Hämeenlinnan pääkirjaston varastossa on painettu Suomen asetuskokoelma tältä ajalta (varastoituna vuodet 1860-2004), samoin valtiopäiväasiakirjat vuoteen 1965 asti. Saat tarvitsemasi asetukset, lain ja hallituksen esityksen käyttöösi ja kopioitavaksi pääkirjaston tietopalvelusta. Sähköisessä muodossa niitä ei ole saatavana.
Valitettavasti runoa ei ole tunnistettu. Tämän runon haluaisin kuulla -kirjoistakaan sitä ei löytynyt. Jos runo myöhemmin tunnistetaan, lähetän sinulle tiedon.
Sosiaali- ja terveysalaa voi opiskella Suomessa tällä hetkellä seuraavissa ammattikorkeakouluissa:
Centria-ammattikorkeakoulu
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Hämeen ammattikorkeakoulu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
Karelia-ammattikorkeakoulu
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Lahden ammattikorkeakoulu
Lapin ammattikorkeakoulu
Laurea-ammattikorkeakoulu
Metropolia ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Oulun ammattikorkeakoulu
Saimaan ammattikorkeakoulu
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Savonia-ammattikorkeakoulu
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Tampereen ammattikorkeakoulu
Turun ammattikorkeakoulu
Vaasan ammattikorkeakoulu
Yrkeshögskola Arcada
Yrkeshögskola Novia
Ammattikorkeakoulujen kirjastojen yhteystiedot löydät joko...
"Alla etelän kuun" -nimistä laulua en löytänyt tietokannoista, mutta mikäli kyseessä on kappale "Meren aalloilla" (elokuvasta Rengasmatka, 1952), jossa lauletaan "Meren aalloilla oon syntynyt, alla loistavan etelän kuun", sen nuotinnos on julkaistu useammassakin kokoelmassa. Näistä olisi Tornion pääkirjaston varastosta saatavilla teos 113 kitaralaulua (Fazer, 1978). Teoksen saatavuustiedot löytyvät osoitteesta https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.647924.
Tekijänoikeuslain tulkinnassa vallitsevan käsityksen mukaan ruokaresepti ei ole teos, eli tarpeeksi omaperäinen tuotos nauttiakseen lain suojaa. Reseptien tekijänoikeuksista on tässä palvelussa kysytty aiemminkin. Tarkempaa tietoa saat ko. vastauksesta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=d22cf709-8143-403…
Myös professori Jukka Kemppisen blogissa reseptien tekijänoikeudellista suojaa on valotettu monipuolisesti. http://kemppinen.blogspot.fi/2006/01/resepti-on-suojaton.html
Tapiolassa sijaitsevassa Espoon kulttuurikeskuksessa (missä kirjastokin on) on kahvila, jossa on asiakkaiden käyttöön tarkoittetu mikroaaltouuni.
Kahviloita on Tapiolassa useita, Kaisan kahvila Sampokujalla, Aschan Stockmannin alakerrassa ja Fazerin kahvila sen yläkerrassa, Café bakery Lisbon Heikintorin keskikäytävällä, Picknick ja Subway.
Heikintorin Il Fatello on myös kahvila. Samoin Fazerin leipäkauppa.
Mitään kovin edullista kahvilaa en osaa nimetä. Myös WeeGee-talossa on kahvila.
Seura ja Helsingin Sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Pasilan kirjastossa, Seura tosin vasta vuodesta 1977 eteenpäin. Lisätietoja voi kysyä numerosta 09 310 85426.
Kansalliskirjastossa voi lukea liki kaikkia Suomessa koskaan ilmestyneitä lehtiä mikrofilmiltä. Lisätietoja löytyy osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/.
Helsingin Sanomat on julkaissut kaikki lehdet vuosilta 1904-1997 näköispainoksina, mutta nämä ovat luettavissa vain Helsingin Sanomien digitilaajille. Kirjaston kautta näitä vanhoja numeroita ei pääse lukemaan.
Etsimäsi kirjan kuvaus sopii Walter Moersin teokseen Uinuvien kirjojen kaupunki - romaani Zamoniasta (suom. Marja Kyrö, 2005). Kirja on viides osa Zamonia-sarjaa. Alla linkki kirjan kuvaukseen Kirjasammossa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub003f6a5-69e6-4310-b0e5-7f46c28da621
Harry Potterin parissa viihtynyt saattaisi pitää esimerkiksi seuraavista kirjoista.
Angie Sagen: Septimus Heap -sarja (seitsemän osaa)
Suzanne Collins: Alismaan tarinat -sarja (viisi osaa)
Mila Teräs: Noitapeili (aloittaa Salainen kirjasto -sarjan)
Christopher Paolini: Eragon
Charmian Hussey: Salaisuuksien laakso
Voit lukea lisää kirjoista Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Kieliä on mahdollista luokitella monin eri tavoin. Kaisa Häkkinen esittelee teoksessaan Kielitieteen perusteet (2007) kolme luokittelun kriteeriä: genealogisen eli geneettisen, typologisen ja areaalisen eli alueellisen. Genealoginen luokittelu perustuu sukulaisuussuhteisiin, typologisen lähestymistavan pohjana ovat kielten erilaiset rakenneominaisuudet ja areaalisessa tarkastelussa kiinnitetään huomiota maantieteellisiin seikkoihin. Näitä eri luokittelutapoja voi myös yhdistellä keskenään. Genealogisessa luokittelussa maailman kieliä on tapana järjestää sukulaisuussuhteiden perusteella kielikunniksi, joiden oletetaan kehittyneen yhteisestä kantakielestä. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat indoeurooppalaisen kielikunnan, jota on...
Helmet sivuilta löytyy kyllä myös englanninkielen verkkokursseja (tietenkin myös CD ja DVD muotoisia kielikursseja, sekä oppikirjoja)
Esimerkiksi Promentor ja Lango.fi kursseja. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit
Myös netistä löytyy ilmaisia kielikursseja, vaikkapa https://www.50languages.com/phrasebook/fi/en/ tai https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/englanti
Voi myös kokeilla saman kirjan lukemista suomeksi ja englanniksi.
Sinun kannattaa ottaa yhteys Vaasan kirjastoon tässä tapauksessa. He päättävät voivatko hankkia ko. kirjan kirjastoonsa tai kaukolainaavat sen eduskunnan kirjastosta.
On. Raamatunkäännöksistä löytyy tietoa Raamattu.fi:stä ja Biblegateway.com:sta. Malta Bible Society'n sivulta löytyy ainakin osa maltankielistä raamattua.
Raamattu löytyy kirjastoista myös monilla kielillä, niitä voi etsiä Finna.fi:ssä.
Kulttuurilinnulla tarkoitetaan sellaista lintulajia, joka viihtyy ihmisasutuksen eli ns. ihmiskulttuurin keskellä. Kulttuurilajeihin kuuluvat eläimet voivat olla täysin sopeutuneita kaupunkiympäristöön, mutta osa niistä elää myös luonnossa. Esimerkkejä kulttuurilinnuista ovat vaikkapa juuri tikli, tervapääsky, fasaani ja kesykyyhky eli tuttavallisemmin pulu. Kulttuurilajeiksi kutsutaan siis sellaisia eläin- ja muita eliölajeja, jotka ovat sopeutuneet kaupunkielämään. Toinen nimi kulttuurilajille on synantrooppi, joka on kaupunkiekologian keskeisiä käsitteitä. Lähteitä: Kaupunkiekologia – WikipediaKuopiolaista rakentajaa piinaavat varikset ovat arvoitus myös asiantuntijalle – ”Linnut tekevät asioita myös huvikseen” | Kotimaa...
Voit etsiä lähdekirjallisuutta kirjastojen luetteloista. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi ) ei löydy kovinkaan hyviä teoksia aiheestasi. Kirjastoissa on käytettävissä yliopistokirjastojen yhteisluettelo Linda sekä artikkelitietokannat Arto ja Aleksi, joista voit hakea esimerkiksi sanoilla hotellit, matkailu, matkailuala, ympäristönsuojelu, ympäristövaikutukset, ympäristöjohtaminen. Näin löytyy paljon hyviä teoksia ja artikkeleita, esimerkiksi:
- Matkailuyrityksen ympäristöopas: Ympäristöä säästävän matkailun käsi- ja oppikirja (1997)
- Environmental management for hotels (1997)
- Hotelli ja ympäristö (Kotitalous-lehti 4/1996)
- Ympäristöystävällistä hotelli- ja ravintolatoimintaa (1991)
Voit myös hakea Haaga...
Vaasasta löytyy Suomen kirjastomuseo sekä Suomen kirjastomuseoyhdistys, joka ylläpitää museota: http://www.suomenkirjastomuseo.fi/yhteystiedot/. Tietääkseni ei muita kirjastoautoja ole museoitu tai olla museoimassa kuin Vanha Ykkönen. Lisätietoja saa varmasti Suomen kirjastomuseosta.
Kysymyksestäsi ei selviä, kuinka paljon tiedonhakua olet tehnyt ja mihin lähdeaineistoon olet jo tutustunut. Siksi vastauksessani, joka on lähinnä tiedonhakuun opastava, saattaa olla sinulle jo tuttuja asioita ja lähteitä.
Ensinnäkin kannattaa tutustua Bonniersin kustantamaan Ruotsin kirjallisuushistorian osaan 3: Från modernism till massmedial marknad 1920-1995 (1999). Kirjasta saa hyvän yleiskuvan tarkasteltavaan ajanjaksoon. Myös jokin muu vastaava kirjallisuudenhistoria käy.
Seuraavaksi on pohdittava miten ja minkälaisia hakusanoja käyttäen aineistoa löytyy erilaisista tietokannoista. Lindasta (korkeakoulukirjastojen yhteisluettelo) sanat TYÖLÄISKIRJALLISUUS (myös: arbetarlitteratur) RUOTSI ja-operaattorilla yhdistäen löytyy...
