Hei!
Kyseessä voisi olla Dominique Sigaudin kirja Aavikkoromaani, joka on ilmestynyt suomeksi 2001. Ranskankielinen alkuteos L'Hypothèse du désert on ilmestynyt vuonna 1996. Kirjasammossa kirjaa kuvataan seuraavasti https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4530
En tuosta kuvasta osaa varmasti sanoa, mutta saattaapa olla. Kannattaa ottaa yhteyttä isännöitsijäänne. Hän varmaan osaa neuvoa mitä tehdä seuraavaksi.
Lude
Omia sukujuuriaan voi etsiä esimerkiksi sivustolla https://fi.geneanet.org/. Hakuun voi syöttää sukuun kuuluvan nimen mielellään sadan vuoden takaa ja tuloksista voi nähdä esivanhempien nimiä, perhesuhteita, syntymä- sekä kuolinajat. Myös muiden sivustojen kuten esimerkiksi https://www.myheritage.fi tai https://www.familysearch.org/fi/ avulla voi etsiä sukulaisia, tosin osa palveluista vaatii rekisteröitymisen ja osassa on lyhyt ilmainen kokeilujakso, jonka jälkeen palvelu on maksullinen.Lisätietoa sukututkimuksesta kannattaa kysyä Suomen sukututkimusseurasta ja sivustolla kerrotaan myös hyviä vinkkejä kuinka päästä alkuun. https://www.genealogia.fi/
Tiurun sairaalan historia vaikuttaa aika sekavalta vuoden 1941 osalta. En onnistunut löytämään mainintoja siviilipotilaista.Tietoa 43. sotasairaalasta jatkosodan aikana: https://sotapolku.fi/sotapolut/43.-sotasairaala-joutseno/Rauhan sairaala ja Tiuruniemen parantola Kansallisarkistossa: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=410266529Uutinen Laatokka-lehdessä 10.9.1941 Tiuruniemen parantolasta, ks. linkki.
Franz Schubertin Serenadin (Ständchen, Schwanengesang-laulukokoelma, D957. Nro 4) pitäisi löytyä sovituksena huilulle ja pianolle ainakin kokoelmasta :
All the tunes you´ve ever wanted to play! : All-time piano classics.
Sijainti- ja saatavuustiedot löydät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Muita ko. sävellyksen nuotteja löydät Plussasta esim. hakusanoilla D957 ja nuotti.
Balder tarkoittaa prinssiä vanhalla norjan kielellä. Norjan mytologiassa Balder oli Odinin ja Friggin poika.
http://www.behindthename.com/name/balder
Thorbjörn on skandinavinen versio nimestä Thorbern. Tor oli muinaisgermaaninen jumala ja bern/björn tarkoittaa karhua.
Aaron oli Vanhassa testamentissa Mooseksen vanhin veli. Nimen lähtökohtana pidetään muinaisegyptistä saatua heprean sanaa aharon, joka tarkoittaa vuorta tai vuorella asuvaa.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta voit myös tutkia nimien taustoja
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Hei! Kirjaa, jonka nimi olisi "Aurinko on tähti" ei Jyväskylän kaupunginkirjastosta löydy. Meillä on kuitenkin paljon aurinkoa, tähtiä ja avaruutta käsitteleviä kirjoja. Voisin suositella sinulle esimerkiksi Carole Stottin kirjaa "Avaruus : tähdet, planeetat, galaksit : ...aurinkokunnasta maailmankaikkeuden rajoille". Kirja löytyy pääkirjastosta lasten- ja nuortenosastolta.
Tästä linkistä voit katsoa meiltä löytyviä kirjoja, joiden aiheena (asiasana) ovat aurinko ja tähdet: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?boo1=AND&dat1=aurinko&dat2=t%E4hdet&dat3=ki&…
Kirjat löytyvät pääasiassa hyllyluokista 52 ja 52.2. Kun tulet kirjastoon, tule kysymään kirjaa henkilökunnalta. Opastamme sinut oikeille hyllyille.
Lehdessä "Kirkko ja musiikki" oli vuonna 1955 Raimo Lintuniemen katsaus radionvalmistajien vaiheisiin ja mukana on myös yksi artikkeli Hellas-pianosta otsikolla "Kotimaiseen radioteollisuuteen tutustumassa : Hellas - Suomalaisen pianoteollisuus uranuurtaja". Tämän kirjaksi sidotuksen vuosikerran voi tilata HelMet-tietokannasta, missä sen osoite on
http://luettelo.helmet.fi/record=b2187989~S9*fin
Itsekään en löytänyt suoria Hellas-pianoon liittyviä artikkeleita tämän enempää. Voi vaatia itsenäistä tutkimusta tämä aihe.
Heikki Poroila
Kannattaa tutustua kirjaan Vankileirihelvetti Dragsvik : Tammisaaren joukkokuolema 1918 / Sture Lindholm. Kirjassa saattaa olla myös lähdeluettelo, joka voi auttaa eteenpäin.
Toiseen kysymykseen tietoa voisi löytyä Maanmittauslaitoksesta.
Kolmannen kysymyksen osalta kannattaa olla yhteydessä Helsingin kaupungin tietokeskukseen https://www.hel.fi/tieke/fi/yhteystiedot-ja-palaute/anna-palautetta
Valitettavasti kirjasarjasta ei näyttäisi olevan suomenkielistä käännöstä. Ainakin haut Finna.fi:ssä ja kirjastot.fi:n monihaussa löytävät kirjoista ainoastaan englanninkieliset versiot sekä yhden espanjankielisen ja yhden venäjänkielisen käännöksen.
Yleisten kirjastojen avoimiin paikkoihin on ainakin pääkaupunkiseudulla yleensä useita kymmeniä hakijoita. Näin on varmaan myös muualla maassa suurissa kaupungeissa. Monet pitkäaikaiset sijaiset odottavat vakituista paikkaa monesti useitakin vuosia. Pienemmillä paikkakunnilla tilanne saattaa olla aivan toinen. Tieteellisten kirjastojen avoimia työpaikkoja tulee harvemmin hakuun, joten siellä tilanne näyttäisi hakijan näkökulmasta olevan vieläkin haasteellisempi.
Lahden pääkirjaston lehtisalissa on luettavissa Tekniikka & talous -lehti. Uusinta numeroa lukuun ottamatta vanhempia numeroita voi myös lainata (laina-aika 2 viikkoa).Tekniikka & talous | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi)
Pentti Kirstilästä saat tietoa Dekkarinetistä
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/kirstila.htm
Tietoa löytyy myös Sanojen aika tietokannasta
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=7&pid=315&lang=FI
Lähdeteoksia:
Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita.
Kotimaisia nykykertojia.
HelMet-kirjastoon ei ainakaan toistaiseksi ole tulossa kyseisiä DVD-boxeja. Voit kuitenkin tehdä hankintaehdotuksen kirjastojen (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) kotisivujen kautta.
Kielikursseja löytyy HelMet kirjastoista mm. Vapaa sanahaulla: kielikurssit englanti
Esimerkkejä: Englanti :opi lisää puhumalla ( CD-ROM)
Opetuspaketteja: Englannin kielikurssi: peruskurssi, jatkokurssi, syventävä kurssi jne.
Muita mahdollisuuksia on hankkia esim. kaukolainaksi AMK:n kirjastoista. Samoin myös muista yleisistä kirjastoista.Tutkittuani em. kirjastojen tietokantoja huomasin, että aiheesta löytyy kyllä aineistoa.
Poikkeus: Pääkaupunkiseudulla olevista korkeakoulu- ja yliopistokirjastoista kaukolainausta ei tehdä.
Ainakin kokoelmassa Musica. 1-2 : Opettajan kirja (1996, ISBN 951-757-359-6) näyttäisi olevan tämänniminen kappale. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa sitä on 1 kappale hyllyssä (Kirjasto 10).
Ainakin ruotsiksi se löytyy Vaclav Havelin En dåre i Prag –kirjasta. Artikkelin nimi on ruotsiksi De maktlösas makt. Kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Saunan historiasta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
- Tuomo Särkikoski: Kiukaan kutsu ja löylyn lumo : suomalaisen saunomisen vuosikymmeniä
- Risto Vuolle-Apiala: Savusauna : ennen ja nyt
- Marketta Forsell: Saunan taikaa : tarinoita, tietoa, tunnelmia
Lisää voit hakea käyttämällä HelMet-haussa hakusanoja saunat historia.
Saunaseuran sivuilta löytyy lisää luettavaa
http://www.sauna.fi/
Jos ihan lyhyt versio saunan historiasta riittää, niin suomenkielisessä Wikipediasta löytyy sellainen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sauna
Alla kirjoja, joissa uuden kirjallisuuden mies- tai naiskuvaa käsitellään:
- Chick lit : från glamour till vardagsrealism / Maria Nilson (2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1905937__Schick%20lit%20fr…
- Naisen yksilöityminen suomalaisessa kirjallisuudessa 1950-luvulta
lähtien / Iiris Kuusinen (väitöskirja,myös verkkoaineistona, 2008)
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/KNGPDRK5PE9LCTGHFK6KTIGJ46813KQ1B…
- Kirjallisuuden naiset : naisten esityksiä 1840-luvulta 2000-luvulle / toimittaneet Riikka Rossi ja Saija Isomaa (2013)
- Miehen häpeä : Jouko Turkan Häpeä-romaanin mieskuvan ulottuvuudet / Annastiina Lehtonen (opinnnäyte, Tampereen yliopisto, 1999)
2000-luvun naista tai miestä kuvataan esim. alla mainituissa...
