Näyttäisi kovasti siltä, ettei itse ohjelman tuotantokausia ole julkaistu DVD:llä, koska nettikaupoista tuntuu löytyvän ainoastaan peliä. Veikkaisin, ettei visailujen julkaiseminen DVD:llä ole yleensä kaupallisesti kannattavaa, koska ehkä suhteellisen harvaa kiinnostaa katsoa niitä, toisin kuin elokuvia tai dokumentteja.
Kirjastoon ei pystytä saamaan edes kaikki julkaistuja DVD-levyjä, sillä niiden lainaamiseen tarvitaan erillinen lainauslisenssi, jota julkaisijan ei tarvitse edes tarjota kirjastolle.
YouTubesta ja ohjelman sivuilta osoitteesta http://millionairetv.dadt.com/ näyttää löytyvän jonkin verran videopätkiä muttei ilmeisesti kokonaisia tuotantokausia.
Finna-hakupalvelun (Suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu: https://www.finna.fi/) kautta löytyy tietoa kenttäsahoista. Finnassa on niin verkon kautta käytettävää materiaalia kuin tietoa esim. kirjaston kirjoista ja niiden sijainnista. Alla linkki hakuun kenttäsahoista. Kirjoista monet ovat Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjaston kokoelmissa:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/viikki/
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kentt%C3%A4sahat&type=AllFi…
Kyseessä voisi olla Annikki Setälän Pikkunoita, joka on ilmestynyt vuonna 1959. Kirjassa pikkunoita päättää muuttaa itsensä vuoden ajaksi Uula-pojaksi ja jäädä asumaan Lapin taloon. Ihmisten parissa hän kokee seikkailuja mutta joutuu myös ristiriitaisiin tilanteisiin. Kansikuvassa noita juoksee hameitaan pidellen.
Kirja on julkaistu kahdesti Lasten toivekirjasto -sarjassa, ja vaikka kansi on erilainen, itse kuva on molemmissa sama. Se löytyy mm. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au912e2a0a-73e5-432b-9f24-4c73a7b3443f.
Voit ottaa sähköpostitse tai puhelimitse yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon sinun on helpointa mennä oppilaittesi kanssa.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-kirjastojen sivustolta. Yläpalkista, kohdasta Kirjastot, aukeaa pudotusvalikko, jossa on lista kaikista HelMet-kirjastoista kaupungeittain. Kunkin kirjaston kohdalta aukeaa sivu (Siirry kirjaston sivuille), jolta pääset avaamaan kirjaston yksityiskohtaiset yhteystiedot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Aivan selvää kirjallista vastausta kysymykseen ei löytynyt. Jos kuitenkin tarkastelee kaupassa myytäviä multaperunoita, suurin osa niistä näyttää siltä, että ne on harjattu ja sitten mullattu uudelleen. Suoraan maasta nostetut pesemättömät perunat ovat yleensä paljon "likaisempia", niissä on enemmän savea ja multaa ja multa on tiukemmin kiinni. Sellaisiakin perunoita tosin näkee joskus myynnissä varsinkin torilla.
Kyseiset rivit ovat Bertold Brechtin runosta Niille jotka tulevat meidän jälkeemme (An die Nachgeborenen), sen viimeinen säe: Mutta te, kun aika tulee / ihmisen ihmistä auttaa / älkää muistako meitä / pahalla.Runon on suomentanut Brita Polttila ja suomennos on luettavissa esimerkiksi teoksesta Bertold Brecht: Runoja 1914 - 1956 (1964, suomentanut ja valikoinut Brita Polttila, s. 123).
"Päätön ratsastaja" ("Vsadnik bez golovy" 1-2) on käännös Mayne Reidin seikkailuromaanista "The Headless Horseman" 1-2.
Kirjan osa 1 on ilmestynyt suomeksi nimellä "Aavikon ritari - seikkailuromaani Teksasista" (Karisto, 1933).
Laulun tekijät ovat Sten Carlberg (sävel)ja Rune Andréasson (sanat). Painettuna tai äänitteenä laulua ei näytä olevan suomeksi. Mahdollisuudeksi jää, että laulu on käännetty niissä Bamse-elokuvissa joita on markkinoitu Suomeenkin. Sitä tietopalvelumme ei ikävä kyllä pysty selvittämään. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa elokuvia on kolme: Bamse ja pikku aasi, Bamse ja lentävä matto, ja Bamse peikkometsässä. (Elokuvista käytetään myös nimekkeitä joissa Bamse on suomennettu.)
Lydia Wictorzonin nimeä ei mainita ainakaan seuraavissa Suomen lähetystyön historiaa käsittelevissä kirjoissa
- Kuilun reunalla : Suomen lähetysseura Kiinassa 1926-1929 / Pekka Lund (2006)
- Uskoa teoiksi 150 vuotta : Suomen lähetysseura 1859-2009 / toimittanut Liisa Hovila-Helminen (2008)
- Eevat apostolien askelissa : naislähetit Suomen lähetysseuran työssä 1870-1945 / Kirsti Kena (2000)
- Jumalan kannattelu : tutkimus kristillisen vakaumuksen vaikutuksesta lähetystyön kriisin käsittelyyn Kiinassa 1920-luvulla / Pekka Lund (2008)
Jumalan kannattelu -kirjassa käsitellään myös muita kuin Suomen lähetysseuran lähetystyön tekijöitä.
Matti Peltolan kirjassa Lähetystyö ja kansankirkko (1989) mainitaan vuonna 1890 Ruotsissa syntynyt Linus...
W. C. Mackista, joka kirjoittaa myös nimellä Winnie Mack, löytyy melko niukasti tietoa. Alla olevista linkeistä löydät tiedot, jotka onnistuin löytämään.
Macmillan publishers: https://us.macmillan.com/author/winniemack
Scholastic Canada: https://www.scholastic.ca/books/authors&illustrators/winnie-mack
Goodreads: https://www.goodreads.com/author/show/3404573.Winnie_Mack
W C Mack homepage: https://www.wcmack.com/bio-2/
Voisiko kirjan Elli ollakin nimeltään Aino? Silloin kirja voisi olla Ella Treffnerin vuonna 1939 suomeksi ilmestynyt Aino, pikkuinen emäntä. Kirja on alunperin vironkielinen. Siitä on otettu useampiakin uusia painoksia. Kirjan tiedoissa on virheellisesti tekijän etunimenä H.
Kirjassa pikku-Aino hoitaa nukkeja, nallea ja kissaa, siivoaa ja tekee muitakin perheenemännän töitä.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirja on Pasilan kirjavaraston ja Kallion kirjaston kokoelmissa. Kirja on vain käsikirjastossa, eli sitä ei saa kotilainaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Frank-monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search) kappale löytyy kunnan- ja kaupunginkirjastoista kahdelta CD-levyltä. Marittan esittämänä se on CD-levyllä Riihitanssit / Armaani silmät, joka on Hankasalmen kirjastoautossa. Duo Rai-Vei esittää kappaleen levyllä Duo Rai-Vein Helmiä, joka on Savonlinnan kirjastossa.
Voit tiedustella levyjen kaukolainaksi tilaamista lähikirjastostasi.
Helsingin Sanomissa on ollut 9.9.2016 aiheesta artikkeli nimellä Opettajille koulutusta radikalisoitumiseen puuttumiseksi. Artikkelissa Sisäministeriön kehittämispäällikkö kannustaa opettajia kertomaan poliiseille pienistäkin huolestuttavista merkeistä. Opettajille on järjestetty täydennyskoulutusta aiheesta esim. poliisien pitämillä luennoilla ja seminaareissa. Ilmoituksia epäillyistä radikalisoitumisista voi tehdä poliisille myös nimettömänä. Joissakin oppilaitoksissa toimii sähköinen järjestelmä, johon opettajat voi kirjata huolensa. Lisätietoja aiheesta voisi kysellä poliisilta tai opettajien ammaliittolta.
http://www.oaj.fi/cs/oaj/yhteystiedot%20ja%20yhdistykset
https://www.poliisi.fi/asiakaspalvelu
Ainakin toistaiseksi Ruotsin kansalliskirjaston (Kungliga Biblioteket) digitoima lehtiarkisto on käytettävissä ainoastaan tietyissä ruotsalaisissa tieteellisissä ja yleisissä kirjastoissa. Käyttöoikeuksia ei ole toistaiseksi laajennettu ulkomaisiin kirjastoihin. Rajoitusten syynä ovat tekijänoikeudet.
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/atkomst-till-upphovsrattsskyddade-dagstidningar-utanfor-kbs-lokaler/
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/upphovsratt/
Kysymyksessä kuvailtu kirja voisi olla Marja-Leena Tiaisen Alex ja pelon aika (Tammi, 2006). Alexin tarina jatkuu kirjoissa Alex, Aisha ja Sam (Tammi, 2007) ja Alex, Aisha ja toivon aika (Tammi, 2008).
14-vuotias Alexander Sylvanov asuu maassa, jossa poljetaan ihmisoikeuksia. Alexin isä Anton on vallanpitäjien mustalla listalla, ja myös isoveli Zaza on sekaantunut politiikkaan. Alexin elämä on kuitenkin turvallisissa uomissa aina siihen päivään asti, kun Plataanikaupungissa räjähtää tuhoisa pommi. Isoveli Zaza lähtee karkuun, ja turvallisuuspoliisi pidättää Antonin. Alex on järkyttynyt ja peloissaan. Eivät kai isä ja veli mitään terroristeja sentään ole? Syksy kuluu, eivätkä isä ja veli palaa. Vuokraemäntä Lidia huolehtii Alexista, mutta...
Olisikohan kyseessä Aale Tynnin runo "Rohdinmekko-balladi" kokoelmasta "Ylitse vuoren lasisen"? Tämä runo löytyy "Tämän runon haluaisin kuulla" kirjasta , Tammi 1978.
Yle Areenassa löytyy tv-sarjassa "Mustat ja punaiset vuodet" osassa 6 "Riemujen rikkaus" esitettynä pätkä tätä runoa.
Aiheesta on ollut näyttely Design Forumin Kellarissa 9.1.05 saakka. Internetistä tietoa etsittäessä tulevat esille linkit näyttelyilmoituksiin:
esim.
http://www.designforum.fi/servlet/dfpage?did=1511
lisätietoja voinee kysyä suoraan näyttelystä, sivun lopussa löytyvät yhdyshenkilöt ja puhelinnumerot
http://www.ess.fi/keywordarticle.jsp?article=19742&category=27&main=21&…
Lehtitiedotteessa kerrotaan Väki Vahva -näyttelyn perustuvan suunnittelijoiden Tanja Rovio ja Eero Hintsanen luomaan ja muotoilemaan tarinaan Suomen muinaishistoriasta. Lisäksi mainitaan, että esillä on myös tarinaan rakennettua tutkimusmateriaalia, joka sisältää mm. 1920-luvun kulttuurintutkijoiden tapaan tehtyjä muistiinpanoja. Etelä-Suomen sanomat Netlari-...