Alla joitakin helppojen ja herkullisten ruokien ohjekirjoja, joita saat lainaan Helmet-kirjastoista:
- Suupaloja! : pikkuruokia ja naposteltavaa maailmalta / Hannele Hyvärinen, Johanna Myllymäki
- Simppeliä sushia : raikkaat sushit, salaatit ja keitot / [teksti: Nadia Arumugam ... et al.]
- Helppo japanilainen keittiö : makumatkoja Japanin rikkaaseen ruokakulttuuriin / Emi Kazuko
- Anjumin helpot intialaiset / Anjum Anand
- 500 Välimeren maiden ruokaa / Valentina Sforza
- 500 keittoa / Susannah Blake
- Apukokki maailmalla / Miikka Järvinen, Maija Koski
- Opiskelijan herkkukirja : moderneja ja helppoja aterioita alta 20 minuutin! / Laura Herring
- Aikaa ystäville : helppoa, nopeaa ja herkullista tarjottavaa / Nina Cappelen
- Helpot...
Lähimmäs kysymyksessä muisteltua juonta taidetaan päästä Vonnegutin kirjassa Sähköpiano (Tammi, 1981). Kirjan ensimmäisessä luvussa on jakso, jossa kirjan päähenkilö Paul Proteus tarkastelee Iliumin Tehtaitten automaattisorveja ohjaavaa nauhaa, johon ”oli tallennettu mestarisorvarin liikkeet hänen valmistaessaan vajaan hevosvoiman tehoisen moottorin akselia”. Hän muistelee, kuinka ”työnjohtaja oli näyttänyt heille parhaimman miehensä -- ja leikkiä laskien lahjakkaat nuoret miehet olivat kiinnittäneet nauhoituslaitteet pöllämystyneen sorvarin sorvin säätimiin.” Palkinnosta ei kuitenkaan ole puhetta. Parhain mies on ”Rudy Hertz, kauan palvellut, eläkkeelle valmis sorvari. -- Rudy ei ollut täysin ymmärtänyt mitä nauhuri merkitsi, mutta siitä...
Ei ole, kirjastoautolla on joulutauko 23.12.-6.1. välisen ajan, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Vantaa/Juttuja_kirjastosta/Kirjastoautojen_joulutauko_231261(200121)
Kyseessä voisi olla Raili Mannisen kirja Renesto Angelico Aragonialainen (WSOY, 2003). Kirjasampo-sivustolla kerrotaan kirjasta näin: "Erilaiseksi itsensä tunteva Hanna aloittaa koulunkäyntinsä Tampereella pienessä alakoulussa Hämeenpuiston kulmassa. Koulusta tulisi iso koetinkivi aralle tytölle ellei Renesto, suuri sekarotuinen puhuva koira asettuisi Hannan suojelusenkeliksi. Hanna saa luvan pitää koiran lemmikkinään, ja Hannan ja Reneston ystävyydestä muodostuu ainutlaatuinen. Kirjassa seurataan Hannan elämää kahden vuoden ajan: kotielämää ja vanhempien vaikeuksia sodanjälkeisessä Suomessa, koulunkäyntiä ja kouluruokailun aiheuttamia traumoja, kesänviettoa maalla, kirjastossa käyntiä, taustana tamperelainen kaupunkilaiselämä 1940-luvun...
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Kynttilänpätkä pullossa kokoelmasta Duende (1996). Runo alkaa lauseella "Tähtikirkas öinen laulu halkaisee maailman musertavan pimeyden".
https://finna.fi/Record/satakirjastot.83003#componentparts
https://outi.finna.fi/Record/outi.327376
Jos et ole käyttänyt korttia moneen vuoteen, tietojasi ei todennäköisesti ole enää kirjaston lainaajarekisterissä. Asikastiedot poistetaan rekisteristä, jos korttia ei käytetä muutamaan vuoteen.
Saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Suomen pelastusalan ammattilaiset ry:stä vastattiin näin:
Kiitos erinomaisesta kysymyksestä. Sammutusasujen valmistuksessa on noudatettava standardin EN 469:2020 määräyksiä. Sammutusasun väri voi olla muun muassa punainen, musta tai vaaleanruskea. Suomessa on otettu käyttöön vaaleammat värit, koska näistä erottuu paremmin noen- ja savukaasujen partikkelit. Noen- ja savukaasujen partikkelit ovat syöpävaarallisia aineita, joten kyse on työturvallisuudesta.
Täsmälleen tuollaista laulua en löytänyt. Elokuvassa ”Härmästä poikia kymmenen”, jonka pääosassa on Tauno Palo, lauletaan mm. laulua ”Raha ei lopu eikä ruma tartu” (kohdassa 45:00-). Sanat kuuluvat huonosti, mutta joissakin laulun painetuissa versioissa on säkeistö, jossa lauletaan:”Hei, hei mun helapää puukkoani vaskitupehnansa.Hei, hei mun rautamalamariani mänttihihinasnansa.”Tämä säkeistö sisältyy esimerkiksi Häjyt 2000 -yhtyeen esitykseen ja ”Härmän laulukirjaan”. Kirjassa ”Laululipas” on sanat lauluun ”Hei, mun helapää veitteni!”, jonka kolmannessa säkeistössä lauletaan:”Hei mun helapää veittehnäni,Mun vaskitupehnani!Hei mun lyijymalmarihnani,Mun mänttihihnahnani!” Finna-hakupalvelun mukaan Tapani Jalkasen ja...
Kotimaisten kielten keskuksen etymologinen sanakirja määrittelee sanan vapaaehtoinen = jonkun omasta tahdosta ilman pakkoa tekemä, tapahtuva, suoritettava tms.Kyseessä on siis ensimmäinen ehdottamasi vaihtoehto. Linkki Suomen etymologinen sanakirja.
Terttu on luontoaiheinen nimi (terttu, kukinto, marjaryhmä), jota esitettiin etunimeksi jo 1879 mutta se pääsi Suomen almanakkaan vasta 1929. Varhaisimpina aikoina Terttua on käytetty miespuolisena Tertullianuksen kutsumanimenä. Nimi oli suosittu etenkin 1920-1950 luvuilla. (Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1997 ja Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007)
Aviannasta olikin sitten vaikeampi löytää tietoja. Nimi on moderni yhdistelmä nimistä Aava ja Anna.
Katso lisää: http://www.baby-names-and-stuff.com/english-baby-names/avianna.asp
http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Aviana
Kouvolan kirjastoissa lasten- ja nuortenosaston video-, dvd- ja blu-ray -aineistojen sekä dvd-rom -levyjen varaaminen maksaa 1 €. Muun lasten- ja nuortenosaston aineiston varaaminen on maksutonta. Nämä varausmaksuohjeet ovat voimassa toistaiseksi, tosin muutoksia ei ole ainakaan tällä hetkellä tiedossa.
Emme ikävä kyllä onnistuneet saamaan selville kirjan nimeä, vaikka kuvauksesi oli todella seikkaperäinen. Vaikuttaa, että kyseessä saattaisi olla joku fantasiakirja.
Kannattaa kokeilla Kirjasammon kansikuvahakua. Voit joidenkin kannessa olevien elementtien (värien, yms.) pohjalta tehdä hakuja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
(Toivottavasti joku Kysy kirjastonhoitaja -palvelun käyttäjistä tunnistaa teoksen. Vastauksen voi jättää kommenttina tämän vastauksen perään.)
Hei,
En tunnistanut kyseistä laulua, mutta lähetin sähköpostia Shackleton-minisarjan musiikista vastaavalle koordinaattorille. Hän ei ole ainakaan vielä vastannut minulle.
Kotimaisten kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteisestä Finna.fi -tietokannasta löytyvät tiedot valtaosasta Suomessa julkaistusta kulttuuri- ja tiedeaineistoista.Tässä tiedot tekstiaineistoista, jotka tavalla tai toisella käsittelevät karjalaisten historiaa, hakusanoina karjalaiset ja historia. Tulos järjestetty julkaisuvuoden mukaan, uusin ensin. Sivun vasemmasta reunasta löydät lisää rajausvaihtoehtoja: https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FThesis%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FOtherText%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=...
Tässä tarkoitettaneen Ahdin kokoelmaan Iloiset harhaopit (WSOY, 1998) sisältyvän Merkintöjä-sikermän kohtaa 34: "Kaikilla niillä ihmisillä, joilla ei ole omaa taivasta, on yhteinen helvetti."
Käytettävissä olevista sukunimiä käsittelevistä kirjoista ei Mettala-nimeä löytynyt. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 98 Mettala-nimistä, joten yleinen nimi se ei ole. Ehkä kannattaisi soittaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistönhuollon neuvontapuhelimeen. Tiedot löytyvät täältä:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Voit varata kirjan milloin haluat, mutta kun olet saanut noutoilmoituksen varaamastasi kirjasta, sinun täytyy noutaa varauksesi tietyssä ajassa, joka mainitaan noutoilmoituksessa. Ohessa tietoa mm. varauksista Vaski-kirjastoissa https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/asiakkaana-kirjastossa
Nykysuomen sanakirja ei varsinaisesti tunne kyseisiä sanoja, mutta ne on ilmeisesti johdettu verbeistä röyhtäistä tai röyhtäyttää, yleiskieliset muodot: röyhtäys, röyhtäisy.
Röyhtäistä: päästää (us. äänekkäästi) mahalaukkuun kerääntynyttä kaasua suun kautta, ryökäistä, röyhkäistä.
Röyhtäyttää: aiheuttaa röyhtäys, panna röyhtäisemään.
Sanat voivat tietysti olla myös kuvailevia ei-yleiskielen sanoja, joilla on asiayhteydessään ihan eri merkitys.
