita-/emeritusprofessorisopimuksen, mikäli...
Painos on yhdellä kertaa painettu erä jotakin painatetta.
Puhutaan myös tarkistetusta tai uudistetusta painoksesta.
Laitos taas on painotuotteen toisinto, versio. Voi olla esim. kuvitettu laitos tai lyhennetty laitos.
Laitos siis poikkeaa enemmän alkuperäisestä painotuotteesta kuin uudistettukaan painos.
(Lähde: Suomen kielen perussanakirja 2)
Suomalaisista keskiaikaromaanien kirjoittajista tulee heti ensimmäisenä mieleen Kaari Utrio, jonka tuotannossa on monia keskiajalle sijoittuvia teoksia ja jonka kirjat kuvaavat aikaa varsin asiantuntevasti. Häneltä voin suositella erityisesti 1000-luvulle sijoittuvia romaaneja ”Vaskilintu”, ”Tuulihaukka” ja ”Yksisarvinen”. Keskiajalle sijoittuvat myös ”Haukka, minun rakkaani”, ”Isabella”, ”Karjalan kruunu”, ”Katarina”, ”Pirkkalan pyhät pihlajat”, ”Sunneva jaarlintytär”, ”Sunneva keisarin kaupungissa”, ”Uhritulet”, ”Vanajan Joanna”, ”Vehkalahden neidot” ja ”Vendela.
Astetta Utriota romanttisempaa kirjallisuutta edustaa Ursula Pohjolan-Pohjosen tuotanto ja hänen keskiajalle sijoittuvat ainakin trilogia ”Kuninkaan kauppamies”, ”Kauppamies...
Latinalaisen Amerikan kirjallisuus tuli laajemmin kansainvälisesti tunnetuksi 1960-luvulla. Suurimpia kirjailijanimiä olivat mm. kolumbialainen Gabriel Garcia Marquez (Sadan vuoden yksinäisyys), guatemalalainen Miguel Angel Asturias (Herra presidentti), meksikolainen Carlos Fuentes (Tarina Heredian suvusta), argentiinalainen Jorge Luis Borges (Haarautuvien polkujen puutarha), chileläinen Pablo Neruda (Andien mainingit), argentiinalainen Julio Cortazar (Salaiset aseet), chileläinen Jose Donoso (Tänä sunnuntaina), perulainen Mario Vargas Llosa (Andien mies), kuubalainen Alejo Carpentier (Valaistujen vuosisata) ja meksikolainen Octavio Paz (Aurinkokivi). Nobelin kirjallisuuspalkinto on myönnetty chileläiselle Gabriela Mistralille 1945,...
Soria Moria on linna tunnetussa norjalaisessa kansansadussa. Myös Henrik Ibsenin näytelmässä Peer Gynt viitataan Soria Morian linnaan. Satu löytyy kirjasta Satumaa : Sooria Moorian linna, 1983.
Lintujen syysmuutto käynnistyy jo toukokuun lopulla. Monet lajit lähtevät heti pesinnän päätettyään. Tärkein syysmuuton käynnistymisen ajankohtaan vaikuttava yksittäinen tekijä on kuitenkin ravintotilanne. Hyönteissyöjälinnut, joihin pääskytkin kuuluvat, valmistautuvat hyvissä ajoin syksyn lähestymiseen - ilmojen kylmenemiseen ja lentävien hyönteisten määrän vähentymiseen.
Haara- ja räystäspääskyn muutto alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa ja jatkuu rauhallisena elokuun alkuun saakka, jolloin muutto kiihtyy. Törmäpääsky viipyy viikon tai pari pitempään. Kaikkien kolmen maassamme pesivän pääskylajin päämuutto ajoittuu elokuun loppupuolelle ja elo-syyskuun vaihteeseen.
Kirjallisuutta:
Valter Keltikangas, Muuttolinnun tie. WSOY, 1987
Markku...
Työvuoroa, vuoroa, kertaa, jaksoa tai lukukautta merkitsevä sana löysi - tai myös muodoissa löysä, löysinki tai löösi - on tullut ruotsista. Nykyruotsissa on sana avlösning, joka tarkoittaa vuorottelua tai työvuoron vaihtumista. Sana löysä on tullut ruotsin sanasta 'lös'. Samaa juurta on esimerkiksi saksan lose.
Suomen sanojen alkuperä. SKS, 1995.
Hyväkuntoisen markan arvo on 5 euroa. Kolikko ei ole täyttä hopeaa, vaan seos on 35% hopeaa, 57% kuparia ja 8% sinkkiä sisältävää ns. billonia. Lähteet: Tuukka Talvio Suomen rahat (1993) sekä Suomen kolikot ja setelit (2011)
Siteeraamasi kohta löytyy Shakespearen näytelmästä Myrsky (The Tempest), neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta. Englanniksi kyseinen kohta kuuluu näin: We are such stuff / As dreams are made on; and our little life / Is rounded with a sleep. Englanninkielinen lainaus on otettu 2007 (Macmillan) ilmestyneestä teoksesta The RSC Shakespeare, Complete Works.
Sanontatavassa 'ottaa vaari' tai 'ottaa vaarin' esiintyvä vaari on lainaa ruotsin sanasta var, vara, jota käytetään vastaavanlaisissa sanonnoissa, esim. ta vara på något ('ottaa huomioon'), hålla var på något ('pitää silmällä'). Suomen kirjakielessä sekä 'ottaa vaari' että 'pitää vaaria' ovat olleet käytössä Agricolasta alkaen, ja ne ovat tällöin olleet jo mitä ilmeisimmin kieleen vakiintuneita, sillä niitä käytetään myös muissa samanaikaisissa käsikirjoituksissa.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Violeta Parran laulusta Gracias a la vida on kaksi suomennosta.
Muun muassa Liisa Tavin esittämän laulun Elämälle kiitos on suomentanut Jaana Lappo.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5085772
Pentti Saaritsan suomennos on nimeltään Miten voin kyllin kiittää.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4619814
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kysyin asiaa Ulkoministeriön Passi ja notaaripalvelujen yksiköstä. He vastasivat näin:"Uuden ICAO standardin mukaan uusissa myönnettävissä passeissa on passityyppinä pp aiemman p:n sijaan." “PP is the new document type for Passport (Personal). This is a new ICAO requirement. Previously, most countries just used P, ”
Kaisa Häkkinen kertoo Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa, että "pitää jöötä" tarkoittaa järjestyksen tai kurin pitämistä. Sanonnassa esiintyvä "jö"-sana tulee ruotsin kielen "gö"-sanasta, joka tarkoittaa muun muassa huutoa, meteliä ja rähinää.
Heikki Poroila
Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo seuraavaa. Piski tarkoittaa pientä koiraa. Sävyltään halventava piski on todennäköisesti pieni sanan variantti. Pieni sanan toinen variantti löytyy viron kielestä: pisku. Joissakin suomen murteissa pisku tarkoittaa koiranpenikkaa. Piskin on myös toisaalta katsottu olevan samaa juurta kuin joissakin 1800-luvun sanakirjoissa mainittu piskakoira, ruotsiksi spetshund tai saksaksi Spitzhund, millä on tarkoitettu eurooppalaista pystykorvaa. Germaanisten kielten nimityksissä alkuosan on ymmärretty viittaavan koiran suippoon kuonoon tai teräviin korviin.
Rakki on koiraa tarkoittava, nykykielessä halventava ilmaisu ja lainaa ruotsin kielestä. Varhaisuusruotsin racka tai racke on tarkoittanut erityisesti...
