Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä www.helmet.fi löytyy 39 viitettä haettaessa aihe-hakua käyttäen hakusanalla Persianlahden sota. Hakua voi rajata kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua. Haun voi kohdistaa esim. suomenkielisiin kirjoihin. Tuloksena on kahdeksan viitettä. Teoksen nimeä hiirellä klikkaamalla saa ruudulle tarkemmat tiedot teoksen sisällöstä sekä saatavuustiedot. Näiden kahdeksan viitteen joukossa on muutama romaani ja tietokirjoja, kuten Bashir, Ala: Saddamin uskottu (2004); Ramonet, Ignacio: Median tyrannia (2001); Kuusisto, Riikka: Oikeutettu sota ja julma teurastus? : läntisten suurvaltajohtajien sotaretoriikkaa Persianlahdella ja Bosniassa (1998); Törnudd, Klaus: Uuteen...
Suomi-Kiina sanakirjoissa on merkkien lisäksi kirjoitettu sanojen ääntämysasu latinalaisin kirjaimin. (nk.pinyin-translitteraatio). Sanat on järjestetty tämän ääntämysasun mukaiseen aakkosjärjestykseen. Tiedossamme ei ole sellaista Suomi-Kiina sanakirjaa, josta kirjoitusmerkit olisi jätetty pois, sillä kiinan kielessä on useita samoin ääntyviä sanoja, joiden merkitys kirjoitetussa tekstissä selviää kirjoitusmerkin avulla.
HelMet-tietokannasta löytyvät Suomi-Kiina sanakirjat:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suomi-kiina+sanakirjat+and+not…
Pekka Lepikön Yleisradiolle ohjaamista Tarkkis- ja Kaatis-sarjoista (1986-87 ja 1990) on tehty VHS-tallenteet. DVD-tallenteita sarjoista ei ole.
HelMet-kirjastoista tai Lappeenrannan seudun kirjastoista tallenteita ei löydy, mutta muutamassa muussa Suomen yleisessä kirjastossa niitä on vielä lainattavissa. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti Frank-monihaulla (ks. linkki alla). Voit tehdä oman kirjastosi kautta kaukopalvelupyynnön tallenteista.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tällaiset teokset, jotka sivuavat asiaa löytyvät kokoelmistamme:
Teos: KAUPANKÄYNTI JA MARKKINOINTI INTERNETISSÄ
Tekijä/esittäjä: HEDMAN, ANDERS
Teos: NET.
Tekijä/esittäjä: JUSSILA, MARKKU
Lisäksi tein haun lehtiartikkeleiden viitetietoja sisältävästä Aleksi-tietokannasta:
Tolonen, Pekka Portaali on se joka jyllää : Vertailussa Suomen vahvimmat sisäänheittäjät MikroPC 1999 13 s. 67-69
Portinvartijat vaanivat verkkoasiakkaita : Kenen portaali imaisee eniten kävijöitä verkkoonsa? Talouselämä 1999 (62) 26 s. 22-24
Kemppainen, Teemu Internet-aloitussivut: suoraan asiaan portaalin kautta Tekniikan maailma 1999 (55) 17 106-109
Leino, Antti Aloitussivuun voi kiintyä : käyttäjä on kingi portaalipalveluissa Internetin portaalit -...
Fitness-lehteä eli nykyinen Fit-lehteä ei säilytetä kirjastoissa pysyvästi. Vanhoja vuosikertoja on saatavana Kansalliskirjastosta https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3548512 tai Varastokirjastosta https://vaari.finna.fi/Record/vaari.674838
Tarkoittanet Linnea-palveluilla yliopiston Linneanet-tietokantoja. Yksittäisiä kotimaisia aikakauslehtiartikkeleita voit etsiä viitetietokanta Artosta.
Arto on kotimaisten aikakauslehti- ja monografia-artikkelien kokoelma, joka on nykyisin osa Melindaa. Arton tiedot ovat haettavissa Finnassa https://www.finna.fi/
Tällä hetkellä kaikki Suomen kirjastot ovat suljettuina koronavirusepidemian vuoksi 13.4. asti, joten et voi asioida kirjastoissa...
Suomessa on toiminut useita lasi- ja pullotehtaita. Leena Nokela kertoo kirjassaan "Rakkaat vanhat tavarat" (1998) pulloteollisuuden vaiheista Suomessa. Myös Heikki Matiskaisen "Suomalaisen lasin historia" (1994) sisältää pulloihin keskittyvän osion. En valitettavasti osaa sanoa, minkä tehtaan tunnus voisi olla L. Toivottavasti löydät tiedon seuraavista lähteistä.
Saat luettelon Suomessa toimineista lasitehtaista esim. Hagelstamin huutokaupan nettisivuilta.
http://www.hagelstam.fi/2007/sivu/lasitehtaat
Lasitehtaista löytyy tietoa myös kirjoista: Reijo Ahtokari on kirjoittanut kirjan "Suomen lasiteollisuus 1681 - 1981". Vilho Annalalta löytyy myös teos "Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan" vuodelta 1948.
Kannattaa tutustua myös...
Aihe on sen tasoinen, että tarvitset erikoiskirjaston apua. Löydän tietokannoista yhden varsinaisen suomenkielisen kirjan, nimittäin Lumpus, Jarmo: "Kenttäväyläverkon automaattinen konfigurointi", Espoo Valtion teknillinen tutkimuskeskus 1998. Lisäksi Teknillisen korkeakoulun artikkelitietokannasta TALI näkyy, että aiheesta on kohtalaisen paljon artikkeleita. Esim. lehden Automaatioväylä numeroissa 1-3 vuodelta 2000 on ollut artikkelisarja Heikkinen Pasi: "Prosessiautomaation kenttäväylät". Sekä Lumpuksen kirjaa että artikkeleita voit tiedustella Teknillisen korkeakoulun kirjastosta. Yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/ (huom. isot kirjaimet)! Kenttäväyliä sivuavista aiheista on tehty myös joitakin...
Kirjastoautotoimintaa käsittelevää uudempaa kirjallisuutta näyttäisi olevan tarjolla melko niukasti. Uusimmat koko maan kirjastoautotoimintaa koskevat teokset ovat yli kymmenen vuotta vanhoja.
Kyöstiö, Antero : Kirjastoautoselvitys : vuoden 1989 kirjastoautokyselyn tulokset (1991)
Kirjastoautotoiminta (1985)
Paikallisemmalla tasolla aihetta käsittelee seuraava teos:
Määttänen, Antero : Kirjastoautotoimintaa 35 vuotta : Mikkelin maalaiskunnan kirjastoautopalvelut 1966-2001 (2001)
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy kaikkiaan 80 kirjastoautoja käsittelevää artikkelia. Tässä muutama esimerkki:
Verho, Seppo : Kirjastoautot yhtykää! : kirjastoautopäivät Lahdessa (Kirjastolehti 2005, nro 6, sivu 20)
Verho, Seppo : Helmin ensimmäinen...
Todennäköisin selitys kuvaamaasi tilanteeseen (kun et kerro, mistä kirjasta on kyse) on se, että kirjasta on julkaistu useampia laitoksia. Jos näillä laitoksilla on eri ISBN-tunnistenumero, ne näkyvät myös tietokannassa eri teoksina, vaikka sisältö olisi sama. Tällaisissa tapauksissa voi toiseen versioon olla varauksia, kun toista löytyy runsaasti eri kirjastojen hyllystä.
Tavallista on, että kun kirjasta otetaan uusi painos, siihen kiinnittyy varauksia, koska se tulee näkyviin uutuusluetteloon.
Asialla on vaikea tehdä mitään, koska monissa tapauksissa, joskaan ei suinkaan kaikissa, eri ISBN-numero tarkoittaa jollain tavalla muutettua versiota, mistä syystä julkaisut on tarkoituksenmukaista pitää erillään.
On myös mahdollista, että...
Ainakin Itä-Karjalan suomalaismiehityskaudella 1941-1944 Suomeen päätyi monenlaista kansatieteellisesti arvokasta materiaalia ynnä ortodoksisten kirkkojen taide-esineitä, esim. ikoneja.
Laajimmin aihetta on käsitelty kirjassa
Pimiä, Tenho
Sotasaalista Itä-Karjalasta : suomalaistutkijat miehitetyillä alueilla 1941-1944. - Ajatus, 2007
(tekijän sama-aiheisesta väitöskirjasta https://kirjasto.jyu.fi/kauppa/tuotteet/tahtain-idassa )
(http://elektra.helsinki.fi/se/t/0040-3741/120/3/kansatie.pdf )
Näyttelyluettelot:
Rajantakaista Karjalaa. - Kultturien museo, 2008.
(http://www.nba.fi/fi/museot/kulttuurien_museo/nayttelyt/rajantakaista_k… )
Ikonit, ihmiset ja sota. - Ilias, 2009
(http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/arkistot/kansatiede/...
Kiitos kysymyksestäsi! Nuorisotiedon kirjaston tietokannasta löytyy kaksi Osallisuuden taloa rakentamassa -nimistä Maija Koivun julkaisua, jotka molemmat ovat vuodelta 2010. Toinen julkaisuista on Humanistisen ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyö ja toinen opinnäytetyön pohjalta syntynyt Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisema opas. Kumpaakaan teokseen ei ole painettu tietoa kustannuspaikasta, mutta tietokantaamme on opinnäytetyön kohdalle merkitty Helsinki ja oppaan yhteyteen puolestaan Turku. Toisaalta Melindassa, kirjastojen yhteistietokannassa mainitaan Koivun opinnäytetyön kustannuspaikkana Kauniainen.
Hyödynsitpä lähteenä kumpaa tahansa yllä esitellyistä teoksista, ei kustannuspaikkaa tarvitse merkitä...
Toimintaperiaate puhelinkeskuksen vaihdepöydässä tai -kaapissa on periaatteessa aina samanlainen, riippumatta pöytämallista. Jokaisella tilaajajohdolla pitää olla vaihdepöydässä hälytyslaite, jolla tilaaja saattaa antaa näkyvän tai kuuluvan merkin välittäjälle, kun hän haluaa saada yhteyden johonkin toiseen tilaajaan. Ottaessaan selville, mihin numeroon tilaaja haluaa, tarvitsee puhelunvälittäjä puhelaitteet (kuulotorven ja mikrofonin), jotka voidaan yhdistää puhelua haluavan tilaajan johtoon. Näitten lisäksi täytyy vaihdepöydässä olla yhdistyslaite, jolla haluttu yhteys tilaajalta toiselle voidaan saada aikaan, sekä soittolaite, jolla pyydetty tilaaja hälytetään. Lopuksi on yhdistettyjen puhelujen yhteyteen saatava näkyvät...
Liikenne- ja viestintävirastolla, Traficom, on ajokortti-info.fi-sivusto, jossa on ajokortteihin liittyvää tietoa.
Sivuston mukaan kuorma-auton ajamiseen tarvitsee C-luokan ajokortin ja ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen CE-luokan ajokortin.
C- tai CE-luokkien ikäraja on 21 vuotta. Mahdollista on saada C- tai CE-luokan ajo-oikeus 18-vuotiaana, jos on kuorma-auton kuljettajan perustason ammattipätevyys.
Lisää sivulla: https://ajokortti-info.fi/fi/
Sopivan kirjan löytyminen riippuu aina pitkälti siitä, minkälaiset asiat lukijaa kiinnostavat ja kuinka kokenut lukija hän on. Tässä muutama mahdollinen Finlandia-palkinnon voittanut kirja niin aikuisten-, nuorten- kuin tietokirjojenkin puolelta.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia:
Anne-Maija Aalto: Mistä valo pääsee sisään (2021). Kirja on dystoopinen tieteisromaani, jossa mm. ihmiskokeilla kajotaan ihmisen muistiin. Sen päähenkilönä on nuori poika.
Juuli Niemi: Et kävele yksin (2016). Päähenkilöinä on sekä poika että tyttö. Kyseessä on rakkauskertomus, mutta myös muita teemoja, kuten maahanmuuttoa käsitellään.
Nadja Sumanen: Rambo (2015). Kirja on kertomus 15-vuotiaasta ADHD-diagnoosin saaneesta pojasta,...
Tätä henkilöä ei löytynyt Finna.fi-, Kirjasampo- eikä Digi.kansalliskirjasto.fi-hauissa, Ritva-tietokannasta, sarjakuvatietokannoista, ei myöskään Helsingin Sanomien arkistosta eikä Merkin hausta.Kirjasampo 2.0, https://analyysi.kirjasampo.fi/fi/people/faceted-search/table?page=0Finna.fi, https://finna.fi/Digi.kansalliskirjasto.fi , https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivuMerkin museo ja arkisto, https://yksa.disec.fi/Yksa4/public/PLA/Ritva-tietokanta, https://www.rtva.kavi.fi/Sarjakuvahakuteoksia, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/sarjakuvat%20AND%20hakuteoksetEhkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kysyimme asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta ja sieltä ehdotettiin Johnnyn (Liebkind) käännöskappaletta "Kotihipat", joka alkuperäiseltä nimeltään on Jailhouse Rock.
Kappale löytyy esimerkiksi seuraavilta levyiltä:
Johnny: 20 suosikkia : Ihana aamu (1995)
Johnny: Johnny (1990)
Kirjastoalan ammattitaito ei ole salaisuus: kirjastot.fi-sivustolta löytyy kattava paketti alan koulutuksesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Samalla sivulla on myös linkki kirjastoalan koulutus- ja kelpoisuusvaatimuksiin:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Korkeakoulututkinnosta on paljonkin apua, pätevöitymisessä se otetaan huomioon ainakin yliopistossa opiskeltaessa.
Tutkinto voi olla yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.
Helsingin seudulla ei järjestetä yliopisto- tai ammattikorkeakoulutason koulutusta, lähimmät paikkakunnat ovat Tampere ja Turku. Kursseja on joinakin vuosina ollut mahdollista suorittaa...
Eva Kilven ja Tomi Kontion runoissa voisi olla tällaisia, kuten itsekin epäilit.Minulle tulivat myös mieleen Risto Rasa ja Eino Leino, mutta valitettavasti ei mitään tiettyä runoa.Espoon kaupunki on vuonna 2023 kerännyt asukkailtaan rakkauskirjeitä luonnolle. Ne eivät kaikki ole runoja, mutta kauniita kirjeitä niissä on monia. Jospa niistä löytyisi kaivattu teksti? Linkki sivustolle.Runoja etsiessä törmäsin myös Anna Pulkkisen pro gradu tutkielmaan 2018 ”Näissä runoissa ylistetään luontoa ja mollataan ihmisiä” Sieltä löysin vielä pari ehdokasta:Ahokainen, Ester (1985) ”Kauanko?”. Teoksessa Jaatinen, Sanna & Rönns Christel (toim. 2001) Neulaspolku. Meidän lasten runot. Helsinki: Otava.Pohjanpää, Lauri (1956) ”Kaksi kiveä”. Teoksessa...
