Ikävä kyllä en löytänyt taltiointia tuosta konsertista tai sen teosesittelystä. En myöskään löytänyt Gothonin kirjoittamia lehtiartikkeleja Winterreisesta.
Kirjassaan Luova hetki (1998) Ralf Gothoni analysoi yhdessä luvussa Schubertin sävellyksiä, myös Winterreisea. Ralf Gothonin muita musiikkia käsitteleviä kirjoja ovat Pyöriikö kuu (2001) ja Hämähäkki (2014), sekä pianoa ja pianonsoittoa käsittelevä Flyygelin kanssa (2003).
National Geographic+ on maksullinen suoratoistopalvelu, jonka kautta on mahdollista katsoa Cosmos: A Spacetime Odyssey -sarjan kaikki jaksot. Kyseisen jakson nimi on Kuolemattomat (https://www.imdb.com/title/tt3475586/). Jakson lopun teksti on Carl Saganin vuonna 1994 julkaistusta teoksesta Pale Blue Dot: A Vision of the Human Future in Space. Tämä kuuluisa teksti löytyy esimerkiksi Nancy Frankenberryn editoimasta teoksesta The Faith of Scientists: In Their Own Words (Princeton University Press 2008). Kirja on osittain luettavissa kustantamon luvalla Google Books -palvelussa:
https://books.google.fi/books?id=6TtCs9vbXP4C&pg=PA227&lpg=PA227&dq=how+many+rivers+we+have+to+cross+before+we+found+our+way...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa olevalta cd:ltä
Kiviniemi: Wedding organ album (cls0062276) löytyy molemmat etsimäsi kappaleet (Widor: Toccata ja Elgar: Pomp and circumstance).
Nuotit Widorin Toccataan löytyy esim. Töölön kirjaston musiikkiosastolta nuotista:
luokka 786.13
Oxford Book of Wedding
Elgar: Pomp... nuotit löytyy pääkaupunkiseudulla nuotista:
Häämarsseja uruille (isbn 951 757 3804)
Tilastokeskus on 22.2. antanut tiedotteen, jonka mukaan työttömyysaste oli tammikuussa 9,8 %. Tieto näkyy tilastokeskuksen etusivulla osoitteessa
http://www.stat.fi. Samasta kohdasta on linkki itse tiedotteeseen.
Mirko-nimen merkitystä ja alkuperää on kysytty aikaisemminkin. Vastauksen kysymykseesi löydät täältä:
http://www.biblioteken.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=42…
Yhtenä kirjana ei löytynyt Sarvvikin (Sarfvikin) historiaa. Kirkkonummen kirjastossa (http://www.kirkkonummi.fi/kirjasto ) on Kirkkonummen kotiseutuyhdistyksen kotiseutuarkisto (Kyrkslätts hembygdsföreninges hembygdsarkiv, yhdyshenkilönä Ingalill Ihrcke-Åberg (puh. 050 353 0297)). Kirkkonummen kirjastosta kannattaa varmasti kysyä myös Kirkkonummen historiaa käsitteleviä kirjoja. Tämä edellyttää matkaa kirjastoon, koska kirjojen tiedoissa luettelossa ei mainita tarkkaa sisältöä.
Espoon Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmassa (http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362 ) on myös Kirkkonummi-kirjoja, esim. Sigbritt Backman: Vanha Kirkkonummi. Julk. Kyrkslätts hembygdsförening, 2006.
Leppävaarassa on myös luettelo vanhoista...
HelMet-verkkokirjaston kirjauutuudet on mahdollista saada syötteenä osoitteesta http://www.helmet.fi/search*fin/3. Syötteiden avulla uutuuksia voi seurata ehkä helpommin kuin jos pitäisi koko ajan mennä katsomaan, onko joku tietty kirja ilmestynyt HelMetiin. Syötteitä tukevat yleisesti kaikki nykyaikaiset selaimen. Syötteiden avulla tosin ei voi seurata vain yhtä kirjaa vaan koko teosjoukkoa. Yksittäisen kirjan seuraamiseen ei valitettavasti ole ainakaan toistaiseksi konstia.
Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta löytyi yliopistojen uudistusta koskevia uudempia teoksia. Esimerkkejä:
- Yliopistouudistus Helsingin yliopistossa: taustat, tavoitteet ja toteutus /Ulla Mansikkamäki, 2010. Myös pdf-julkaisuna
- Yhteinen yliopisto /toimittaneet Mikko Jakonen ja Jouni Tiili, 2011
- Koulutus yhteiskunnan muutoksissa, 2011
- Akateeminen kysymys? : yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta /toimittanut Tuukka Tomperi, 2009
Tiedepolitiikka ja yliopistot:
- Hakala, Johanna: Academic cultures in the Finnish mass research university : change and continuity. Väitöskirja vuodelta 2009. Myös verkkojulkaisuna
- Internationalisation of Finnish scientific research / edited by Paavo-Petri Ahonen, 2009
Yliopistojen...
Ezra Poundin runon "A Girl" suomennos "Tyttö" sisältyy teokseen "Personae. Valikoima runoja 1908 - 1919" (Otava, 1976). Kokoelman runot on suomentanut Tuomas Anhava.
Poundin runon "Silet" suomennosta on kysytty palvelustamme aikaisemminkin (17.1.2013). Tuolloisesta vastauksesta käy ilmi, että runoa ei ole suomennettu.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Pound Ezra: Personae (Otava, 1976)
Helmet-sivustolla on toiminto, jonka avulla voi valita uuden pin-koodin kadonneen tilalle. Kirjoittamalla kirjastokortin numeron sivun https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin -lomakkeeseen, asiakas saa sähköpostiinsa linkin, jonka kautta pääsee vaihtamaan salasanan. Toiminnon käyttö tietysti edellyttää sitä, että asiakas on ilmoittamut sähköpostiosoitteensa kirjastolle. Sinä et voi käyttää tätä toimintoa siksi, että et ilmeisesti ole käyttänyt kirjastokorttiasi pitkään aikaan ja tietosi ovat siksi pudonneet rekisteristämme. Saat tietenkin uuden pin-koodin ja halutessasi uuden kirjastokortinkin heti, kun tulet kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa johonkin Helmet-kirjastoon. Uusi kortti ja uusi pin-koodi ovat maksuttomia.
Kyseessä saattaisi olla Dave Simin Cerebus the Aardvark, jota on ilmestynyt yhteensä noin 6000 sivua. Cerebus on inhimillistetty maasika, jonka fantasiaparodiana alkaneet seikkailut saivat ajan myötä vakavampia ja syvällisempiä sävyjä. Sarjakuvaa ei ole julkaistu suomeksi.
Lisätietoa esim. englanninkielisessä Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Cerebus_the_Aardvark.
Nyt en tiedä mitä e-kirjapalvelua käytät, mutta ainakin Ellibsin palvelun ja Bookbeatin kohdalla olen törmännyt samaan ongelmaan, että paperisen kirjan julkaisuvuotta ei ole tiedoissa.
Alkuperäisiä julkaisuvuosia on helppo tarkistaa esimerkiksi Kirjasammosta. Sieltä voi löytää kirjasta ja kirjailijasta myös muuta mielenkiintoista tietoa. Kirjasammosta tulee kyllä tulokset myös ihan Googlen hakuun, mutta riippuu sitten haetusta kirjasta miten korkealle ne nousevat.
Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen kirjan Huomaa hyvä! : näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa (PS-kustannus, 2016) englanninnosta See the good! : how to guide children and adolescents to find their character strength (2019) ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Englanninnos on lainattavissa pääkaupunkiseudulla vain Ammattikorkeakoulu Diakin kirjastosta.
https://finna.fi/Record/diana.120304?sid=2929341651
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on kyllä teoksen alkukielinen laitos. Tällä hetkellä teoksen kaikki kappaleet ovat lainassa, mutta voit tehdä siitä varauksen.
Huomaa hyvä! Helmet-kirjastoissa
https://finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=DIAK#86243
Topeliuksen Koottujen teosten eri osien sisältö löytyy esimerkiksi Vaski-verkkokirjastosta. Klikkaa kirjan nimeä, niin pääset kirjan tietoihin, missä sisältö on kerrottu kohdassa "muut nimekkeet". Ihan kaikkien kirjojen kohdalla sisältöä ei välttämättä ole luetteloitu tietokantaan, joten kannattaa tarkistaa myös Kansalliskirjaston vastaavat tiedot.
Onko kyseessä Historiallinen arkisto -sarjan ensimmäinen ja toinen osa? Kahden puolen Pohjanlahtea I. Ihmisiä, yhteisöjä ja aatteita Ruotsissa ja Suomessa 1500-luvulta 1900-luvulle ja Kahden puolen Pohjanlahtea II. Enemmistöjen ja vähemmistöjen kesken.
Kirjat ovat ilmestyneet vuosina 2006 ja 2007. Ensimmäisessä osassa tutkitaan Pohjanlahden molemmin puolin sijaitsevien kaupunkien poliittista kulttuuria vapaudenaikana. Toisessa osassa pohditaan suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden suhdetta kummassakin maassa erityisesti kielen, kieliryhmien ja vallan näkökulmista. Alla linkit kirjojen tietoihin.
https://tiedekirja.fi/fi/kahden-puolen-pohjanlahtea-i
https://tiedekirja.fi/fi/kahden-puolen-pohjanlahtea-ii
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Menninkäiset kokoelmasta Sarjoja (s. 17).Runo alkaa riveillä "Ei ole mykkiä, / ei sokeoita".Hellaakoski: Sarjoja (1951)Sarjoja / runoja | Someron kaupunginkirjasto | Someron kaupunginkirjasto
Suomeksi on julkaistu paljon MS-DOS -oppaita. Jos esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannan (http://www.libplussa.fi/ ) "asiasana" -ruutuun laitetaan hakusanaksi ms-dos, saadaan 15 suomenkielistä kirjaa. Hakusana dos tuo niitä vielä paljon lisää. Luultavasti missä tahansa näistä kirjoista on kerrottu TREE-komennon toiminta. Uskoisin, että löydät omasta kirjastostasi jonkin niistä.
Itse sain käsiini Esko Valtasen Dos-opas -nimisen kirjan, jonka sivuilla 528-531 asia kerrotaan. Mutta alkuun pääset kun kirjoitat dos-komentoriville käskyn tree. Voit sitten käyttää erilaisia lisämääreitä em. kirjojen ohjeiden mukaan.
Suomen kirjailijat 1945-1980 – teos (1985) sisältää Vivi-Ann Sjögrenistä suppeat henkilötiedot.
Kustantajan sivuilla http://www.schildts.fi/ViviAnnSjogren.htm on esittely ja sähköpostiosoite. Kirjastossa asiakkaiden käytössä olevasta Aleksi-tietokannasta löytyy pari artikkelia, joissa on henkilöhistoriaa:
Häkkinen, Anna : Kotonaan kaikkialla (Kosmopoliitti)(Henkilökuvassa kirjailija Vivi-Ann Sjögren, jolle matkustaminen on elämäntapa). Lehdessä: Mondo 2003 ; 4 ; 68-71
Husso, Marja-Liisa : Maailma avasi Vivi-Ann Sjögrenin silmät (Elämäni opettajat). Lehdessä: Et-lehti 2002 ; 4 ; 22-26
Ajantasaisen lukudiplomilistan löydät kirjaston nettisivuilta (www.vantaa.fi/kirjasto) kohdasta Kampanjat (aivan oikeassa alanurkassa) ja sen alta löytyy Koulun ja kirjaston kirjallisuusdiplomi -kampanja, jonka kautta pääset listoihin. Listat ovat myös kirjastoissa nähtävissä.
Voit toki lukea muidenkin listojen kirjoja omaksi iloksesi, mutta vain ajantasaisen listan kirjat hyväksytään lukudiplomiin.
