Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (www.helmet.fi)ei löydy The filth and the fury elokuvaa. Musiikkia samannimisestä dokumenttielokuvasta kyllä löytyy. Kyseistä elokuvaa ei näytä löytyvän myös mistään muusta Suomen kirjastosta.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 annettiin Sami-nimeä kaikkiaan 14 603 pojalle. Tarkempi, vuosikohtainen haku on poistettu käytöstä tietosuojasyistä.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Valitettavasti kyseisen kappaleen nuotteja ei löydy kirjastoista, ei edes Kansalliskirjaston kokoelmista. Todennäköisesti nuottia kappaleeseen ei ole julkaistu ollenkaan.
Kirjastot tekevät sopimukset lehtipalveluiden tarjoajien kanssa yleensä kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Arkistopituuteen kirjastot eivät voi mitenkään vaikuttaa, sen määräävät lehdet ja palveluntuottaja. Nykyisessä sopimuksessa on määritelty, että lehdet ovat luettavissa ilmestymispäivänä sekä takautuvasti enintään 90 päivän ajalta. Jossakin aikaisemmassa sopimuksessa on todettu, että lehtien arkistopituus vaihtelee. Nyt säilytysaikoja on yhtenäistetty, mutta myös lyhennetty.
Ikävä kyllä ei ole olemassa mitään sivustoa josta näkisi avoimet oppisopimuspaikat. Parhaiten asia selviää käymällä kirjastoissa asiasta juttelemassa.
Samasta aiheesta kyseltiin elokuussa, tässä vastaus:
Oppisopimusta varten kirjastolla on oltava varattuna opiskelijan palkkarahat koulutuksen ajaksi eli n. 2,5 vuodeksi. Tämä tietenkin rajoittaa paikkojen määrää. Espoossa on yleensä 1-3 opiskelijaa yhtäaikaisesti oppisopimuksella töissä. Oppisopimukseen on useimmiten otettu henkilö jolla on ollut kokemusta kirjastotyöstä esim. siviilipalveluksen kautta. Työharjoittelun kautta on siis hyvä aloittaa. Harjoittelujaksolla saa tuntumaa kirjastotyöhön; onko se oikeasti sellaista mihin haluaa kouluttautua. Harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja...
Osoitteenmuutosilmoitus on nyt mahdollista tehdä www.helmet.fi -sivulla. Osoitteenmuutoslinkki on HelMetin etusivulla vasemmassa reunassa 'Omien tietojen' alla. Asiakas kirjoittaa muutossivulle tuunistusta varten nimensä, kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen tunnuslukunsa sekä uuden osoitteensa. Jos sinulla ei ole vielä tunnuslukua, voit saada sen kirjastossa esittämällä henkilötodistuksen.
Myös sähköpostiosoitteen, puhelinnumeron ja tunnusluvun muutokset voi tehdä järjestelmään.
Olisikohan etsimäsi sarjakuva Mafalda? Tämä sarjakuva ilmestyi Uudenkaupungin Sanomissa ainakin alkuvuonna 1991. Tekijä on nimimerkki Quino (=Joaquin Salvador Lavado). Alunperin ko. sarjakuvia on julkaistu argentiinalaisissa aikakauslehdissä El Mundo ja Cordoba...) Suomeksi sarjakuva-albumit ovat ilmestyneet Jalavan kustantamina erilaisina versioina vuosina 1971-2002: Mafalda 1, Mafalda 2 ja Mafalda 3.
Valitettavasti en löytänyt kyseistä laulua. VIOLA tietokanta on Kansalliskirjaston ylläpitämä, josta laulut löytyvät alkusanojen mukaan. Yleisradiolla on puolestaan FONO musiikkitietokanta.Näistä kummastakaan en löytänyt, mutta tunnistaisikohan joku palstamme lukijoista laulun.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
Francine Pascalista ei kovin paljon tietoa löydy, mutta Otavan (joka julkaisee Suomessa Pascalin kirjoja) kotisivun (http://www.otava.fi) kautta pääsee Sweet Valley High-sivulle (http://www.otava.fi/svh/index.html), josta löytyy tietoa julkaistuista kirjoista, lisää linkkejä jne.
Jukka Kuoppamäen suomennosta Fiilikseen Joseph C. Garlandin sävellyksestä In the mood ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa mahdollisuus saada sen sanat talteen on kuunnella kappale levyltä. Ainoa tunnettu levytys on yhtyeen Mirumaru samannimisellä albumilla vuodelta 1977 (Scandia SLP640). Sitä ei valitettavasti näytä olevan yleisten kirjastojen kokoelmissa, joten ainoa mahdollisuus kuunnella sitä on varata aika joko Kansalliskirjaston musiikkikirjastosta (+358 (0)2941 21611, kk-musiikki@helsinki.fi) tai Musiikkiarkistosta, joiden kokoelmissa levy on.
Heikki Poroila
Koska emme ole kustannusalan ammattilaisia, paremmuussuosituksia emme voi antaa. Ehdottaisin, että tutustut Science Fiction & Fantasy Writers of American sivustoon www.sfwa.org
Voit myös liittyä seuran postituslistalle ja kysyä sitä kautta neuvoja, vaikka jäsenvaatimukset eivät vielä täyttyisikään.
Toinen tutustumisen kohde on Writer Beware -blogi (accrispin.blogspot.fi), jossa mm. varoitetaan erilaisista huijauksista ja epäluotettavista kustantamoista.
Lähettäessäsi käsikirjoitustasi kustantamolle, noudata tarkasti kustantamon antamia ohjeita. Ammattilaiset pitivät tätä tärkeimpänä ohjeena Lontoon Worldconissa 2014. Jos ohjeita ei ole noudatettu, ei käsikirjoitusta lueta.
Suomessa toimii Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry (...
Vakiintunutta suomennosta käsitteelle ei ole. Sen voi kääntää “hitaaksi elokuvaksi”.
Akateemisessa tekstissä kannattaa laittaa englanninkielinen sanapari ensimmäisen suomenkielisen maininnan perään sulkeisiin.
Lähde:
Jaakko Seppälä (elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti, Helsingin yliopisto)
Aiheesta ei ihan suoraan löytynyt kirjoja, mutta voit katsoa, olisiko esimerkiksi näistä hyötyä:
Aavaluoma, Sanna: Elämä SuhteelliSeksi : kirjoituksia psykoseksuaalisuudesta
Kihlström, Marja: Iso O : matkaopas huipulle
Oulasmaa, Minna: Sexfullness : yhdessä jaettu nautinto
Santalahti, Tarja: Seksuaaliterapia
Sexologi för psykologer och psykoterapeuter
Virtanen, Jukka: Kliininen seksologia
Hämeenlinnan seudulla ilmestyi ja Lamminkin uutisia julkaisi 1920-luvulla ainakin kolme sanomalehteä: kokoomuksen lehtenä pidetty Hämeen Sanomat, Kansallisen Edistyspuolueen Häme sekä sosiaalidemokraattien Hämeen Kansa. Lehtiä voi lukea digitoituina Kansalliskirjaston sivustolla: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER
Aidatrumpetista zimbalomiin – ohjeluettelo soittimien nimistä –sivuston (http://www.kaapeli.fi/~musakir/luettelo.htm) mukaan saz on Balkanilla, Turkissa, Iranissa ja Kaukasuksella käytettävä pitkäkaulainen luuttusoitin. Saz-soittimiin kuuluvat baglama, cura, divan saz ja meydan saz.
Tässä joitakin näitä soittimia käsitteleviä sivustoja. Ostopaikkoja tai soitto-ohjeita ei löytynyt. Ainoa soittimen rakentamiseen liittyvä sivusto on turkinkielinen.
http://www.discoverturkey.tv/beta1/page.php?s=page&pid=223&seo=/3.Turki…
http://en.wikipedia.org/wiki/Baglama
http://www.denizce.com/baglama.asp
Varsinaista tutkimusta ei valitettavasti löytynyt, mutta muutama tuon ajan postikortteja käsitteleva teos on tehty.
Ilkka Kantolan tekemässä Sortokauden postimerkkejä (Insinööritieto 1981)osassa 1 on sotilaspostikortteja Suomen sotaväestä 1700-1900-luvuilta sekä Suomen sotaan vuosina 1808-1809 osallistuneista sotapäälliköistä ym. henkilöistä. Sortokauden postikortteja osa 2 käsittelee lähinnä Suomen suuriruhtinaskunnassa käytettyjä Suomen suuriruhtinaskunnan virallisilla lipuilla varustettuja postikortteja. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Yliopiston yhteistietokannasta Linda löytyi tänä vuonna ilmestynyt Upeiden postikorttien Suomi :aikamatka, tekijänä Anders Saxon http://finna.fi
Joulukorteista...
Kirjoja löytyy Helmetistä www.helmet.fi mm. hakusanoilla sanaton viestintä, elekieli, eleet, ilmeet. Jos yhdistää työelämän sanattomaan viestintäään, saa kirjat Esiinny eduksesi, Valta ja vuorovaikutus sekä Body talk - kehonkieli työelämässä.
Löytyy varsin niukasti tietoa Walter Moersistä. paitsi saksankielellä.
Englanniksai löytyi kaksi kohtuullista linkkiä:
http://www.lambiek.net/moers_w.htm
http://www.answers.com/topic/walter-moers
Risto Ahdin suomennos kyseisestä Edna St Vincent Millayn runosta sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (koonneet Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s. 634).
Runon otsikko on Sonetti ja se alkaa rivillä "Mitä huulia missä ja miksi huuleni suutelivat...".
Viron sotamuseon Eesti ohvitserid 1918-1940 -tietokannasta löytyy teloitetut upseerit, mutta tietokanta ei nähdäkseni mahdollista meriupseerien suodattamista erilliseksi listaksi. Teloitetut meriupseerit löytyvät nimellä hakemalla myös Eesti Kommunismiohvrid 1940–1991 -muistomerkin tietokannasta, mutta meriupseerien suodattaminen erilliseksi listaksi ei näyttäisi olevan tässäkään mahdollista. Tietokannan lähteissä mainittu Peter Kaasikin koostama luettelo Kommunistliku terrori läbi hukkunud Eesti ohvitseride nimestik ei ole virolaisten kirjastojen Ester-tietokannan perusteella julkaistu. Mahdollista erillistä meriupseerien listausta voisi yrittää tiedustella esimerkiksi Viron historiallisen muistin instituutista: https://...
