Ebsco on käytettävissä HelMet-kirjastoissa paikan päällä asiakaspäätteillä. HelMet-verkkokirjaston kautta pääsee kuitenkin etäkäyttämään sen artikkelihakua.
HelMet-verkkokirjastossa hakukenttään kirjoitetaan esim. telephone wiring tester, minkä jälkeen kirjauduttuaan artikkelia pääsee lukemaan.
Suomen Virallisen lehden (myös nimellä Suomen Wirallinen lehti ja Virallinen lehti) 31.12.1920 asti digitoidut lehdet ovat käytettävissä Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen esitysjärjestelmässä (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4322/data). Tämän jälkeen ilmestyneet lehdet ovat käytettävissä kaikissa Suomen vapaakappalekirjastoissa, joita ovat Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto sekä Itä-Suomen yliopiston kirjasto. Lisätietoa vapaakappalekirjastoista löytyy osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/vapaakappaletoimisto#Palvelunkuvausjao….
Kappale löytyy CD-levyiltä Papit urkuparvella sekä Matti Tuloiselan Poijat ne kulkee. Nämä levyt löytyvät useista Suomen kirjastoista. Mikäli ne eivät kuulu oman kirjastoverkkosi kokoelmiin, ne voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta.
Helmet-sivulla on käytetty ainakin termiä 'undervisning i biblioteksanvändning'.
Lähde:
https://www.helmet.fi/sv-FI/Barn/Skolor_och_daghem/Skolor(20675)
Lyhenne ei tosiaan esiinny Kansallisarkiston lyhenneluettelossa. Sotien välisen ajan organisaatio esitellään seuraavassa teoksessa:
Kronlund, J. (toim.) (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Teoksessa ei KPR -lyhennettä esiinny. Tarkistin myös ensimmäisen varsinaisen painetun virallisen lyhenneluettelon sekä Sotamiehen taskukirjan vuodelta 1925, ja näissäkään ei ole KPR:ää:
(1929). Joukkoyhtymien, - osastojen, - muodostelmien jne. nimitysten lyhennykset. WSOY.
Tawast, T. (1924). Sotamiehen taskukirja 1925. Arvi A. Karisto.
Eksoottisetkin lyhenteet esiintyvät yleensä aikakauden sanoma- ja aikakauslehdissä, jotka ovat selailtavissa ja haettavissa Kansalliskirjaston digiarkistossa....
Intranet tarkoittaa organisaation sisäistä tietoverkkoa, jonka toteutuksessa voidaan hyödyntää Internetiä.
Määritelmä löytyi Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta, joka on osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Intranetistä voit lukea enemmän esim. kirjasta Toimiston työt; Kirsti Kosonen, Lea Pekkanen (Helsinki: Edita, 2001).
New Yorkin historiaa käsitteleviä kirjoja:
Dyja, Thomas: New York, New York, New York: Four Decades of Success, Excess, and Transformation (2021)
Horn, Stacy: Damnation Island: Poor, Sick, Mad, & Criminal in 19th-Century New York (2018)
Kenneth, Goldsmith: Capital: New York, Capital of the 20th Century (2016)
Luukka, Teemu: New Yorkin uhmatar : Tyyni Kalervon ja ikonisen metropolin tarina (2018)
Wallace, Mike: Greater Gotham : a history of New York City from 1898 to 1919 (2017)
Wertz, Julia: Tenements, Towers & Trash: An Unconventional Illustrated History of New York City (2017)
Lisää kirjoja täällä: https://www.goodreads.com/shelf/show/new-york-history
Ja Afrikan historiasta:...
Kysymyksestä ei selviä, onko kyseessä lautapeli, jossa täytyy kirjoittaa lapuille sanoja liittyen annettuihin aiheisiin vai ns. omatekoinen pelkästään lapulla pelattava peli. Mikäli kyseessä on lautapeli, en löytänyt täysin kuvaukseen sopivaa peliä. Kyseessä voisi olla kuitenkin joku tunnepeli. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa, mistä pelistä voisi olla kyse?
Suomen kielellä löytyy Kati Kuusisen Jyväskylän ammattikorkeakoululle tekemä tietoliikennetekniikan harjoitustyö Videoneuvottelujärjestelmät ja niiden tiedonsiirto, jossa käsitellään myös videoneuvottelustandardeja: http://www.geocities.com/kati6nen/videosivut.htm
Englanniksi tästä aiheesta löytyy Schaphorst, Richard: Videoconferencing and videotelephony : technology and standards (1999) Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ja Vaasan tiedekirjastosta.
Kirjaa voi pyytää kaukolainaksi. Turun kaupunginkirjaston kaukolainamaksu on 4 euroa + lainanantajakirjaston perimät maksut.
Suomen rahahinnasto 2005: Keräilijän opas- kirjan mukaan vuoden 1965 1 penni on 1 euron arvoinen, mikäli se kuuluu kuntoluokkaan 0 eli raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Rahan alemmille kuntoluokille oppaassa ei ole laitettu arviota, vaan pelkästään vaakaviiva. Oppaassa todetaan, että hyvin tavalliset rahat on jätetty arvioimatta. Mikäli kyseessä on käypä raha, arvo on sama kuin nimellisarvo, muutoin sama kuin (jalo)metalliarvo. Ilman arviota on jätetty myös ne lakkautetut rahat, joiden keräilyarvo on vähäinen, ts. jää alle 0,50 euron.
Eli oppaan mukaan pennin arvo on alle 0,50 euroa ellei se ole virheetön.
Suomen rahahinnasto 2005: Keräilijän opas on Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisema. Opas löytyy Vaasan...
Voit tilata aineistoa toisesta HelMet kirjastosta toiseen määrittelemällä noutokirjasto.
Katso lisää
https://www.helmet.fi/search*fin?/tlohik{232}a{232}arme/tlohikz~bz~brme/1%2C88%2C112%2CB/request&FF=tlohikz~bz~brme+ja+pienet+jz~brvipeikot&1%2C1%2C
Bror Bäckströmin Mistä tyyli? -kirjan mukaan (s. 47) hännystakki on frakin vanhempi nimitys. Sanalla saatetaan kuitenkin viitata myös saketin takkiin. Saketti on aamu- ja iltapäiväasu, jota voidaan käyttää vain klo 18 saakka. Frakki on arvokkaiden iltajuhlien ja tanssiaisten, virallisten vastaanottojen ja akateemisten seremonioiden asu.
Saketin takki on joko helmenharmaa tai musta, ja sen kanssa käytetään mustaharmaaraidallisia housuja ja harmaata tai buff-väristä liiviä. Frakin kanssa käytetään harvoja poikkeuksia lukuunottamatta valkoista rusettia ja valkoisia liivejä.
Lähteet:
Bäckström, Bror: Mistä tyyli? (WSOY 2004)
Roetzel, Bernhard: Täydellinen herrasmies (Könemann 2000)
http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4nnystakki
Tällaista runoa emme onnistuneet löytämään, mutta voisiko muistamasi olla Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig. Runo alkaa Laura Virkin suomennoksena näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan. Runo löytyy Hannele Koivusen ja Laura Virkin toimittamasta antologiasta Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja.
Helsingin kaupunginkirjastossa lainoja ei voi palauttaa sulun aikana. Lainat eivät eräänny 16.3.–13.5.2020. Jos lainaa ei ole uusittu tai palautettu eräpäivään mennessä, kirjasto jatkaa laina-aikaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Seuraavat romaanit käsittelevät Vietnamin sotaa:
Clancy, Tom: Armoa tuntematta; WSOY
Corder, E. M.:Kauriinmetsästäjä; Otava
Greene, Graham: Hiljainen amerikkalainen; Tammi
Groom, Winston: Forrest Gump, kunnian mies; WSOY
King, Stephen: Pedon Sydän; Tammi
Rintala, Paavo: Romeo ja Julia häränvuonna; Otava
Seuraavissa muistelmissa ja elämänkerroissa kerrotaan Vietnamin sodasta;
Kallonen, Kari: Purppurasydän; Revontuli
Kallonen, Kari: Ristiretki; Revontuli
Ray, Michele: Ranskatar Vietnamin helvetissä; WSOY
Tyrkkö, Jukka: Lauri Törnin tarina, vapaustaistelijan vaiheita Viipurista Vietnamiin; Alea-kirja
Osoitteesta http://www.libplussa.fi näkyy miten kyseisiä kirjoja on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastossa.
Lappeenrannan maakuntakirjastossa säilytettävien aikakauslehtien luettelon löydät kirjaston nettisivulta. Kirjaston aloitussivun vasenvalikosta valitaan alhaalta: Palvelut A-Ö: Lehdet.
Naisille ja perheille suunnatuista lehdistä löytyy esim. Kotiliesi ja Suomen kuvalehti, joita on säilytetty v. 1923 lähtien. Kotiliesi on tutkijoiden paljon käyttämä lehti, vaihteeksi voisi käyttää muitakin lähteitä.
Jos uudemmat lehdet kelpaavat, löytyy Kodin kuvalehteä v. 1983 lähtien, Marttaliiton julkaisua Emäntälehti v. 1960 lähtien. Uusi nainen -lehden säilytysaika on 10 v.
Anna-, Apu- ja Seura-lehtiä ei säilytetä, mutta Lappeenrannan maakuntakirjasto voi toimittaa niitä kaukolainana Kuopion Varastokirjastosta. Sieltä näitä lehtiä löytyy 1980-luvun...
HelMet-kirjasto on hankkinut lisenssit HelMet-monihaun maksullisten tietokantojen käyttöön nimenomaan rekisteröityneille asiakkailleen. Kirjaston koneita taas voivat käyttää myös sellaiset asiakkaat, joiden asiakastietoja ei ole lainaajarekisterissä. Siksi monihaku vaatii kirjautumisen riippumatta siitä, miltä koneelta sitä käytetään.
Jos julkaisua ei löydy Pirkanmaan PIKI-kirjastojen kokoelmista, aineisto voidaan tilata asiakkaalle muualta kaukolainana. Kaukolainatilauksen voi jättää henkilökohtaisesti kirjastoon tai tehdä sen tilauslomakkeella. Linkki kaukolainatilauslomakkeeseen on alla. Kaukolainan edellytys on, että sinulla on voimassaoleva kirjastokortti ja lainausoikeus. Lisätietoa ja kaukopalveluhinnasto löytyvät alla olevasta linkistä.
Aineiston saatavuutta muualla Suomessa voi tutkia esimerkiksi Frank-monihaun tai Melinda-yhteistietokannan avulla. Voit pyytää apua myös omasta lähikirjastostasi ja viime kädessä kirjaston henkilökunta selvittää ja varmistaa aineiston saatavuuden.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
https://palvelut2.tampere.fi/...
