Tässä kirjallisuutta aiheesta:
Kaunisto, Kari: Hyönteisiä Suomen luonnossa (Otava, 2021)
Koli, Antti: Perhosbaarista liskonpetiin : näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta (Kirjapaja, 2022)
Orlow, Melanie von: Hyönteishotelli : rakenna koti pölyttäjähyönteisille : 30 helppoa mallia (Minerva, 2014, uusi painos 2021)
Internetlähteitä:
Polyttajat.fi-sivusto: https://www.polyttajat.fi/polyttajatietoa/
Pölyttäjien tila Suomessa. Kansallista pölyttäjästrategiaa tukeva taustaselvitys: https://helda.helsinki.fi/items/3919ce5f-df5e-41ca-a3b4-81c449100393
Suomen Mehiläishoitajain liiton Pölyttäjiä pihalle ja puutarhaan -esite: https://www.vyl.fi/site/assets/files/3049/polyttajia_pihalle_ja_puutarh…
Viherympäristöliitto ry:n Kestävä...
Internetistä löytyy ainakin kaksi sivua, joilla on kerrottu lyhyesti tämän fantasiakirjailijan elämästä ja lueteltu hänen teoksensa; sivuilta on myös linkkejä eteenpäin. Osoitteet ovat: http://www.rasalvatore.com/ ja http://charon.sfsu.edu/salvatore/salvatore.html .
Kirjastopalvelulta on lisäksi juuri ilmestynyt teos Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, jossa käsitellään myös R.A. Salvatorea.
Mariskan tekemistä tai esittämistä lauluista ei ole julkaistu omaa laulukirjaa. Hänen yksittäisiä kappaleitaan löytyy kuitenkin monista nuottikokoelmista. Voit etsiä tekijällä Mariska ja myös kappaleiden nimillä esimerkiksi Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Kirjallisuutta kysymästäsi aiheesta kannattaa etsiä HelMet-tietokannasta vaikkapa hakusanoilla "aika", "ajankäyttö" ja "filosofia".
Alla esimerkkejä aikaa ja ajankäyttöä filosofisessa ja kulttuurintutkimuksellisessa mielessä käsittelevistä teoksista:
Ajan filosofia / Eero Ojanen (Kirjapaja, 2007)
Meemejä ja uskonnollisia robotteja : kulttuuriesseitä / Matti Kamppinen (Yliopistopaino, 2004)
Time and the other : (and additional essays) / Emmanuel Levinas : translated by Richard A. Cohen (Duquesne University Press, 2003)
Oleminen ja aika / Martin Heidegger ; suomentanut Reijo Kupiainen (Vastapaino, 2000)
Aika / toimittaneet Sami Pihlström, Arto Siitonen, Risto Vilkko (Gaudeamus, 2000)
The story of time / Kristen Lippincott ; with Umberto Eco...
Spectrum tietokeskus -tietosanakirjan 7. osassa on artikkeli matala- ja korkeapainealueet, jossa selostetaan myös Buys-Ballotin lakia. Teos löytyy esim. Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastosta.
Hei!
Tässä linkki HelMet-aineistohaun hakutulokseen:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ylioppilas*+ruotsi*&searc…
Varsinaisia ylioppilaskuunteluita kirjastoille on saatu hankituksi viimeksi hyvin kauan sitten, joten ne näyttävät hakutuloksen mukaan olevan 1990-luvn alkupuolelta ja tallennemuoto on c-kasetti. Listalta löytyy kuitenkin myös hieman uudempia vastaavia harjoituskuunteluita cd-levyinä.
Kun selaat listaa, näet kunkin nimekkeen saatavuuden kirjastoista napsauttamalla auki nimekkeen täydet tiedot.
Täydellistä tai edes hyvää vastausta lienee kysymykseesi vaikea antaa, mutta ehkä Petteri Järvisen linkkisivusta http://www.pjoy.fi/linkit/index.html
olisi sinulle apua. Valitse esim. linkit "Internet-yhteydet ja operaattorit" ja "Tilastoja ja käyttäjätutkimuksia".
Tässä vinkkejä kirjoista, jotka saattaisivat kiinnostaa Minidinojen ystävää.
Birck, Jan: Sara ja Takku : varastetun ajan tapaus, Sara ja Takku : nelitassuinen poni, Sara ja Takku ja särkynyt sydän
Davidson, Zanna: Töräys pimeässä, Sekoilua siivillä (Muka-monsterit -sarja)
Gravel, Elise: Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta, Olga : avaruus kutsuu!
Hypén, Tuuli: Veikka ja talvi, Veikan metsäretki
Layton, Neal: Mammuttikoulu, Mammuttikoulu pulassa, Mammuttikoulu lomalla
Riddell, Chris: Ottilia ja keltainen kissa, Ottilia menee kouluun, Ottilia merillä
Taidemaalari Georgia O’Keeffe tunnetaan erityisesti kukka- ja maisemamaalauksistaan. Kysyjän lähettämistä kuvista ylimmäinen on nimeltään "Oriental Poppies" (1928) ja alempi "Red Poppy" (1927). Kaikkiaan O'Keeffe maalasi ainakin seitsemän erilaista unikkomaalausta.
https://www.weinerelementary.org/okeeffe.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Georgia_O%E2%80%99Keeffe
Käy missä tahansa HelMet-kirjastojen toimipisteessä ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
Jos tietosi löytyvät vielä asiakasrekisteristämme, niin sinulle tehdään uusi kortti. Tässä tapauksessa kortti maksaa kolme euroa. Mikäli tietojasi ei ole rekisterissä, saat kortin ikään kuin uutena asiakkaana ja tällöin kortti on ilmainen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjamieltymykset ovat henkilökohtaisia. Viestistäsi ei käynyt ilmi, haluatko vain suomalaisten kirjalijoiden teoksia (esimerkkisi olivat suomalaisia) vai hyväksytkö myös käännöskirjallisuutta. Tässä joitakin kuitenkin joitakin ehdotuksia lukuvinkeiksi:
Juha Hurme : Hullu. 2012. Teatteriohjaajan omaelämäkerrallinen tilitys mielen särkymisestä, sairastumisesta ja suljetulla osastolla selviytymisestä. Kirja ei kaunistele mutta ei myöskään synkistele. Hurmeen kieli on runsasta. Kirjassa on hirtehistä huumoria. Kirja on elämänmakuinen selviytymistarina.
Reko ja Tiina Lundan : Viikkoja, kuukausia. 2017. Aviopari kertoo vuorotellen miehen syövän etenemisestä toteavaan sävyyn. Tarinaa ei kaunistella, tunteet ja oireet tuodaan esiin...
Esimerkiksi veteen tehdyn kaurapuuron rasvahapot löytyvät Finelin sivulta https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/1513
Fineli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki.
Kyllä yliopiston kirjaston tieto pitää paikkansa. Yleisissä kirjastoissa asiakkaan pyynnöstä tilataan hänen käyttöönsä toisesta kirjastosta sellaista aineistoa, jota ei ole omassa kirjastossa. Mikäli asiakkaan pyytämää teosta ei löydy Suomesta, kaukopalvelu tilaa teoksen sieltä mistä sen nopeimmin tavottaa.
Kaukopalvelu on kirjastojen ja tietopalveluyksiköiden välistä lainaus- ja jäljennepalvelutoimintaa. Kun kerrot lähikirjastossasi minkä teoksen käyttöösi tarvitset, voit jättää loput meidän huoleksemme. Pyytämäsi teos laitataan sieltä mistä se voidaan tavoittaa, tässä tapauksessa mahdollisesti Venäjän kirjastosta.
Kaukopalvelu on maksullista toimintaa, esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu laina...
Siivoussektori-lehden numerossa 6/1996 on artikkeli Oivanen, Elina: Huomenna mennään Korkeasaareen, jossa eläintarhaa esitellään mm. siivouksen näkökulmasta.
Teho-lehden numerossa 2/1998 on artikkeli Peltonen, Mika: Tutkimustoimintaa Korkeasaaren eläintarhassa. Siinä kerrotaan eläintenhoidon ja eläintenhoitajien työmenetelmien kehittämisestä Korkeasaaressa.
Työ, terveys, turvallisuus -lehdessä 7/2003 on artikkeli Mäkinen, Terhi: Kylmää ja kuumaa Korkeasaaressa, jossa kerrotaan eläintenhoitajien työstä Korkeasaaressa.
Joissakin Korkeasaari-lehden (ISSN 1238-4550) numeroissa käsitellään todennäköisesti myös siivousta.
Seuraavissa kirjoissa saattaa olla tietoa Korkeasaaren siivouksesta:
- Koivisto, Ilkka: Elämää Korkeasaaressa (ISBN 951-1-...
Tekstiiliteollisuus Oy:stä (http://www.tekstiiliteollisuus.fi/index.php?id=1) kerrottiin, että helmikuitulangassa käytetään sekoitteena helmiäiskuitua, pieniä helmen jyväsiä, jotka kemiallisen prosessin jälkeen voi kehrätä kuiduksi muun materiaalin (esimerkiksi bambuviskoosin) sekaan. Näin saadaan lankaan esimerkiksi kiiltoa. Monia muitakin kuitumolekyylejä on mahdollista samalla tavoin käyttää langan materiaalina.
Margit Sandemo syntyi 23.4.1924 Ostre Totenissa, Valdresissa, Norjassa. Hänen äitinsä oli ruotsalainen ja hänen isänsä norjalainen runoilija. Sandemon isoisä oli kuuluisa näytelmäkirjailija Bjornstjerne Bjornson. Aftenposten-lehden mukaan hän on Norjan tunnetuin kirjailija. Sandemo kirjoittaa kirjansa ruotsiksi ja hän on kasvanut Ruotsissa, mutta muutti aikuisena takaisin Norjaan. Hänen kirjailijanuransa alkoi myöhäisellä iällä vuonna 1964. Sandemon kirjoja on myyty enemmän kuin kenenkään muun pohjoismaisen kirjailijan. Vuoteen 1994 mennessä hänen kirjojaan oli painettu 15 miljoonaa kappaletta. Kirjailijan tunnetuimpia sarjoja ovat Sandemo-sarja, Jääkansan tarina (1982-1989, 47 osaa), Noitamestari (15 osaa), Valon valtakunnan legenda (...
Tarkalleen vastauksen tietää vain Jope Ruonansuu itse. Kannattaa kuitenkin tutustua Jope-elämäkertaan Aatteleppa ite! (Gummerus, 2006), jossa Ruonansuun biisintekoprosessia on kuvattu yleisesti ja muiden kappaleiden osalta.
Jopen kappaleissa seikkailee fiktiivisten henkilöhahmojen joukossa 1990-luvulla useita suomalaisia poliitikkoja aina "Mauni" Koivistoa myöten. Aiheiden työstämiseen vaikuttivat osaltaan Jopen lähipiiriin henkilöt, tuottaja-äänittäjäporras (Ahti Kortelainen, Ilkka Vainio ja Risto Asikainen) sekä "Elvis-osasto" (Jari Vesa ja Tommi Reponen).
"Kauko" on ilmiselvä kupletti. Vaikka Ruonansuuta ei mainita tyylilajin Wikipedia-artikkelissa, Kaukoon ja moneen muuhunkin Jopen kappaleeseen pätevät artikkelin määritelmät:
1)...
