Kirjoja on suomennettu vain 7.osaan asti. Niitä voi löytyä ihan kirjastosta. Ainakin Eepos-alueen kirjastoista löytyvät nämä seitsemän osaa. Adlibriksestä voit ostaa ne äänikirjana tai e-kirjana. Muuten kirjoja todennäköisesti löytyy kirpputoreilta ja Antikvaarista.
Richard Nixon on kirjoittanut kirjoja. Saat viitetiedot niistä arvioitavaksesi Kongressin kirjaston aineistorekisteristä, osoite http://lcweb.loc.gov/ . Viitteitä on 210 + 1 + 36; tekijänä Nixon, Richard M[ilhous], 1913 - .
Suomen kansallisbibliografiassa mainitaan 4 nimekettä, joiden tekijänä on Nixon. Niiden joukossa on mainitsemaasi aiheeseen viittaava: Johtajuuden profiileja, Helsinki 1983. Se on monen maakuntakirjaston kokoelmassa, joten sitä saa kaukolainaan. Englanninkielisenä se on nimeltään Leaders, 1982 ja 1983; sekä kahdessa maakuntakirjastossa että tieteellisissä kirjastoissa.
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on vain Richard Nixonin muistelmat englanninkielisenä (The Memoirs of Richard Nixon, 1978).
O: tarina on Pauline Rèagen alun perin vuonna 1954 julkaistu eroottinen, sadomasokistinen romaani. Ranskalaisteos on käännetty useille kielille, muun muassa suomeksi. Seppo Tuokon käännöstä on saatavilla Helsingin kaupunginkirjastoista.
Lisätietoa romaanista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Story_of_O
Pauline Rèage on pseudonyymi, jonka taakse kätkeytyi Anne Desclos -niminen journalisti ja kirjailija:
http://en.wikipedia.org/wiki/Dominique_Aury
Tietoa korttipeleistä ja niiden säännöistä saat esim. korttipelit.net-sivustolta. Sivuston mukaan 6-7 hengelle sopivia ovat mm. 31 (2-9 pelaajaa), Kirves (2-9), Ramina (3-8), Ristiseiska ja Seiska (vähintään 3 pelaajaa) ja Viimeinen tikki (2-7).
http://www.korttipelit.net/
Työajan käytöstä joillakin ammattialoilla on tehty tutkimuksia:
- Aikamme koulussa : tutkimus opettajien ajankäytöstä oppituntien alussa / Jukka Seitvuo (Pro gradu -työ; jyväskylän yliopisto, 2013, luettavissa myös verkossa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201301131035
- Kiire ja työn muutos : tapaustutkimus kotipalvelutyöstä / Anna-Liisa Niemelä (väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2006, luettavissa myös verkkojulkaisuna:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/kasva/vk/niemela/kiirejat.pdf
- Minkintuotannon työt tarkastelussa / Markku Lätti, Mia Maasola ja Leila Warén (Työtehoseura, 2006)
Ajankäytöstä yleensä, ja työajankäytöstä sen osana on esimerkiksi seuraava teos, joka löytyy Helmet-kirjastoista ja on luettavissa myös verkossa:...
Omalla laitteella kirjaston tiloissa katsottava elokuva on niin uusi ilmiö, ettei sitä koskevia laintulkintoja ole kukaan ehtinyt tehdä. Itse olen päätynyt näkemykseen, että kun laite on asiakkaan ja hän katsoo elokuvaa kirjastossa "yksityisesti" eli itsekseen, kyseessä on yksityisyyden piiriin kuuluva toimi, ei elokuvan julkinen esittäminen.
Tilanne on toinen, jos puhutaan ryhmästä. Laki ei määrittele yksityisyyden piirin rajaa, mutta vakiintuneen käytännön mukaan siihen kuuluvat vain lähisukulaiset ja -ystävät. Satunnainen ryhmä ihmisiä ei sen mukaan toimia "yksityisesti". Vaikka emme ottaisi kantaa siihen, muodostavatko asiakkaat keskenään yksityisen joukon, kirjastotyöntekijän osallistuminen ryhmään viran puolesta tekee tapahtumasta...
Tarkoitat varmaan animismia eli luonnonpalvontaa. Siitä ei näytä löytyvän kovin hyvin tietoa suomeksi. Tässä muutama kirjallisuusvinkki:
Maan energiat [Helsinki] Lademann [1993] Sarja: (Mystiikan maailma)
Raahen kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä paikalla, meillä ei sitä ole.
Nevill Drury: Samanismi, Otava (1993)
Sigmund Freud: Toteemi ja tabu, Love kirjat (1989)
T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset osa 2, WSOY (1984 2.p.)kerrotaan saamelaisten luonnonpalvonnasta mm. seidoista.
Kaunokirjallisuutta:
Veikko Haakana: Seita lähtee liikkeelle, Karisto (2000)
Sue Harrison: Jokien laulu, WSOY (1999)
Sue Harrison: Tuulten viesti, WSOY (2000)
Etsin myös netistä hakusanoilla animismi ja luonnonpalvonta, mutta ei tullut kovin hyviä linkkejä, tässä...
Olikohan tarkoituksesi osoittaa kysymys Pyhtään kirjastolle? Olet kuitenkin valinnut vastaajaksi Helsingin.
Kun et kerro, mistä kirjasta on kyse, en valitettavasti pysty tarkistamaan sen saatavuustietoja. Kaukopalvelun toimintaperiaate joka tapauksessa on se, että jos teosta ei löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta (myöskään esim. Eduskunnan kirjastosta, Kansalliskirjastosta tai muista tieteellisistä tai erikoiskirjastoista), se voidaan tilata kaukolainaksi muualta Suomesta tai Suomen ulkopuolelta. Kaukolainan lähettävän kirjaston kirjastokorttia ei asiakas tarvitse. Suomesta tai Pohjoismaista tilattava kaukolaina maksaa helsinkiläiselle 4 €.
Kaukopalvelun ohjeet ja kaukolainan tilauslomakkeen löydät täältä: http://www....
Suomessa Musiikkiarkisto on valtakunnallinen keskusarkisto, joka tallentaa suomalaiseen musiikkiin tai Suomeen liittyvää aineistoa taidemusiikkia ja kansanmusiikkia lukuun ottamatta. Heillä on laajat kokoelmat erilaisia musiikkitallenteita ja aiheeseen liittyvää syvää tietämystä. Vanhoista tallenteista voi kysyä sieltä. Elleivät he voi auttaa, he osaavat ainakin neuvoa eteenpäin.
Musiikkiarkisto: https://www.musiikkiarkisto.fi/
Levyjen arvoa voi yrittää etsiä myös kansainväliseltä https://www.discogs.com/ -sivustolta. Sivustolta löytyy hyvinkin vanhojen ja harvinaisten tallenteiden hinta-arvioita ja muuta äänitteisiin liittyvää tietoutta.
Eepos-kirjastojen kokoelmissa ei ole Helismaan kirjaa Lentomatka seikkailuun. En löytänyt kirjasta lainattavaa kappaletta muistakaan kirjastoista. Sitä on olemassa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä Turun yliopiston kirjastossa, mutta kumpikaan ei ole lainattava kappale.
Ihan suoralta kädeltä ei muistu mieleen mitään kirjaa. Olisiko kyse kahden tarinan sekoituksesta?
Professori, Kaniini ja Luolajengi tuovat mieleen Tohtori Sykerö nimisen animaatiohahmon seikkailut.
Kyse voisi olla myös kirjasta Liisan seikkailut Ihmemaassa. Liisa putoaa kaninkoloon ja juo teetä höperön ja myöhästelevän kanin ja hassun hatuntekijän kanssa.
Jos kani olisikin jänis, voisi tarina olla Trondheim, Lewis: Professori Walterin hirviöt . Jussi Jänis ja Professori Walter seikkailevat tässä aikuisten sarjakuvassa, tosin eivät kai luolan jengin kanssa. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufcfa54da-6b94-4ce2-98d2-236197498411
Kenties joku palstan lukijoista voisi auttaa kommentoimalla?
Paikannimet ovat joko perinnäisiä - eli siis historian saatossa puheessa syntyneitä - tai sitten viranomaispäätöksellä synnytettyjä.
Paikannimistä päättävät nykytilanteessa monet eri instanssit, esimerkiksi valtion viranomaiset, kunnalliset ja maakunnalliset elimet, sekä liikelaitostuneet valtion laitokset. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on jo useamman vuoden ajanut paikannimilain säätämistä, joka selkeyttäisi nimeämiskäytäntöjä, lisätietoa täällä.
Mikäli haluat edistää ehdotustasi, voisit ottaa yhteyttä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoihin, sieltä löytyy neuvoja ja tietoa asiasta.
Signeerausta ei löytynyt Signaturer-listasta eikä nimistäkään oikein löydy tuohon sopivaa, https://www.signaturer.se/Europa/arabia.htm.
Asiasta kannattaa kysyä vanhoja astioita myyvistä liikkeistä, esim. Wanha Elias, https://www.wanhaelias.fi/ tai Astiataivas, https://www.astiataivas.fi/.
Myös Arabialta voi kysyä, https://arabia.fi/arabiasta/ota-yhteytta
Joitakin vinkkejä asiaan: NissonForum/KvinnoForumin lehti Gaba sekä saameksi että norjaksi. Juuri ilmestynyt Aigi ii mana - dat boahta. Poronhoitajanaisista
tehdyt muutamat tutkimukset, tietyt lehtiartikkelit (Saamelaiskirjastossa Lappi-
osastolla lehtileikkeissä). Myös Karasjoella pidetyt naisseminaarit joista raportit saamelaiskirjastossa. Aiheesta toki löytyy tutkimuksia (myös Barentsin alueen yliopistojen naistutkijoitten yhteistyöprojektijulkaisut) mutta koska aihe on laaja on tutkimusta etsittävä monelta suunnalta
http://lapponica.rovaniemi.fi
osoite jossa saamelaisbibliogafia erikseen haettavissa
(Suoemn saamelaisen erikoiskirjaston ylläpitämä aineistorekisteri Rovaniemellä)
WSOY:n ja Sanoma Oy:n fuusiosta löytyy muutamia viitteitä Aleksi-artikkelitietokannasta: Sirpa Puhakka, Erkon viestintäkonserni tunkeutuu kansalliseen (Ydin 3/-98), Jarno Forssell, Media keskittyy, sillä maailmalla ja sähkömediassa ratkaisevat massa ja kassa (Suomen kuvalehti 21/-98), Ilkka Jauhiainen, WSOY:n muistoa kunnioittaen (Suomen kuvalehti 45/-98). SK:ssa ja Ytimessä oli muitakin lupaavan tuntuisia artikkeleita, joten ilmeisesti nuo lehdet kannattaisi selata läpi loppukeväästä lähtien.
Komisario Morsen 8. kauden DVD näkyy HelMetissä vasta pelkkänä nimekkeenä, siihen ei ole viety vielä yhtään niteitä. Varausten teko onnistuu vasta, kun aineistorekisteriin on viety niteitä eli "kiinnitetty" nimekkeeseen varsinaisia DVD-kappaleita. Tämä tapahtunee hyvin pian, mahdollisesti aivan lähipäivinä, joten kannattaa seurata tilannetta, mikäli mielii varausjonon keulille!
Tietoa löydät esimerkiksi teoksesta Nuortenkirjastotyön käsikirja (2007). Aiheesta on tehty opinnäytteitä ainakin Oulun ammattikorkeakoulussa: Miettunen, Maria: Oulun kaupungin nuorisoprojekti: nuoret ja kirjasto (2007). Tutkielma löytyy Oulun kaupunginkirjaston Oulu-kokoelmasta (ei kotilainaan).
