Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla ei ole Talentum Fokus -palvelua. Se on käytettävissä Aalto-yliopistossa: opiskelijat, tutkijat, opettajat ja muut työntekijät voivat käyttää aineistoja Aalto-tunnuksillaan, ja muut asiakkaat kirjaston asiakastyöasemilla. Palvelun kaikkia osia ei voi käyttää tätä kautta. Alla tietoa palvelusta ja käyttöehdoista:
http://web.lib.aalto.fi/fi/ecampus/info/53
Luettelossa oleva painettu kirja (Talousohjaus ja kustannuslaskenta / Marko Järvenpää, Aapo Länsiluoto, Vesa Partanen, Jukka Pellinen)on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta kappaleita on vain neljä: ne ovat lainassa ja varauksiakin on tällä hetkellä 23 kappaletta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
Helmet-kirjastokortin saa ilman suomalaista henkilötunnusta. Silloin kortti on voimassa vuoden kerrallaan, ja vuoden kuluttua täytyy kortti päivittää, jolloin aikarajaa siirretään taas vuodella eteenpäin.
Kortin hankkimiseen tarvitaan voimassa oleva kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alle 18-vuotiailta käy myös kuvaton KELA-kortti. Kuvalliseksi henkilöllisyystodistukseksi kelpaavat EU-maiden henkilötodistukset, passi, suomalainen ajokortti, kuvallinen KELA-kortti ja Suomessa sijaitsevan vastaanottokeskuksen asukaskortti.
Lisää tietoa Helmet-kirjastokortista löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…. Käyttösäännöt voi katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/...
Osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
voit hakea maakuntakirjastojen aineistoa. Kirjoita asiasanaksi kantele ja valitse lajiksi video tai cdlevy. Osoitteesta
http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp
pääset yksittäisten kaupungin- ja kunnankirjastojen sivuille. Listasta ilmenee onko kyseisen kijaston aineistotietokanta käytettävissä.
Selasimme kirjastosta löytyviä sienikirjoja. Niiden mukaan ruututatti on syötävä (lähteet esim. WSOY:n Suuri sienikirja (1992), s. 202 ja Valittujen Palojen Sienestäjän tietokirja (1984), s. 63), mutta valeruututatista emme valitettavasti löytäneet mainintaa. Kannattaa kaiken varalta varmistaa asia vielä joko Sieniseurasta tai Martoilta.
Itä-Karjalan Joulu on ilmestynyt vuosina 1935,1936, 1939 ja 1940.
Nämä lehdet ovat digitoituja ja käytettävissä vapaakappalekirjastoissa.
Tiedot Fennica-tietokannasta.
Kokeilin hakea lauseella ja sen osalla Google Booksista, jossa on mahdollista tehdä hakuja teosten tekstiin. Hakutulokseksi sain ainoastaan tuon Khemirin teoksen, vaikka Google Booksista löytyy myös Jens Lapiduksen ja Evanderin kirjat ruotsiksi.
Kannattaa vielä kokeilla hakujen tekemistä Google Booksiin varioimalla hiukan lausetta:
https://books.google.se/
Amerikkalainen jazzsaksofonisti Joe Farrell on käyttänyt kahden levynsä kansikuvassa silmää: Moon germs (1972) ja Canned funk (1974). Myös saksofonisti Branford Marsaliksen levyn Random abstract (1987) kansikuvassa on silmiä. Toivottavasti joku näistä on etsimäsi levy!
Ihan kaikkia Ollin pakinakokoelmia ei kirjastostamme löytynyt, mutta ainakin Puusta tyveen -kokoelmassa vuodelta 1947 löytyy pakina Teatteriaapinen, jossa käydään teatterisanastoa läpi ja kohdassa H. löytyy säe: Hamlet näki aavehaamun koittehessa aamun, näyttelijä kehno tekee Hamletista haamun.
Valitettavasti en onnistunut jäljittämään etsimääsi kirjaa. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle. Jos joku siellä tunnistaa kirjan, saat vastauksen pikimmiten.
Jos joku lukijoistamme tunnistaa kirjan, vastauksen voi kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään.
Valitettavasti en löytänyt kyseistä runoa. Kävin Youtubessa sekä Ylen elävässä arkistossa. Laitoin Ylelle kyselyn, mutta en ole saanut vastausta. Silloiseen Ylen urheilutoimittajaan en saanut yhteyttä. Kaikkea muuta voiton tienoilta löytyi, katsoin urheilu-uutisetkin, muttarunoa ei.
Kyseessä olevalla henkilöllä on käytössään sekä Facebook-että LinkedIn-tilit, joten niitä käyttäen hänelle voi lähettää yksityisviestiä. Tilit löytyvät googlaamalla henkilön nimi. Mikäli sinulla ei ole Facebook- tai LinkedIn- tiliä käytössäsi, etkä ole ajatellut ottaa kumpaakaan käyttöösi, on etsintä vähän hankalampaa.Aiemmin vastaavanlaiseen kysymykseen on vastattu tässä palvelussa näin:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-voisi-loytaa-ulkomailla-asuvan?language_content_entity=fi. Tämän vastauksen linkit ovat osittain toimimattomia.Toinen linkki, josta voi olla hyötyä:https://um.fi/asiakirjojen-ja-osoitetietojen-hankkiminen-ulkomailtaLisäksi netistä haulla "miten löytää ulkomaille muuttanut" löytyy myös tekoälyn avulla laaditut ohjeet AI-...
Etsimällä internetistä hakuohjelmalla Teoma http://www.teoma.com fraasilla "three-dimensional virtual retrieval" tai "three-dimensional virtual information retrieval" tuli useita viitteitä. Käyttämällä tarkempaa hakua ja esimerkiksi sanoja virtual retrieval löytyy myös paljon viitteitä, esim. http://www-scm.tees.ac.uk/users/p.c.fencott/newMedia/torresParkes.html . Samoin termeillä information retrieval visual elements kannattaa katsoa. Esimerkki löytyneistä http://www.ims.tuwien.ac.at/publication_detail.php?ims_id=118 .
Lindasta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) kirjoja:
-Lew, Michael S: Principles of visual information retrieval, 2001.
- Del Bimbo, Alberto: Visual information retrieval, 1999
Valitettavasti Oulun kaupunginkirjaston...
Kirjaston tarjoamien nettipalveluiden takkuaminen saattaa johtua väärin näpsytellystä tunnusluvusta, mutta tavallisempaa on, että henkilötiedoissa oleva nimen muoto on erilainen kuin puhuttelunimi. Internetpalvelun tarjoajan suojaukset saattavat toisinaan estää varausten teon.
Tunnusluvun voi vaihtaa, mutta edellyttää tässä tapauksessa kirjastokäyntiä.
Lumia-nimi voisi olla perua latinakielen sanasta lumen, joka tarkoittaa valoa, mutta Suomessa voi helposti liittää myös lumi-sanaan. (Lähde: Nummelin & Teerijoki: Osma, Ranja, Vilmiina,2003.)
Janette on englantilainen muoto Johannasta. Johanna on sisarnimi Johannekselle, joka tarkoittaa hepreankielisenä "Jahve on armollinen". Nimi on tuttu Raamatusta.
Aurora tarkoittaa kreikankielellä aamuruskoa. (Lähde:Vilkuna: Etunimet, 2005)
Ammattilainen osaa kaataa puut niin, ettei tämän pitäisi vaikuttaa muihin lähellä oleviin puihin. Puut voidaan kaataa myös pala palalta latvasta alkaen nostolavaa apuna käyttäen.
Uusia puita istutettaessa kannattaa ottaa huomioon vanhojen koivujen suuret juuret, joita on aika laajalti puun ympärillä. Suuri koivu myös imee maasta satojakin litroja vettä yhden kesäpäivän aikana, joten uudet puuntaimet ovat helposti vaarassa kärsiä kuivuudesta.
Asiantuntijaneuvoja voisit saada puulajeihin ja puuvartisiin kasvilajeihin erikoistuneelta Dendrologian seuralta:
http://www.dendrologianseura.fi/
Hei! Ensimmäiseksi tulee mieleen vapaan lähdekoodin järjestelmä Koha.
Sinun kannattaa tutustua Jarmo Saartin ja Pirjo Tuomen toimittamaan Kirjastojärjestelmät vai kirjastot ilman järjestelmää : kirjastojen tietojärjestelmien suunnittelu, hankinta ja käyttöönotto. Kirja löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2082527?lang=fin). Kirjastolehdessä julkaistiin keväällä artikkeli Suomessa käytössä olevista kirjastojärjestelmistä, josta voit tutustua aiheeseen lisää (http://kirjastolehti.fi/artikkelit/artikkeli/567/mika-on-kirjastojarjes…). Artikkelin lopussa on lista alan asiantuntijoista, joilta voit kysyä asiasta tarkemmin.
Kaikissa Espoon kirjastoissa palvellaan asiakkaita Suomen kielellä ja usein onneksi myös muilla kielillä. Espoon kaupunginkirjastossa osataan palvella yli kymmenellä kielellä.
Tekstinäytteen perusteella laulu on Jari Pulkkisen kappale "Sade". Viola-tietokannan mukaan kappaletta ei ole virallisesti julkaistu nuottina eikä äänitteenäkään. Laulun sanat ja säestyssoinnut löytyvät kuitenkin Pulkkisen kotisivulta kansiosta Laulut ja sieltä edelleen aakkosellisessa osiossa kohdasta R,S.
Jaana Lapon ja Maria Munsterhjelm-Lingon Pupu Punninen -kirjoja ilmestyi kolme: Missä olet, Pupu Punninen (1989), Kenen kirje, Pupu Punninen (1990) ja Pupu Punninen maalaistalossa (1991).
Oman kirjastoalueesi kirjastoissa etsimisiä kirjoja ei ole, mutta ne voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta.
Mikäli haluat hankkia kirjat itsellesi, sinun kannattaa etsiä niitä nettiantikvariaateista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
