Hei,kiitos viestistä. Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2023 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2023 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2024 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2024.ystävällisin terveisinSuomen Pankin kirjasto
Tietokoneiden käyttöaika on rajattu yhteen tuntiin, jotta mahdollisimman moni saisi halutessaan koneen käyttöönsä. Joissakin kirjastoissa on myös kahden tunnin aikoja. Kahden tunnin ajat on yleensä tarkoitettu tekstinkäsittelyyn tai muuhun enemmän aikaa vaativaan työskentelyyn.
Luulisin, että kyseessä on Oulun metropoliitta Panteleimonin kirja Murha kirkonkylässä. Sen on julkaissut Myllylahti 2011. Panteleimonilta on ilmestynyt 2013 Murha näyttämöllä, myös Myllylahden kustantama.
Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta löytyy mm. seuraavia artikkeleita kysymästäsi aiheesta:
Osta hyvä omatunto / Kelola Kati
MONDO 2007:4, s. 70-71
Helpotusta omantunnon tuskiin / Artto Juhani
KEHITYS 2007:1, s. 31
Lentoliikenne mukaan päästökauppaan / Kauppinen Juha
SUOMEN LUONTO 2007:4, s. 10
Ekoturismia vai egoturismia / Mustonen Pekka
KUMPPANI 2006:5, s. 10-11
Reilusti matkaan / Tarvas Tuomo
KUMPPANI 2005:1, 18-23
Reilusti Suomessa / Järvinen Elina
SUOMEN KUVALEHTI 2006:29, s. 40-47
Hyvällä omallatunnolla : ilmastoystävällinen matkailu...
Helsingin Sanomat 9.12.2006
Kaikki mainitut aikakauslehdet löytyvät Kotkan pääkirjastosta. Saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-verkkokirjastosta www.kyytikirjastot.fi. Helsingin Sanomien artikkelit ovat...
Hevosjalostusalan parhaat tietäjät voisivat olla Hevosjalostusliitot, Viikin tiedekirjasto ja Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta. Alta löytyvät yhteystiedot. Toivottavasti pääset eteenpäin heidän avullaan.
http://www.hevosjalostusliitot.fi/portaali/fi/index.php
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/viikki/
http://www.vetmed.helsinki.fi/
Osoitteen http://www.officialtomwaits.com/frame/tour.htm tietojen mukaan
Waits kävi toukokuussa 1976 kyllä Euroopassa, mutta mainintoja Suomesta ei
ole. Myöskään toukokuun Helsingin Sanomissa eikä vuoden 1976 Musa ja
Soundi -lehdissä puhuta Waitsin esiintymisestä Suomessa.
Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS ylläpitää käännöstietokantaa Suomen kirjallisuuden käännöksistä (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/). Sieltä löytyy tieto, että thain kielelle olisi käännetty Tove Janssonin kirjat Kometen kommer ja Trollkarlens hatt, Salla Simukan kirjat Punainen kuin veri ja Valkea kuin lumi sekä Jyrki Vainosen teos Tutkimusmatkailija ja muita tarinoita.
Nimillä on usein uskonnollinen merkitys, mutta merkitys ei yksin riitä selittämään, miksi henkilölle on annettu tietty nimi. Tarvitaan ehdottomasti tietoa siitä, millä paikkakunnalla henkilö on asunut, ja mihin aikaan. Missä kysyjän isänpuoleinen isoäiti on ollut kirjoilla, onko hän asunut Suomessa? Onko suvussa muita, joilla on sama nimi?
Yliopiston almanakkatoimiston, https://almanakka.helsinki.fi/fi, esimies Minna Saarelma-Paukkala löysi ortodoksisesta kalenterista Aftonios-pyhimyksen muistolle varatun päivän 2. marraskuuta. Aftonios tarkoittaa avuliasta tai anteliasta. Mutta Aften- ja Aftena -nimisiä tyttöjä löytyy myös Yhdysvalloista.
Vanhasta testamentista, Valitusvirsistä, löytyy lause "Eklafsen ep afteen". Afteen...
Todennäköisesti kyseessä on teos nimeltä Papalagit – Samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa (Otava, 1981). Tarinan kirjoitti Erich Scheurmann ja saksankielinen alkuteos julkaistiin vuonna 1920. Suomenkielinen kirja oli vastaajankin muistikuvien mukaan aika pienikokoinen.
Papalagi – Wikipedia
Valkoisen miehen tyhmyys – Kansan Uutiset
Tilastokeskus julkaisee esimerkiksi seuraavia tilastoja, joista voi selvittää ei ammattien ja alojen palkkausta.
Julkisen sektorin palkat. 2008, Tilastokeskus, 2009.
http://www.helmet.fi/record=b1911344~S9*fin
Yksityisen sektorin palkat. 2008, Tilastokeskus, 2009.
http://www.helmet.fi/record=b1918697~S9*fin
Palkkatietoja on myös Tilastokeskuksen sivuilla.
http://www.stat.fi/til/pal.html
Tilastokeskuksen PX-Web tietokannoissa voit tehdä hakuja valitsemalla eri muuttujia. http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp
Lisää palkkatietoja.
Kunnallinen työmarkkinalaitos:
http://www.kuntatyonantajat.fi/index.asp?id=F2B32AF071AC4F7090DCE4F131A…
Teknillinen korkeakoulu / urapalvelut
http://urapalvelut.tkk.fi/fi/tyopaikat/tyomarkkinat/...
Vahvan naispäähenkilön, feministisen hengen ja viikinkiteeman yhdistelmä tuo ensimmäisenä mieleen Petteri Hannilan fantasiatarinan Kaukamoinen. Olisikohan kyseessä ehkä tämä kirja?
Johann Wolfgang von Goethen värioppiin johdattaa teos ”Goethen värioppi. Ensimmäinen osa : Fysiologiset värit (Suomen antroposofinen liitto, kaksi painosta). Aiheesta saa tietoa myös Pehr Sällströmin teoksesta "Johdanto Goethen värioppiin" (suom. Maija Pietikäinen, Ove Ek ja Klaus Salomaa, Goetheanisen taiteen yhdistys, 2009).
Josef Albersin värioppiin voi perehtyä lukemalla hänen teoksensa "Värien vuorovaikutus" (toim. Tor Arne et al., suom. Maija Kärkkäinen et al., Vapaa taidekoulu, useita painoksia).
Väriopista on muitakin teoksia, esimerkiksi Harald Arnkilin "Värit havaintojen maailmassa" (Taideteollinen korkeakoulu, 2007), Hannele Wetzerin "Värivaaka" (Tammi, 2007), Johannes Ittenin "Värit taiteessa : värien subjektiivinen kokeminen...
Illalla-runo sisältyy Kunnaksen esikoiskokoelmaan Villiomenapuu (WSOY, 1947). Sen voi löytää myös Kunnaksen runokokoelmat yksiin kansiin kokoavasta teoksesta Puut kantavat valoa : runot 1947-1986 ja suomennoksia. Jo ennen Villiomenapuuta Illalla oli mukana Nuoren voiman liiton kirjoittajien antologiassa Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä (Otava, 1946).
"Sydän kylmänä" tarkoittaa, että joku on huolissaan tai peloissaan.
Lähde: Muikku-Werner, Pirkko: Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008), s. 328.
Laulu on nimeltään "Desiderio" tai "Kaipaus". Sen on säveltänyt Vittorio Mascheroni ja suomeksi sanoittanut Reino Helismaa. Sen ovat Fennon mukaan levyttäneet Vieno Kekkonen, Seija Lampila, Metro-tytöt ja Ulla Vilpas vuonna 1957. Vieno Kekkosen, Seija Lampilan ja Metro-tyttöjen esitykset voi kuunnella YouTubesta. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osaan 29 (Fazerin musiikkikauppa, 1957, s. 15).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Suosittelisin käyttämään apuvälineenä kirjaa:
KOTIMAISIA NAISVIIHTEEN TAITAJIA : 100 vuotta rakkautta
toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa
BTJ Kirjastopalvelu 1999
Tämä kirja löytyy varmaan kaikista kirjastoista.
Kemin kirjastossakin kirjaa on lainattavana ja käsikirjastossa.
LIsäksi voit kääntyä virkailijoidemme puoleen, jotta saat tiedon uusimmista vastaavista kirjoista.
Helsingin kaupunginkirjaston kesäkuussa 2006 voimaan tulleen maksutaulukon mukaisesti Helsinkiin palautetusta, muusta kuin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston aineistosta peritään kuljetusmaksuna 6 euroa/aineistoyksikkö.
Valitettavasti Electrelanen The Valleys -kappaleen nuottia ei löydy suomalaisista kirjastoista. Tarkistimme myös Library of Congress -tietokannasta, mutta Electrelane-hakusanalla löytyy vain äänitteitä. Ilmeisesti yhtye ei siis ole julkaissut nuottikirjoja.
