Hei!
Kirjastome lukupiiri on pitänyt ainakin Arvo Myllymäen osaksi tosielämän tapahtumiin perustuvasta Vihan ja rakkauden päivät. Siinä kerrotaan venäläisen sotavangin ja suomalaisen naisen tarina. Puhdas rakkausromaani tämä ei ole, sillä pääosassa tarinassa on kuitenkin pariskunnan lapsen isän ikävä ja isän etsiminen aikuisena.
Onko Kirjasampo-sivusto jo tuttu? Jos ei, kannattaa kirjoja etsiä myös sieltä. Esimerkiksi hakusanoilla sotakirjallisuus ja rakkausromaanit sain tulokseksi muun muassa Katja Ketun Kätilö-romaanin ja Louis de Berniéresin Kapteeni Corellin mandoliini. Samoilla hakusanoilla voi hakea romaaneja myös Helmet.fi:stä, Kirjasampo-sivustolla kirjoista on vain laajemmat kuvaukset. ...
Hämeenlinnan pääkirjaston katolle asennettiin peruskorjauksen yhteydessä 30 aurinkopaneelia, jotka tuottavat energiaa yhteensä noin 10 MWh vuodessa. Aurinkoenergiajärjestelmä tuottaa reilut 2 % kiinteistön kokonaissähköntarpeesta.
Kirjaston aurinkoenergiajärjestelmässä ei ole akkua, se ei toimi ilman verkkovirtaa. Järjestelmän toiminta lakkaa sähkökatkon aikana turvallisuussyistä. Kirjasto ei siis pysty toimimaan pelkän aurinkoenergian varassa.
Kirjastossa ei ole nimettyä energia-asiantuntijaa. Tarkemmat tiedot aurinkopaneelien tuotosta on saatu Hämeenlinnan kaupungin energia-asiantuntijalta, joka työskentelee toimitilahallinnosta ja kiinteistöpalveluista vastaavassa tilapalveluissa.
Hämeenlinnan pääkirjaston...
Kirjastokortti on aina ilmainen ja sellaisen voi saada itselleen mistä tahansa kunnan- tai kaupunginkirjastosta rekisteröitymällä kyseisen kirjaston asiakkaaksi. Lahden kaupunginkirjaston e-kirjoihin pääsee käsiksi rekisteröitymällä Lahden kirjaston asiakkaaksi kirjastossa paikan päällä. Mukaan tulee varata kuvallinen henkilöllisyystodistus. Ilmoittautuessasi Lahden kirjaston asiakkaaksi voit aktivoida Asikkalan kirjastokortin toimimaan Lahden kirjastoissa, jolloin voit yhdellä ja samalla kortilla asioida sekä Asikkalassa että Lahdessa. Sinun tulee siis kertaalleen asioida Lahden kaupunginkirjaston jossakin toimipisteessa, jolloin saat tarvitsemasi kirjastokortin numeron ja pin-koodin. Kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla pääset...
Vanhimmat tehtävät löytyvät vuodelta 1874, ne ovat Rafael Laurenin toimittamassa kirjassa
"Matemaattiset tehtävät ylioppilaskirjoituksissa 1874-1915".
teoksen tiedot eivät löydy aineistotietokannasta, koska kaikkea vanhempaa varastoaineistoa
ei ole vielä luetteloitu. Aineistotietokannasta (http://www.lib.hel.fi/plussa)löytyvät ylioppilaskirjoitusten matematiikan
tehtävät 1968 alkaen, mistä saatavuustiedot voi näiltä osin tarkistaa kirjoittamalla nimekehakuun MATEMATIIKAN YLIOPPILASTEHTÄVÄT tai
YLIOPPILASTEHTÄVÄT MATEMATIIKKA tai MATEMATIIKAN TEHTÄVÄT. Erilaiset
hakusanat johtavat erilaiseen tulokseen, koska tehtäviä on julkaistu vaihtelevin koostein.
Kannattaa kokeilla kaikkia. Kaikki vanhemmatkin tehtävät siis löytyvät, mutta
löytyvät...
Kannattaa aloittaa etsimällä Suomen tilastollisen vuosikirjan vanhempia painoksia, esim. 70- ja 80-luvuilta. Tuoreimmissa painoksissa on eritelty "Kirjojen myynti kirjallisuusryhmittäin" -tilasto, mutta esim. vuoden 2002 painoksessa tämä tilasto alkaa vasta vuodesta 1980. Todennäköisesti myös vanhemmista tällainen tilasto löytyy ulottuen aikaisemmille vuosikymmenille.
Tutustumisen arvoinen saattaisi olla myös kirjamyynnin ja kirjakauppojen historiaa käsittelevät teokset kuten esim. Kohtaamispaikkana Akateeminen - ensimmäiset sata vuotta. Akateeminen kirjakauppa, 1993.
Jos näistä ei löydy apua, yhteyttä voisi ottaa vielä Kirjakauppaliittoon http://www.kirjakauppaliitto.fi/ .
Helsingin kaupunginkirjastoon tilataan sellaista materiaalia, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Lainat tilataan kirjastosta kirjastoon. Suomesta ja Pohjoismaista tilattu kaukolaina maksaa 4 euroa. Kaukolainapyynnön voit tehdä joko kirjastossa tai tämän linkin kautta:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Täältä löydät lisää tietoa kaukopalvelusta:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227
Säätiöistä http://www.prh.fi/fi/saatiorekisteri.html
Säätiölaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1930/19300109
Yrityksen perustamisesta ks. esim. http://www.vero.fi/default.asp?article=3244&language=FIN
Netissä on paljon tietoa uudelle yrittäjälle, esim. http://www.perustamisopas.fi/main/
Kovin runsaasti ei löytynyt teoksia lähiöiden rakentamisen vertailusta. Alueittaisesta rakentamisesta rakennustapana ei löytynyt yhtään teosta, aluerakentamissanaa käytettiin myös Helsingin rakentamiseen liittyen. Alla on joitakin kirjoja, joissa käsitellään lähiöitä ja rakentamista. Teokset löytyivät yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan (http://finna.fi kautta.
- Lähiöt kaupungin rakentajina / toim. Liisa Häikiö (1997)
- Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta : suunnittelujärjestelmän läpimurto suomalaisten asun-toalueiden rakentumisessa 1960-luvulla / Johanna Honkanen (1994)
- Lähiöiden kehittämisen edellytykset ja strategiat Suomessa / Paavo Viirkorpi (1991)
- Rakennettu ympäristö : kaupunki rakentamisen modernina projektina /...
Turun kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voi palauttaa vain johonkin Vaski-kirjastoon. Someron kirjasto ei kuulu Vaski-kirjastoihin. Ohessa olevasta kartasta näkyy punaisella merkittynä nykyiset Vaski-kunnat http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=5092&culture=fi-FI&conte…
EIG.L.V viittaa valmistajan tuotemerkkiin, vaikka lyhenteiden merkitys ei valitettavasti selvinnyt. Tuotteen alkuperämaa on Hollanti.
Saksankielisen Wikipedia-sivuston ja Tagblatt-lehden artikkelin mukaan kipsiset seimihahmot ovat peräisin 1800-luvun loppupuolelta, jolloin ne tulivat muotiin.
Merkittävimmät valmistuspaikat sijaitsivat Keski-Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa.
Lukemaan opettamiseen voisi saada vinkkejä esim. seuraavista kirjoista:
Sarmavuori, Katri: "Alkuaskelet äidinkieleen ja kirjallisuuteen"
Järvinen, Arja: "Tarinatiikeri : esiopetus : opaskirja"
Huovi, Hannele: "Salainen maa : esiopetus"
Sitten on olemassa cd-rom: "Eskari : suuri kilpailu"
Tavutettuja lastenkirjojahan on myös saatavana.
Eri mailla on hyvin vaihtelevia tapoja laskea asukaslukuja, minkä takia lukujen tarkkuuksissa saattaa olla suuriakin heittoja. Asukasmäärät voivat vaihdella eri laskutavoista johtuen, esimerkiksi miten laajasti kaupunkien lähiöitä lasketaan mukaan.
Tässä yksi mahdollinen listaus. Asukasluvut ovat tammikuulta 2006 ja niihin on laskettu mukaan suurimmat lähiöt.
1. Tokio (Japani) 34,2 milj. as.
2. Mexico City (Meksiko)22,8.
3. Soul (Etelä- Korea) 22,3
4. New York (USA) 21,9
5. Sao Paulo (Brasilia) 20,2
6. Mumbai (Intia) 19,85
7. Delhi (Intia) 19,7
8. Shanghai (Kiina) 18,15
9. Los Angeles (USA) 18,0
10. Osaka (Japani) 16,8
lähde http://www.citypopulation.de/World.html
Valitettavasti ei löytynyt ketään farsin eli persian kielen taitajaa vastaamaan kysymykseesi, mutta arvelen, että oheisella internet-sivulla saattaisi olla etsimäsi laulun sanat:
http://baghebahar.blogspot.com/2005_09_01_archive.html .
Kun rullaa sivua jonkin verran alaspäin, niin siellä on laulun nimi Gracias a la vida ja ainakin espanjankieliset sanat, toivottavasti persiankielisetkin.
Lisäksi internetistä löytyi muutama muukin sivu, jotka ovat persiankielisiä ja niillä esiintyy etsimäsi kappaleen nimi ainakin jossakin yhteydessä:
http://www.google.fi/search?as_q=&hl=fi&num=10&btnG=Google-haku&as_epq=…
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa on yksi persiankielisiä lauluja sisältävä nuottivihko, mutta siinä lienee vain...
Yleisradion sivuilta mm. löytyy erilaisia Venäjän kursseja, joista ainakin etälukion mp3-kurssi on ladattavissa mp3-muodossa. Sivulta löytyy myös "Venäjää matkailijoille" kurssi, joka on kuunneltavissa Real Player ohjelmalla. Vaikka tietokoneeltasi löytyisi jo Media Player, voit huoletta asentaa myös Real Player:n. Molemmat ohjelmat toistavat eri ääni/video formaatteja, joten ohjelmat eivät haittaa toisiaan.
Kurssit löytyvät osoitteesta:
http://oppiminen.yle.fi/venaja
Real Player ohjelman saa ladattua osoitteesta: http://www.real.com
Kansalliskirjastolla on historiallinen sanomalehtiarkisto, jossa on digitoituna aikakauslehtiä, sanomalehtiä ja pienpainatteita. Sanomalehdet löytyvät vuosilta 1771-1890. Sivulta löytyy selailun kautta lehdet aakkos- ja aikajärjestyksessä. Myytävänä noin vanhoja lehtiä on vaikea löytää.
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html
Keskikirjastojen verkkokirjastossa voi tehdä haun sanalla esitysoikeus. Hakutuloksessa olevien elokuvien teostiedoista löytyy tuo tärkeä maininta nimeä klikkaamalla. Ks. teostiedot elokuvasta "Kultainen vasikka".
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Lisäksi voi katsoa Jyväskylän pääkirjaston M & M Viihdepalvelulta hankkiman elokuvalisenssin piiriin kuuluvien maahantuojien ja tuottajien elokuvia.
Vuosilupa kattaa tuhansia elokuvia amerikkalaisten, eurooppalaisten sekä pohjoismaisten elokuvien tärkeimmiltä maahantuojilta ja tuottajilta: Atlantic Film, Buena Vista International, Columbia Tristar Pictures, Hollywood Pictures, Pixar, Touchstone Pictures, Sony Pictures, Walt Disney Pictures ja Warner Bros. Ja nyt myös Paramount Pictures...
Hyvä lähdeteos viipurilaisista paikannimistä on Viipurin karttakirja 1939 (Genimap, 2006), joka sisältää katu- ja paikannimihakemiston.
Tässä poimintoja keskusta-alueelta: Havinkatu, Kalevankatu, Karjalankatu, Koivistonkatu, Linnankatu. Linnasaarenkatu, Luostarinkatu, Papulankatu, Pontuksenkatu, Saunalahdentie, Suurkatu, Tikkutehtaankatu, Torkkelinkatu, Valtakatu.
Brian Jacquesin Redwallin tarusta on tänä syksynä syyskuussa ilmestynyt suomeksi viides osa Salamandastronin aarre, jonka ISBN-numero on: 951-1-16621-2. Kuudes osa ei ole vielä ilmestynyt.
Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, eli yhä useampi maapallon ihmisistä asuu kaupungeissa. Aiheesta voi lukea vaikkapa Ylen uutisesta (8.5.2014) tai peda.net-kouluverkon maantieteen oppimateriaalisivuilta:
https://yle.fi/uutiset/3-7226925
https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/maantieto/ge-rinne/maantieto2/suomi2/1tskrp/kogil
