Kruunuhaan keskikoulun historiaan liittyen on tehty ainakin seuraavat teokset:
Mertanen, Raili: "Helsingin III suomalainen tyttökoulu ja Kruunuhaan keskikoulu vuosina 1929-1971". 1988. Pro gradu -työ, Suomen ja Skandinavian historia, Helsingin yliopisto.
Ohvo, Vieno: "Kruununhaan yläaste 1905-1995". Helsinki 1995.
Sarjakuvapiirtäjä R.C. Harvey käsittelee asiaa laajassa artikkelissaan Chic's Blondie (Blondie on Touhulan perhe- sarjakuvan alkuperäinen englanninkielinen nimi) The Comics Journal -julkaisussa. Hänen mukaansa omituinen soikio on todellakin nappi, ja se juontaa juurensa sarjakuvan alkuaikohin 1930-luvulle, jolloin Akselin hahmo oli rikkaan perheen perijä ja liikkui paljon erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Ensin suuri nappi esiintyi vain Akselin käyttäessä smokkia, mutta lopulta se sarjakuvan sulavoituessa ja löytäessä nykyisin tunnistettavan muotonsa ilmestyi myös nappirivin tilalle Akselin työpuvun paitaan. Harvey arvelee tämän erikoisen napin olleen alkujaan kalvosinnapin tapainen koristeellinen smokin paidan irtonappi...
Tikkurilan akvaario- ja lemmikki-liikkeen mukaan taistelukala elää parisen vuotta ja kasvaa n. 7 cm pituiseksi. Tiikeribarbi elää 2-5 vuotta ja kasvaa samoihin mittoihin. Molempien kasvu täysipituiseksi riippuu suuresti ravinnon saannista, mutta kyllä ne alle vuodessa ovat kasvaneet.
Näistä vaihtoehdoista A on hyvä tapa esittää asia. Ympärille ei tarvita lainausmerkkejä, eikä viivoja sanojen väleihin. Lainausmerkkejä voidaan käyttää osoittamaan, että ilmaus on esimerkiksi termi, käsite tai nimitys, mutta jos ilmaus erottuu tekstiyhteydestä tai on muuten tunnettu niin niitä ei tarvita.
Kolmoskohtaan ohje Kotimaisten kielten keskuksen mukaan on seuraava: Jos alkuosassa ei ole välilyöntiä vaan vaikkapa yhdysmerkki (Marja-Liisa, tosi-tv) tai ajatusviiva (20–30), se liitetään kokonaisuuden jälkiosaan yhdysmerkillä ilman välilyöntiä. Eli esim. Marja-Liisa-täti tai Suomi–Etelä-Afrikka-seura.
Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sanaliitot/ohje/131...
Menneinä aikoina verbillä rapata on ollut sellaisia merkityksiä kuin 'ryöstää, rosvota, varastaa; siepata, temmata itselleen'. Rap(p)ari on siis tarkoittanut 'rosvoa, ryöstäjää'. Sanan taustalla on keskialasaksan (1200–1600) verbi rap(p)en, 'ryöstää'. Asiakirjoissa sitä on tässä merkityksessä meillä käytetty varsinkin Kainuun seudulla, paikoin muuallakin.Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja
Arne Nevanlinnan kirjan "Meidän sota" alkulehdillä on huomautus :
"Tämän kirjan henkilöiden ja tapahtumien yhteydet todellisuuteen
ovat sattumanvaraisia tai kuviteltuja. - - " Vaikuttaa siltä että
Edvard Myhrborg on jos ei kuviteltu, niin ainakin muunneltu tai naamioitu
henkilö. Kuka olisi se kirjallisuuden tutkija, kirjailija, professori ja
julkisuuden henkilö joka tällä hetkellä asuu Ranskassa? Sukunimikirjoista
tai matrikkeleista ei voi päätellä mitään. Näin käy usein muistelmissa:
todellisuus ja taru sekoittuvat, lukijan on vaikea erottaa niiden välistä
epämääräistä viivaa.
Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama. Mainitsemasi kohta löytyy "Eriskummainen uni merikäärmeestä" runoelman prologista. Kyseinen runoelma on julkaistu alunperin kokoelmassa "Sininen hämärä" (Werner Söderström, 1933).
Valitettavasti emme pysty selvittämään ko. tekstin tarkkaa alkuperää. Kysymyksessähän on tietysti eräänlainen papin huoneentaulu, jolle oli esikuvia mm. Lutherin Vähässä katekismuksessa, oikeastaan jo Uudessa testamentissa (Kol. 3: 18-25). Tekstissä voi tietenkin helposti todeta muistumia eri lähteistä: Raamatusta, kirkkojärjestyksistä ja -laeista (saarnaajan ja papin velvollisuudet), postilloista (saarnakokoelmista) ja niiden esipuheista sekä papeille suunnatuista pastoraaliteologian oppikirjoista, joita julkaistiin uskonpuhdistuksen jälkeen ensin latinaksi ja sitten ainakin ruotsiksi. Esittämänne tekstimuoto on sinänsä melko uutta kieltä, mutta sillä on epäilemättä vanhempia esikuvia, todennäköisesti ruotsinkielisiä.
Esimerkiksi nämä kirjat käsittelevät noituutta:
Mirkka Lappalaisen teos Pohjoisen noidat: oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (Otava 2018);
Christopher Dellin teos Noituus, magia ja okkultismi: kuvitettu historia (Tammi 2017);
Aleksi Peuran teos Jumalan viholliset: Euroopan noitavainojen historiaa (Otava 2018);
Marko Nenosen teos: Noitavainot Euroopassa: ihmisen pahuus (Atena 2007).
Tässä myös joitakin englanninkielisiä teoksia:
Gabriela Herstik: Craft: how to be a modern witch (2018);
Ronald Hutton: The Witch: a history of fear, from ancient times to present (2017);
Jeffrey Burton Russell: A new history of witchcraft: sorcerers, heretics & pagans (2007);
Nevill Drury: Magic and witchcraft...
1) Nätynki
Nimi tunnetaan Rovaniemellä sekä talon- että sukunimenä.
2) Virva
Nimi on tullut kalenteriin vuonna 1950 ja se on ilmeisesti otettu sanasta virvatuli eli aarnivalkea.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
3) Hakamaa
Sanan haka (eli aidattu laidun) sisältäviä paikannimiä on runsaasti eri puolilla Suomea. Niiden mallin mukaan muodostetut sukunimet ovat suhteellisen nuoria, 1900-luvulla otettuja. Hakamaa-nimeä on otettu Kauhajoella, Kurikassa, Jalasjärvellä, Virroilla ja Eurajoella.
4) Palosaari
Suuri osa Palosaarista on juuriltaa kuusamolaisia (Jacob Palosaari 1732), mutta samannimisiä sukuja on peräisin myös muualta Pohjanmaalta ja Pohjois-Suomesta esim. Tervolasta (Matti Palosaari 1646) ja Kittillästä (Johan Palosaari...
Tasavallan presidentin Urho Kekkosen hauta sijaitsee Hietaniemen hautausmaalla, Hietaniemi-nimisellä alueella. Astelet sisään Uuden kappelin portista.
Oikealla puolella on kolumbaario ja vasemmalla Urho Kekkosen hauta, kuin myös Risto Rytin ja muitten sota-aikaisten poliitikkojen haudat. Eli Hietaniemen alue, kortteli 25, linja 13 ja 0070.
Isak (Isac, Iisak, Iisakki, Isaac, Isaak,) tulee hepreankielen sanasta Jizhak: hän (Jumala) nauraa, ”naurun lapsi”. Isak oli Aabrahamin ja Saaran poika, nimi viitannee Saaran nauruun Jumalan ilmoittaessa hänen saavan pojan.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY 1999
http://www.babynamer.com
http://www.behindthename.com
http://www.svenskanamn.com
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp näet nimen yleisyyden Suomessa aina 1800-luvun lopulta asti.
Itkuvirsiperinteestä löytyy runsaasti tietoa. Uusimpia tutkimuksia on Anna-Liisa TENHUSEN väitöskirja Itkuvirren kolme elämää, 2006. Kirjassa on myös esitelty itkijöitä, kuten Matjoi Plattonen ja Martta Kuikka.
Aino RÄTY-HÄMÄLÄISEN Raja-Karjalan kunnailta -kirjassa vuodelta 2002 on itkuvirsiperinteestä artikkelissa Mielikuvituksen hurjat laukat, s.77-100. Hyviä lähteitä aiheesta ovat myös:
RUNON ja rajan teillä. Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989.
KONKKA, Unelma: Ikuinen ikävä : karjalaiset riitti-itkut, 1985.
Martta Kuikasta on tehty dokumenttielokuva:
AITO itkijä - Martta Kuikka [Videotallenne], 2001.
Seuraavat CD-levyt löytyvät kirjastosta:
ECHOS de Finlande, 2003. - sisältää mm. Martta Kuikan esityksiä.
ITKUJA Karjalasta, Inkeristä,...
Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi annetaan Mio-nimen kohdalla päivämäärä 25.1.
Lisäksi siinä sanotaan, että nimi voi olla Milon, Miron tai Bartolomeuksen muunnos.
Rajavyöhyke tarkoittaa aluetta, jolla oleskelu on luvanvaraista. Rajavyöhykkeen leveys on maalla enintään kolme ja merellä enintään neljä kilometriä. Vyöhyke helpottaa rajan valvomista ja auttaa ylläpitämään rajaturvallisuutta. https://raja.fi/rajavyohykelupa
Varsinaisesti avoimena rajalla pidetään aluetta, joka on on 4 – 5 metrin levyinen molemmin puolin valtakunnan rajaa. Rajavartiolaissa siitä käytetään nimitystä raja-aukko. Rajavartiolain mukaan maa- tai vesialueen omistaja ja haltija ovat velvollisia sallimaan valtion kustannuksella Suomen rajalle muodostetulta raja-aukolta näkyvyyttä haittaavien puiden ja muun kasvillisuuden poistamisen.
Suomi ja Neuvostoliitto sopivat aikoinaan valtakunnan rajalla noudatettavasta...
Sävelasteikon intervallien matematiikka on yllättävän monimutkaista, koska taajuudet kasvavat korkeampiin ääniin mennessä eksponentiaalisesti ja vertailut täytyy aina tehdä tietystä lähtösävelestä. Eräiden puhtaiden, konsonoivien intervallien suhdeluvut ovat yksinkertaisia murtolukuja: oktaavi on 2:1, kvartti 4:3 ja kvintti 3:2.
Puoli sävelaskelta eli pieni sekunti on jo hankalampi tapaus. Jos lähtösäveleksi valitaan pienen oktaavin a-sävel, 440 Hz, siitä puoli sävelaskelta ylöspäin oleva sävel on kolmen desimaalin tarkkuudella 466,164 Hz. Kerroin on tässä tapauksessa likiarvoltaan 1,059. Kertoimen tarkan arvon ilmoittaminen ei editoriteknisistä syistä onnistu tällä palstalla. Oheisessa dokumentissa on johdettu tähän liittyvät...
Taivaankappaleista ilmeisesti kiintotähdet olivat ehkä kiinni taivaankannessa tai reikiä siinä. Aurinko ja kuu eli taivaanvalot sijaitsivat taivaalla loistaessaan ilmeisesti taivaankannen alla, ja ne olivat jonkinlaisia irtonaisia "esineitä".
Suomalainen, suhteellisen myöhään kerätty kansanperinne ei ole säilyttänyt paljonkaan tietoa muinaisista tähtiin ja kiertotähtiin liittyvistä uskomuksista. Kansanperinne kuitenkin antaa ymmärtää, että joskus tähdet olivat hyvin merkittäviä, ja niihin liittyvä tieto arvostettua. Tietäjien kerrotaan saaneen osan mahdistaan katsomalla ja tutkimalla Otavaa ja muuta tähtitaivasta.
Venus
Aamuisin Aamutähti, Huomen-tähti, Kointähti; iltaisin Ehtytähti, ...
"Sysselsätt dig med studier af de bästa författare och utvidga derigenom sfären af din inbillning", kirjoitti Aleksis Kivi kirjeessä ystävälleen Robert Svanströmille kesäkuussa 1858. Vuosien mittaan sitaatti on saanut monta toisistaan hieman poikkeavaa suomenkielistä asua, kysymyksessä mainitun lisäksi mm. "Tutki parhaimpia kirjailijoita laventaaksesi siten mielikuvituksesi piiriä", "Tutki parhaita kirjailijoita laajentaaksesi siten mielikuvituksesi piiriä", "Opiskele parhaita kirjailijoita ja laajenna sitä kautta mielikuvituksesi piiriä" (Juhani Lindholm). SKS:n vuonna 2012 julkaisema Kiven kirjeiden kriittinen editio on ainoa lähde, jossa Kiven alun perin ruotsiksi kirjoittamien kirjeiden suomentaja on mainittu.Kiven kirje...
