Leikkoruusujen hoitoon annetaan ohjeita esim. Kotimaiset kasvikset -yhdistyksen sivuilla osoitteessa http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Koristekasvit/L….
Ruusuja veteen laitettessa vesi saa olla kuumaa, noin 50-asteista, ja sen lisäksi on hyvä lisätä veteen kukkavirkistettä. Lisäksi sivustolla neuvotaan seuraavasti: "Jos ruusut nuokahtavat maljakossa, niiden varsiin leikataan uudet imupinnat ja samalla kuoritaan vartta 4-5 cm. Kukat kääritään pakettiin ja pidetään varren päitä 1-2 minuuttia kiehuvassa vedessä, jonka jälkeen paketti laitetaan haaleaan, syvään veteen." Kukkien kestoaikaa voi pidentää myös viemällä ne yöksi viileään ja välttämällä päivälläkin suoraa auringonpaistetta.
Kyllä, norsut pystyvät hengittämään sekä kärsän että suun kautta. Tämä mahdollistaa sen, että norsun ei tarvitse pidättää hengitystään silloinkaan kun sillä on suu täynnä, koska se voi tällöin käyttää kärsäänsä hengittämiseen. Toisaalta sen on mahdollista vastaavasti hengittää suun kautta, kun se esimerkiksi imee kärsällään vettä.
Lähteet:
Mammal anatomy - An Illustrated guide. 2010. Marshall Cavendish Corporation (toim.) (Cavendish Square)
http://elephant.elehost.com/About_Elephants/Anatomy/Internal_Systems/Th…
Rousu-nimi on ilmeisesti lähtöisin paikannimestä. Rousu esiintyy mm. paikannimissä Rousunvaara, Rousunpuljut ja Rousulansuvanto. Nimi tunnetaan myös talonnimenä. Sanan on arveltu liittyvän ruotsinlapin sanaan roahtju, joka tarkoittaa kuoppaista, haljennutta lohkareista maastoa. Toisaalta paikoin rousu tarkoittaa myös voimakasta, kapeaa koskea. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Tämä onkin mielenkiintoinen. Merkki ei esiinny käsillä olevassa alan kirjallisuudessa:
Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus.
Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon].
Tetri, J. E. (1998). Kunniamerkkikirja (2. täyd. p.). Ajatus.
Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
Merkin päiväys voisi tosiaan viitata johonkin kesän 1935 sota- tai kertausharjoitukseen. Merkittäviä sotaharjoituksia ei kyseisenä vuonna järjestetty rahoituksen puutteen vuoksi. Suomen kuvalehden 13.4.1935 uutisen perusteella mitalin kääntöpuolen päivämäärät 11.6-10.7.1935...
Vastuu tarkoittaa
1. velvollisuutta vastata jostakin asiasta, henkilöstä, toiminnasta tms
esim. moraalinen tai taloudellinen vastuu, vastuu lapsen kasvatuksesta, välttää vastuuta
2. se mistä joku vastaa tai on velvollinen vastaamaan
esim. urakoitsijan sopimuksessa yksilöidyt vastuut
Synonyymeja sanalle vastuu ovat edesvastuu ja vastuunalaisuus
Substantiivi vastuu on johdos yleisitämerensuomalaisesta vastata-verbistä. Johdostyyppi on ominainen suomen itämurteille, ja murresanana vastuu on vanhastaan merkinnyt mm. vastausta, vastustusta tai vastassa olemista. Tämäntapaisissa merkityksissä sanan on tuonut kirjakieleen Paavo Tikkanen vuonna 1845, mutta nykymerkityksessään sitä on varmasti voitu todeta käytetyn vasta...
70-luvulla lauluäänellä oli kevyen musiikin levytyssopimuksia solmittaessa merkitystä lähinnä iskelmämusiikissa. Rockmusiikissa sopimukset tehtiin usein pikemminkin lauluäänestä huolimatta – kriteerit olivat tyystin toiset. Sitä paitsi, Juice sai levytyssopimuksensa Coitus Int -yhtyeen jäsenenä: Love Records kiinnitti levyttävien taiteilijoidensa joukkoon yhtyeen – yhtyeen, jossa oli useita laulajia ja lauluääniä (mm. Mikko Alatalo). Coitus Intistä tuli Juice Leskinen & Coitus Int vasta yhtyeen ensilevyn myötä.
Love Recordsin johtajistoon kuulunut Atte Blom kommentoi Coitus Intille levytyssopimuksen tuottaneita demonauhoituksia näin: "Mulla ei ole muusikkotaustaa, mutta olin jollain lailla polliittisesti valveutunut ja mä olin aina...
Etsitty laulu on nimeltään Kotimaan vuoret ("Eläköön vuoret, eläköön laaksot / kauniin kotimaan. / Lumihuiput nuo mulle kertovat: / Älä jätä mua, -- "). Tämän argentiinalaista alkuperää olevan laulun ovat suomeksi levyttäneet Los Camerados ja Avaruuslintu. Los Cameradosin tulkinta julkaistiin singlelevynä vuonna 1970 ja seuraavana vuonna yhtyeen nimeä kantaneella LP:llä. Avaruuslinnun levytys ilmestyi yhtyeen samannimisellä albumilla 1978. Nuotit kappaleeseen löytyvät Uusi laulu -lehden numerosta 3/1976.
Frankissa on esiintynyt pieniä häiriöitä viime päivinä. Jos ongelmia tai katkoksia esiintyy, kannattaa kokeilla uuden Frankin testiversiota http://testfrank.lasipalatsi.net/django/frank/search/
Linkki siihen löytyy Frankin etusivulta.
Uusimpia perehdyttämistä käsitteleviä kirjoja on Vartiainen-Ora, Päivi: Erilaisuus sallittu : perehdymme monimuotoisuuteen : käsikirja työhön perehdyttäjälle ja työyhteisölle (Helsinki 2007). Riitta Viitalan kirjassa Henkilöstöjohtaminen : strateginen kilpailutekijä (Helsinki 2007) käsitellään mm. perehdyttämistä, samoin Harri Hietalan kirjassa Esimiehen käsikirja (Helsinki 2006). Vähän vanhempi kirja on Pirkko Kankaan kirjoittama Perehdyttäminen palvelualoilla (Hki 2003, 3. uud. p.). Kotimaisissa lehdissä olleita artikkeleja voi etsiä Arto-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävissä HelMet-kirjastoissa. Hakusanoina voi käyttää esim. sanoja: perehdyttäminen, henkilöstökoulutus, työnopetus ja työpaikkakoulutus. Arto-tietokannasta...
Kirjasto 10:ssä ja Kallion kirjastossa ei valitettavasti ole palautusluukkua, johon voi palauttaa lainattua aineistoa sulkeutumisajan jälkeen.
HelMet-palvelusivustolta voit tarkistaa, missä pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on palautusluukku. Lista näistä kirjastoista löytyy klikkaamalla palkkia "Kirjastot ja palvelut", josta löytyy pudotusvalikko "Näytä kirjastot, joissa on...".
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kysymyksessä on Matti Jurvan säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama laulu Hulivilipoika. Äänite löytyy ainakin Tauno Palon levyiltä Laulava sydän ja Unohtumattomat. Nuottina en valitettavsti onnistunut sitä löytämään, joten sanat asiakkaan täytynee kopioida levyltä, ellette Te siellä sitten näiden tietojen avulla löytäisi nuottiakin.
Sue Graftonin Aakkosdekkareita eli Kinsey Millhone -sarjaa ei ole suomennettu kokonaisuudessaan. Vuonna 2017 menehtynyt Grafton ehti kirjoittaa sarjaan kaikkiaan 25 osaa eli kirjaimet A-Y, mutta niistä on suomennettu ainoastaan osat A-T. Suomennettujen osien lista löytyy mm. Kirjasampo-sivustolta osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917503913, ja koko sarjalistaus löytyy Graftonin omilta verkkosivuilta osoitteesta https://www.suegrafton.com/bookshelf.php.
Suomennettuja osia on kyllä saatavilla kirjastoista. Tarkistin myös, että suomentamattomat osat löytyvät englanniksi joistakin Suomen kirjastoista. Kirjastot kaukolainaavat teoksia toisilleen, joten kannattaa tarvittaessa kysyä sitä...
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että ”laukku” olisi mahdollisesti samaa alkuperää kuin murteissa käytetyllä merkityksellä ’aukko, reikä’. Sen on arveltu olevan germaaninen laina, joka on nykysaksan joissakin murteissa muodossa ”Lauch” (’vuorensola’). Vastineita ovat myös ’sulkea, avata’ merkitsevät anglosaksin ”lūcan”, gootin ”galūkan”, muinaisyläsaksan ”lūhhan” ja muinaisnorjan ”lúka”. Kahden eri merkityksen välinen suhde on kuitenkin epävarma, joten täysin varmaa etymologiaa ”laukulle” ei ole löydetty.
Helena Telkänrannan kirjassa Millaista on olla kissa (SKS 2023) todetaan, että kissat tarvitsevat henkilökohtaista tilaa. Lepopaikoista kissoille mieluisimpia ovat sellaiset, joissa voi levätä rauhassa korkealla tai toisaalta sellaiset, joihin pääsee sisälle näkymättömiin. Pahvilaatikko voi olla tällainen suojapaikka.
Ylen Hämmästy maailmasta -sarjassa on pohdittu, miksi kissa haluaa ahtautua laatikkoon. Siellä on kerrottu Hollannissa Utrechtin yliopistossa vuonna 2015 tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan laatikkoon vetäytyminen laski kissojen stressitasoa. Havaittiin, että jouduttuaan ristiriitatilanteeseen kissat mielellään häipyivät paikalta ja käpertyivät mahdollisimman pieneen tilaan, jossa saavat varmasti olla rauhassa....
Saarikallen teos Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) kertoo, että Dag nimi on muinaisskandinaavinen ja sen merkitys on "päivä". Dag voidaan tulkita itsenäiseksi nimeksi tai Dag-alkuisten nimien (esim. Dagobert) lyhentymäksi. Nimestä ei ole paljon mainintoja Pohjolan keskiaikaisissa lähteissä, mutta se saattaa esiintyä suomalaisessa kylännimessä Dagsmark. Dagiksi nimettiin Suomessa 1900-luvun aikana alle 150 henkilöä, joista valtaosa on syntynyt vuosisadan puolivälissä. 2000-luvun alussa nimi oli lähes poistunut käytöstä ja esimerkiksi vuosina 2000-2005 se annettiin vain kaksi kertaa.
Rikhard puolestaan on suomalainen muoto muinaissaksalaisesta nimestä Ricohard, joka yleisimmän tulkinnan mukaan tarkoittaa "voimakasta hallitsijaa"....
Laulu on nimeltään "Cielito lindo", jota useimmissa lähteissä pidetään meksikolaisena kansanlauluna, esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa, mutta joissakin lähteissä sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi nimetään Quirino Mendoza y Cortés. Espanjankielinen sanoitus alkaa: "De la Sierra Morena". Etsimäsi suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Se alkaa: "Tuolla Sierra Morenan mailla". Kertosäkeessä lauletaan: "Aijaijaijai...Ei neito paljasta kasvojaan, hän vain hymyilee aivan salaa!"
Kai Lind on levyttänyt Sauvo Puhtilan sanoittaman "Cielito lindon" nimellä "Portillasi", mutta en pysty tarkistamaan, onko sanoitus etsimäsi. Laulun suomenkieliset sanat löytyvät nimellä "Cielito lindo" monesta eri nuotista,...
Paavos barkbröLaromedel.fi -sivustolta löytyvät Skolmusik 2017 -konserttikappaleet tekstien kera. Karaoken ystäville ja muille kotitarvelaulajille kappaleista on tarjolla myös pelkät säestykset.Skolmusik 2017
Suomalaiseen almanakkaan Sara tuli vuonna 1995. Sara nimi tosin löytyy jo 1700-luvun suomalaisessa almanakassa. Sara on vanha heprealaisperäinen naisen nimi, joka merkitsee ruhtinatarta. Vanhassa testamentissa nimeä kantaa Abrahamin vaimo. Meillä rinnakkaismuoto on Saara, ja englanninkielisillä alueilla Sarah. Nimi on ollut Englannissa käytössä jo 1200-luvulla muodossa Sarra, ja 1700-luvulta lähtien Sarah. Suomessa Sara nimen suosio alkoi 1990-luvulla ja vuonna 2002 se oli suomenkielisten tyttöjen yleisin ensimmäinen etunimi.
Lähteet: Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)
E.G. Withycombe: The Oxford dictionary of english christian names (Oxford 1977
Sanonta liittynee kristilliseen ajatukseen kymmenyksistä. Sen mukaan kymmenesosa varallisuudestamme tulisi antaa Jumalalle. Mooseksenkirjasssa sanotaan mm. näin:
"kymmenesosa kaikesta maan tuotosta, sekä pellon sadosta että puiden hedelmistä, on Herran" (3.-Moos.-27:-30,32)
Sanonta lienee muunnelma tästä. Googlaamalla huomasin, että sanonta "Ten belongs to God" on käytössä myös englannin kielessä.
Luku 10 liitetään juutalais-kristillisessä perinteessä muutenkin Jumalaan: kymmenen käskyä, Jumalan luoman ihmisen sormien lukumäärä sekä lukuisat muut viittaukset, joita löytyy Wikipedian artikkelista http://en.wikipedia.org/wiki/10_(number)
