Sävelasteikon intervallien matematiikka on yllättävän monimutkaista, koska taajuudet kasvavat korkeampiin ääniin mennessä eksponentiaalisesti ja vertailut täytyy aina tehdä tietystä lähtösävelestä. Eräiden puhtaiden, konsonoivien intervallien suhdeluvut ovat yksinkertaisia murtolukuja: oktaavi on 2:1, kvartti 4:3 ja kvintti 3:2.
Puoli sävelaskelta eli pieni sekunti on jo hankalampi tapaus. Jos lähtösäveleksi valitaan pienen oktaavin a-sävel, 440 Hz, siitä puoli sävelaskelta ylöspäin oleva sävel on kolmen desimaalin tarkkuudella 466,164 Hz. Kerroin on tässä tapauksessa likiarvoltaan 1,059. Kertoimen tarkan arvon ilmoittaminen ei editoriteknisistä syistä onnistu tällä palstalla. Oheisessa dokumentissa on johdettu tähän liittyvät...
Taivaankappaleista ilmeisesti kiintotähdet olivat ehkä kiinni taivaankannessa tai reikiä siinä. Aurinko ja kuu eli taivaanvalot sijaitsivat taivaalla loistaessaan ilmeisesti taivaankannen alla, ja ne olivat jonkinlaisia irtonaisia "esineitä".
Suomalainen, suhteellisen myöhään kerätty kansanperinne ei ole säilyttänyt paljonkaan tietoa muinaisista tähtiin ja kiertotähtiin liittyvistä uskomuksista. Kansanperinne kuitenkin antaa ymmärtää, että joskus tähdet olivat hyvin merkittäviä, ja niihin liittyvä tieto arvostettua. Tietäjien kerrotaan saaneen osan mahdistaan katsomalla ja tutkimalla Otavaa ja muuta tähtitaivasta.
Venus
Aamuisin Aamutähti, Huomen-tähti, Kointähti; iltaisin Ehtytähti, ...
"Sysselsätt dig med studier af de bästa författare och utvidga derigenom sfären af din inbillning", kirjoitti Aleksis Kivi kirjeessä ystävälleen Robert Svanströmille kesäkuussa 1858. Vuosien mittaan sitaatti on saanut monta toisistaan hieman poikkeavaa suomenkielistä asua, kysymyksessä mainitun lisäksi mm. "Tutki parhaimpia kirjailijoita laventaaksesi siten mielikuvituksesi piiriä", "Tutki parhaita kirjailijoita laajentaaksesi siten mielikuvituksesi piiriä", "Opiskele parhaita kirjailijoita ja laajenna sitä kautta mielikuvituksesi piiriä" (Juhani Lindholm). SKS:n vuonna 2012 julkaisema Kiven kirjeiden kriittinen editio on ainoa lähde, jossa Kiven alun perin ruotsiksi kirjoittamien kirjeiden suomentaja on mainittu.Kiven kirje...
Elokuvan nuotit ovat ilmestyneet partituurissa Pelle Svanslös : melodierna ur filmen Pelle Svanslös (Intersong, 1982), mukaan lukien ”Till strömmingens lov”. Nuotit mieskuorolle löytyvät myös teoksesta Karonkkalaulu (Akateeminen Laulu, 2013). Laulun nuotit löytyvät myös seuraavista teoksista, mutta niissä ei ole välttämättä kuorosovitusta:
Da capo: Musik för årskurserna 0-2 (Schildt, 2000)
Sångägget : Sjung, lek och lär om djur (Musikförlaget Lutfisken, 2002)
Pentti Rasinkangas on tehnyt säveltänyt ja sanoittanut suomeksi hiukan sitä mukailevan version ”Silakan ylistys”, joka löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista mutta joka ei sekään ole kuoroversio:
Kultainen lastenlaulukirja (F-Kustannus, 2009)
Lantusta tehtyjä lauluja :...
Numerot aakkostetaan ennen kirjaimia Standardin SFS 4600 mukaan.
Lisätietoa
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html
Standardin mukainen aakkostus - numerot ennen kirjaimia näkyy olevan ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet tietokannassa ja puhelinluetteloissa.
Kyllikin lähtökohtana on luultavasti runsautta tarkoittava sana kyllä. Nimi esiintyy suomalaisissa muinaisrunoussa Lemminkäisen puolison nimenä. Etunimenä se tuli käyttöön viimeistään 1870-luvulla, jolloin suomalainen muinaistutkija J.R. Aspelin antoi tyttärilleen nimet Aura Kyllikki ja Aino Kyllikki. Nimi yleistyi 1900-luvun alussa Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta ansioista. Kirjan yhtenä keskeisenä hahmona oli Moision Kyllikki.
Kansanvalistusseuran kalenteriin Kyllikki otettiin vuonna 1882, Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien. Nimipäivä on 8.12.
Kyllikki-nimi on levinnyt suomalaisena lainana myös Viroon. Siellä se esiintyy muodoissa Külli ja Küllike.
(Lähteet: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen...
101-numerosarjan käyttäminen kuvaamaan jonkun asian perusteiden opettamista on peräisin Yhdysvaltain korkeakoulujen tavasta numeroida kurssit. Yhdysvalloissa yliopistot alkoivat 1920-luvulla käyttää järjestelmää, jossa eri kursseille annettiin nimi joka koostui aineen nimestä ja kolminumeroisesta luvusta. Luvun ensimmäinen numero tarkoittaa sitä, monentenako opiskeluvuonna se yleensä suoritetaan ja kaksi muuta kuvastaa ainetta ja kurssien keskinäistä numerointia. Jonkin aineen kurssi "101" on siis yleensä ensimmäinen koko aiheesta uusille opiskelijoille. Tiettävästi ensimmäisen kerran tätä järjestelmää käytti Buffalon yliopisto vuonna 1929 ja ajan kuluessa ilmaisu on tullut yleiskieleen.
Lähde: https://slate.com/news-and-politics/2006/09/...
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa on kirjoja peräti 112 kielellä eli suomen lisäksi 111 kielellä. Tieto on vuodelta tilastosta 2010, joten määrä on saattanut hiukan muuttua suuntaan tai toiseen. Kielet suomen lisäksi ovat ruotsi, englanti, venäjä, saksa, ranska, espanja, kiina, viro, italia, arabia, somali, monikielinen, persia, tanska, norja, japani, vietnam, turkki, albania, kurdi, thai, kroatia, bosnia, latina, puola, unkari, portugali, uuskreikka, serbia, tsekki, hollanti, tamili, saame, heprea, latvia, burma, swahili, bulgaria, pandzabi, urdu, romania, klassinen kreikka, hindi, islanti, tagalog, ukraina, karjala, liettua, slovakki, korea, pasto, tigrinja, katalaani, gudzarati,...
“Kehotuksen” takana oli valtioneuvoston asettama Itsenäisyyden 40-vuotisjuhlatoimikunta, joka Suomen Kaupunkiliitolle lähettämässään kirjeessä esitti, että ”Kaupunkiliitto kirjeessä tahi muulla tavoin kehottaisi Suomen kaupunkeja ja kauppaloita tulevien itsenäisyyden 40-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä esim. periaatepäätöksin ryhtymään toimenpiteisiin jonkin keskeisen torin tai kadun nimeämiseksi Itsenäisyydentoriksi tahi Vapaudenkaduksi”.
Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Puolimatkankadun nimimuutoksen Itsenäisyydenkaduksi marraskuussa.
Lähteet:
Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1957. I : Valtuuston kertomus ; Talousarvio. Tampereen kaupunki, 1957
Viljo Rasila, Tampereen historia. IV : vuodesta 1944 vuoteen...
Kirjojen aakkostuksessa on tosiaan tapana jättää artikkelit huomioimatta. Aakkostus perustuu kansalliseen standardiin, jota Jukka Korpela käy läpi selostuksessaan osoitteessa http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html. Korpela toteaa, että artikkeli ”vieraskielisisissä [sic] ilmaisuissa jätetään huomiotta, elleivät ne kuulu kiinteästi ihmisen, paikan tms. nimeen”. Vähän artikkelien tapaisia ovat myös henkilöiden nimissä esiintyvät etuliitteet ”af”, ”von” ja muut vastaavat, joista on olemassa aika mutkikkaat säännöt, jotka Korpela listaa taulukoiksi.
Kirjastossa kirjoja hyllyyn laittavaa työntekijää helpottaa se, että tarvittaessa kirjaston tietokannasta voi yleensä katsoa, pitääkö artikkeli tai nimen etuliite huomioida aakkostuksessa....
Ukrainan 43,5-miljoonaisesta väestöstä 0,2%, eli noin 100 000 henkeä on juutalaista syntyperää. (2022, CIA World Factbook). Ukrainan parlamentin eli Verkhovna Radan omilla verkkosivuilla on päivittyvä luettelo parlamentin jäsenistä. (päivitetty 11.7.2022).
https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/ukraine/
https://itd.rada.gov.ua/radatransl/Home/deps/en
Kehottaisin suhtautumaan varauksella Twitterissä tai muussa sosiaalisessa mediassa esitettyihin väitteisiin, joissa ei ole esitetty mitään luotettavia lähteitä asian tueksi.
Kyseessä on Arnold Tilgmannin Pieni sammakko (En liten groda). Suomennoksen on tehnyt Palle eli R. W. Palmroth ja se on julkaistu vuonna 1943.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjasta näin: "Värikäs, suurikokoinen suorakaiteen muotoinen kuvakirja Sasu-sammakosta, joka ei muista äidin ohjeita ja joutuukin Heikin saaliiksi lasipurkkiin. Kertomus on runomuotoinen ja alkaa: "Lammikossaan onnellisna asu' / Pappa-, Mamma-sammakko ja Sasu. / Sasu pieni, velmuileva piltti / korvilleen sai kun ei ollut kiltti." Lopussa Heikki vapauttaa Sasun ja kertomus päättyy: "Joskus pikku-Sasun mieleen palaa, / kuinka käy, kun jotain tekee salaa. / Siksi antoikin hän lupauksen, / aina muistaa Mamman varoituksen." (https://prettylib....
"Kuuskytluvun kauansoiva blues" (alkuperäteos Post World War Two Blues) löytyy ilmeisesti vain singleltä. Levy-yhtiö on HI-HAT, kustannusnumero HIS 1036, julkaisuvuosi 1979. Singlen A-puolelta löytyy kappale Onnen napanuora. Nuoteista ei löytynyt viitteitä mistään tietokannoista, ei myöskään mahdollisia tabulatuureja verkosta.
Toistaiseksi asiakkaan tietoturvan vuoksi uuden kirjastokortin ja ensimmäisen PIN-koodin saa vain käymällä kirjastossa ja esittämällä henkilötodistuksen. Kirjastot ovat suljettuina koronaviruksen vuoksi toistaiseksi. Selvitämme parhaillaan muita mahdollisuuksia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirjastot_suljettuina_koronaviruse(209231)
Helme Heinen kuvakirjassa Kymmenen hölmöä hiirtä (Kustannus Mäkelä 1992) kymmenestä hiirestä yhdeksän kuolee erilaisissa onnettomuuksissa. Yhden syö kissa, yksi jää hiirenloukkuun ja yksi hukkuu oluttuoppiin.
Helena Telkänrannan kirjassa Millaista on olla kissa (SKS 2023) todetaan, että kissat tarvitsevat henkilökohtaista tilaa. Lepopaikoista kissoille mieluisimpia ovat sellaiset, joissa voi levätä rauhassa korkealla tai toisaalta sellaiset, joihin pääsee sisälle näkymättömiin. Pahvilaatikko voi olla tällainen suojapaikka.
Ylen Hämmästy maailmasta -sarjassa on pohdittu, miksi kissa haluaa ahtautua laatikkoon. Siellä on kerrottu Hollannissa Utrechtin yliopistossa vuonna 2015 tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan laatikkoon vetäytyminen laski kissojen stressitasoa. Havaittiin, että jouduttuaan ristiriitatilanteeseen kissat mielellään häipyivät paikalta ja käpertyivät mahdollisimman pieneen tilaan, jossa saavat varmasti olla rauhassa....
Helsingin Helmet-kirjastoista ainoastaan Töölössä on paperisilppuri asiakaskäyttöön. Silppuri on suurikokoinen ja sitä käytetään vain kirjastossa. Silppuri pystyy ottamaan vastaan yhden paperin kerrallaan. Vetoisuudeksi kerrottiin yksi jätesäkillinen. Säiliön tyhjentää henkilökunta, mutta käyttäjän on syytä tarkistaa itse, kuinka täynnä säiliö on ennen kuin aloittaa silppuamisen.
Kirjassaan Agents forever (Ajatus, 2003) Santtu Lehto kertoo Tammilehdon taiteilijanimen olevan peräisin siltä ajalta, kun tämä oli kitaristina Jussi Raittisen Jussi & The Boys -yhtyeessä (1975-80):
"Legenda Topi Sorsakoskesta sai alkunsa Boysin keikkabussihuumorina: Pekka ja Jussi Raittinen alkoivat kehrätä kasaan tarinaa kuvitteellisesta, 1950-luvulla vaikuttaneesta hanuristi Topi Sorsakoskesta, joka 'joi järkkäreiden viinat ja astui heidän vaimonsa'. Keikkabussin viihdykkeeksi syntynyt legenda astui todellisuuteen, kun bändi antoi lopulta Pekalle lempinimen Topi, ja eräällä keikalla Raittinen viimein esitteli yleisölle 'uuden kitaristinsa, Topi Sorsakosken'."
Laulun nimi on ”Syysyö” tai ”Syys-yö”. Sen ovat säveltäneet sekä Emil Kauppi että R. Raala eli Berndt Sarlin.
Emil Kaupin sävellys sisältyy ainakin nuotteihin Kauppi, Emil: ”Sekaäänisiä lauluja. Toinen vihko” (Luukkonen, 1909), ”Työväenopiston laulukirja : nuottipainos” (Otava, 1928) ja ”Laulukirja” (Kulutusosuuskuntien keskusliitto, 1936). Missään näistä nuoteista ei tämän laulun kohdalla mainita erikseen sanoittajaa, vaikka muiden laulujen yhteydessä sanoittajan nimi mainitaan. Myöskään Hanna-Maija Härmän kirjassa ”Emil Kauppi : säveltäjä ja musiikkimies” (Suomen työväen musiikkiliitto, 1979) ei sanoittajaa mainita.
R. Raalan sävellys sisältyy nuottiin Raala, R: ”Laululeivonen: kokoelma kaksiäänisiä koululauluja” (järjestänyt Anna...
