Tekijänoikeuslain pykälä 21 sallii julkaistun teoksen esittämisen julkisesti opetuksen yhteydessä. Saman pykälän kolmannessa momentissa kuitenkin rajataan tämän oikeuden ulkopuolelle näytelmä- ja elokuvateokset. Niitä ei siis saa opetuksenkaan yhteydessä esittää ilman lupaa.
Ratkaiseva ja vaikea kysymys on, mitkä kaikki DVD-muodossa julkaistavat sisällöt ovat lain tarkoittamia elokuvateoksia. Varsinaiset näytelmäelokuvat kuuluvat tähän ryhmään kiistatta, samoin puhtaat dokumenttielokuvat. Näitten ulkopuolelle jää kuitenkin suuri joukko sekalaista audiovisuaalista aineistoa, josta on vaikea sanoa sitä taikka tätä.
Käsite "tieto-DVD" ei toisin sanoen kerro vielä paljoakaan siitä, onko kyseessä lupaa edellyttävä sisältö vai ei....
Kyllä sarjassa on julkaistu myös osa 2 (Gehrman 2000). Se löytyy esimerkiksi HelMetin kokoelmasta tätä kautta: http://luettelo.helmet.fi/record=b2030810~S9*fin. Sen saa kaukolainaksi Kittilään kuten muunkin HelMet-aineiston.
Heikki Poroila
Tuntomerkit viittaavat Hannu Lauerman esseekokoelmaan Hyvän kääntöpuoli (2014), missä aiheena on mm. potilaita surmaavat terveydenhuollon ammattilaiset. Aihepiiriä käsittelee myös Martti Lindqvist alun perin vuonna 1990 julkaistussa teoksessaan Auttajan varjo: pahuuden ja haavoittuvuuden ongelma ihmistyön etiikassa.
Molemmat teokset kuuluvat oman kirjastosi kokoelmiin.
Valitettavasti Espoo lainaa vain luistimia.
Helsingissä Herttoniemen kirjasto näyttää lainaavan myös suksia.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1928290__Ssukset__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
puh. (09) 3108 5080
Ystävällinen ja avulias Eira Pättikangas vastasi kirjastonhoitajan uteluihin seuraavasti: Teoksen karjalan murre ei ole minkään tietyn alueen "aitoa" murretta, vaan pikemminkin kuvitteellinen, viitteellinen yhdistelmä eri karjalaismurteita. Pättikangas on koonnut hahmojen murteen murrekirjoista poimimalla, sillä tietyn murteen tarkkuutta olennaisempaa on ollut luoda selkeä kontrasti karjalais- ja pohjalaismurteiden välille.
Kysymyksestäsi puuttuu akvarellin kuva. Maalausten tunnistamiseen kannattaa käyttää taidekauppiaiden ja taidegallerioiden arviointipalveluja, heillä on kirjastolaisia parempi taiteen tuntemus.
Tarina on Isaac Asimovin Yö saapuu (Nightfall), joka ilmestyi alun perin novellina 1941. Myöhemmin Asimov laajensi novellin romaaniksi yhdessä Robert Silverbergin kanssa. Kuvauksesi sopii romaaniin lähes täydellisesti.
Hei,Leikin loppu -nimistä novellia en löytänyt (olisiko sekaannus Beckettin näytelmään Leikin loppu?).Hemingwaylla on kyllä novelli "The end of something" (nimellä "Jonkin loppu" kokoelmassa Kilimandsaron lumet sekä nimellä "Erään jutun loppu" kokoelmassa Ensimmäiset 49 kertomusta). Voisko kyseessä olla tämä novelli?
Ateneumin julkaisema Albert Edelfelt 1854–1905 : juhlakirja (2004) sisältää Edelfeltin näyttelyosallistumiset vuosilta 1872–1905 "mahdollisimman täydellisinä". Ensimmäinen siinä listattu näyttely on Suomen Taide-yhtiön näyttely 1872. Siinä esillä ollut maalaus Vanha eukko (En gammal gumma) on mukana kirjassa nimellä Fredrika Snyggin muotokuva (s. 13) [Bertel Hintzen Edelfelt-elämäkerran teosluettelon numero 12]. Kevättalvella 1872 maalatun työn malli Fredrika Snygg oli Edelfeltin perheen "Tajtaksi" kutsuttu palvelijatar.
Salme Saure on kirjoittanut hänestä kirjan Laila Hietamies läheltä.
Internetistä osoitteesta http://www.makupalat.fi klikkaamalla kohtaa Kirjallisuus näet linkin Suomen kirjallisuus yleensä. Välittömästi tämän alapuolella on linkki Kirjailijat ja runoilijat, klikkaa tätä. Täältä löydät kaksi linkkiä Laila Hietamiehestä.
Lainausautomaatilla lainaamisessa voi tulla ongelmia, jos PIN-koodi on unohtunut tai kirjastokortilla on maksuja yli 10 €. Lehtien uusimpia numeroita ei voi lainata, joten virheilmoitus on saattanut tulla myös sen vuoksi. Keski-kirjastojen kortti ei sinänsä vanhene. Kannattaa olla yhteydessä kirjastoon ja varmistaa PIN-koodin toimivuus ja kirjastokortin tilanne. Keski-kirjastojen toimipaikkojen yhteystiedot löytyvät täältä: Ota yhteyttä | Keski-Finna.
Suomalaisen seksuaalisuudentutkimuksen klassikko on Kai Sieversin, Osmo Koskelaisen ja Kimmo Lepon "Suomalaisten sukupuolielämä" (1974). Sitä jatkaa "Suomalainen seksi" -teos, jonka ovat toimittaneet Osmo Kontula ja Elina Haavio-Mannila (1993)ja jonka lähdeluetteloista löytyy lisäviitteitä. Lisäksi on olemassa Tapio Turpeisen laatima kirjallisuusluettelo "Suomalaisen seksuaalisuudenkirjallisuuden bibliografia 1549-1989" (1991).
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä seksologia kuuluu luokkaan 59.35. Aihetta voi hakea hakusanoilla "seksuaalisuus", "seksuaalinen käyttäytyminen", hakua voi rajata liittämällä niihin asiasanaksi "historia" ja/tai "Suomi".
"Kulosaaren kirjasto jouduttiin sulkemaan koko talokompleksissa olleiden sisäilmaongelmien vuoksi. Koko rakennus on nyt purettu.
Kulosaaren kirjasto ei sellaisenaan ole mikään kallis ylläpidettävä. Kyse onkin Helsingin palveluverkosta kokonaisuudessaan.
Tämän päivän Helsingissä kirjaston sijoittamisessa edellytetään riittävää väestöpohjaa. Kirjaston laskennallisella vaikutusalueella, noin kilometrin säteellä, tulisi olla vähintään 10 000 asukasta. Kulosaaren kirjasto on perustettu vuonna 1946 jolloin Helsingin väkiluku oli toinen.
Kaupunginosissa, joissa väestöpohjatavoite ei täyty, kirjasto voi perustaa esim. koulun tiloihin yleisen lastenkirjaston tai yhdessä muiden palveluntuottajien kanssa uudenlaisen palvelupisteen, lehtisalin tai...
Tutkimistani historiateoksista ei löytynyt kääröiltamista mainintaa, mutta vanhoista sanomalehdistä löytyy paljon ilmoituksia kääröiltamista. Ilmeisesti niissä on ollut tavallista iltamaohjelmaa kuten puheita ja laulua mutta myös jonkinlaista tavaroiden myyntiä tai kilpailuja, joissa on tavara palkintoja. Osoitteessa http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/522008?term=k%C3%A… mainitaan esimerkiksi, että juhlissa ongitaan kääröjä eli paketteja. Mainintoja löytyy vanhoista sanomalehdistä esimerkiksi seuraavista osoitteista:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/737716?term=k%C3%A…
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/522008?term=k%C3%A…
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/790066?...
Kissalan väkeä on oletettavasti viittaus sarjakuvahahmoihin "Kissalan pojat", jotka käyttäytyivät hyvin anarkisesti. Sarjakuva on ilmestynyt vuodesta 1890 lähtien ja ilmestyy edelleen. Sarjakuvasta lisää tietoa osoitteessa : https://fi.wikipedia.org/wiki/Kissalan_pojat
Poliisit tunnetaan myös lempinimellä "Kissalan pojat". Tästä köllinimestä lisää osoitteesta :
https://www.facebook.com/itauudenmaanpoliisilaitos/posts/742930279083236
Tähän kysymykseen löytyykin jo aiempi vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/monellako-eri-savelella-on-aakkosista?from=term/258193&language_content_entity=fi
Tuo ”Tuiki tuiki tähtönen” on melodialtaan sama kuin ”Koska meitä käsketään” eli alun perin ranskalainen kansanlaulu ”Ah vous dirai-je, Maman”.
Noten finns t.ex. i
Kaikki tai ei mitään, nuotti, Suomen Lähetysseura 2000.
Lumivalkeaa, nuotti, Warner/Chappell Music Finland 1997.
De här är båda på finska. Boken 100 laulua Suomesta, Kallunki Iiris, Lasten keskus, Kirjapaja 2017 borde ha texten på svenska.
Alla de här tre finns i Helle-biblioteken.
Texten på finska finns även på nätet, https://www.vahvike.fi/sites/default/files/laulujen_sanat/Tulkoon_joulu…
Lastuja-kokoelmista ei Syntymäpäiväni-nimistä lastua löytynyt. Kirjasampo kertoo kuitenkin, että Ahon kirjoittama Syntymäpäivä-niminen novelli/lyhytproosa on ilmestynyt kokoelmassa Punapukuinen tyttö ja muita lastuja sekä Rudolf Koivun lukukirjassa. Tarkistimme, että kyseessä on sama tarina.
Lähteenä käytetty Kirjasampoa, linkki Syntymäpäivä-tekstin sivulle: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1d663c7a-25ed-4ae8-8a4d-2…
Lisäksi selattu Juhani Ahon teosten digitointeja Project Gutenbergin sivuilla: https://www.gutenberg.org/ebooks/author/1773
Kyseinen novelli löytyy Aldissin englanninkielisestä novellikokoelmasta: "Supertoys last all summer long and other stories of future time". Kirja löytyy esim. Lahden ja Joensuun kaupunginkirjastoista ja on kaukolainattavissa niistä.
