Anni Swanilta ei tällaista teosta tai kertomusta löydy. Mieleen tulee kuitenkin sellainen mahdollisuus, että kysymyksessä jäljitetty kirja voisi olla Auni Nuolivaaran Paimen, piika ja emäntä.
Komiteanmietintöjä löytyy Eduskunnan kirjastosta, https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=komiteanmiet…. Myös luettelot komiteanmietinnöistä löytyvät Eduskunnan kirjastosta, https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=komiteanmiet…. Niitä voi käydä tutkimassa kirjastossa, aukioloajat löytyvät Eduskunnan kirjaston sivulta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…
Homoseksuaalisuus-sana on ollut käytössä vasta noin 150 vuoden ajan, joten "homostelusta" puhuminen 1500-luvulla ei tunnu kovin todennäköiseltä.
Kaiken kaikkiaan homoseksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä asenteista tämän ajan Suomessa ei ole paljonkaan tietoja saatavissa. Kenties perusteellisimmin suomalaisen sukupuolimoraalin historiaa tutkinut Armas Nieminenkin sivuuttaa aiheen varsin vähin äänin. Hänen huomionsa antavat kuitenkin jonkinlaisen käsityksen asiasta: "Homoseksuaalisuus ja eläimeen sekaantuminen l. sodomia on ankarasti tuomittu kauhistuttavana aistillisuutena ja huoruutena. Raamatussa apostoli Paavali suhtautuu kammolla homoseksuaalisuuteen. Tästä tavasta meillä menneinä aikoina emme ole tavanneet paljon tietoja. -- [K]...
Päättötyösi tulee todella tarpeeseen, sillä aiheesta tuntuu olevan kovin vaikeaa löytää tietoa. Lilli Koskimiehen Pukeutumisen historia - kietaisuasusta empiretyyliin (1984) sisältää hakemiston mukaan useita mainintoja ratsastusasuista, joista osasta on myös kuva. Doreen Yarwoodin kirjoittamassa The Encyclopedia of world costume, s. 334-336 kerrotaan ratsastuspuvun historiasta, kuvia on erityisesti naisten puvuista .Lehdessä Kunto plus 1992:2, s. 62-63 on Charlotte Rhenved Hansenin artikkeli Ratsastusasulla on oma tarinansa, mutta pystynyt tarkistamaan, sisältääkö se historiallista tietoa. Kirjaan Defining dress : dress as object, meaning, and identity (1999) sisältyy Janet Arnoldin artikkeli Dashing Amazons: the development of women's...
Astrid Lindgrenistä on olemassa suomenkielistä tietoa esim. seuraavissa kirjoissa:
Strömstedt, Margareta : Astrid Lindgren (1988)
Ljungren, Kerstin : Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)
Myös teoksesta "Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998).
Internetistä löytyy myös tietoa Lindgrenista, ruotsiksi ja englanniksi esim. seuraavilta sivuilta, http://www.astridlindgren.se
Astrid Lindgrens värld : http://www.alv.se/ .
Eniten tietoa Katherine Alice Applegatesta löytyy Mervi Kosken toimittamasta kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. Frank-monihaun mukaan kirja löytyy myös Nurmijärven kirjastosta. Wsoy:n sivuilla http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=312on on myös jonkin verran tietoja kirjailijasta, samoin suomenkielisessä Wikipediassa osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/K._A._Applegate.
Sound of Music on suomennettu teattereihin musikaalinäytelmäksi, mutta Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan suomennosta ei ole julkaistu. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain alkuperäinen romaaniversio, eli Maria Augusta Trappin Laulava Trappin perhe (suomentanut Anna-Liisa Laine). Myöskään hakukone osoitteessa www.naytelmat.fi ei valitettavasti löydä Sound of Musicia.
Tuollaiseen tapaukseen ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.vaalit.fi/fi/index/vaalit/presidentinvaali/aanestaminenjaaan…. Kotona äänestäminen on mahdollista, jos äänestäjä ei ”pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia”. Silloin vaalitoimitsija saapuu kotiin, jotta äänestäminen on mahdollista.
Kotona äänestämisestä täytyy kuitenkin ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen kunnan keskusvaalilautakunnalle. Vuoden 2017 presidentinvaalissa määräaika on tiistai 16.1.2018 ennen kello 16. Ilmoitus tehdään yllä olevassa osoitteessa olevalla lomakkeella tai puhelimitse. Myös keskusvaalilautakuntien yhteystiedot löytyvät yllä olevan linkin takaa.
Eipä juuri muuta vaihtoehtoa selailun lisäksi ole kuin että otat yhteyttä kustantajaan ja lehden päätoimittajaan.
Jollet sitten halua tutkia seikkaperäistä kakka-kaaviota alkuperäismuodossaan kankaanpääläisen vessan seinästä.
Tässä yhteystiedot
Banana Press Oy, Pl 12, 33251 Tampere
Puhelin: 03-2143227
Fax: 03-2130227
e-mail: banana.press@pahka.pp.fi
http://www.bananapress.fi/
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi löytyy joitakin suomenkielisiä teoksia pyhimyksistä. Niitä voi etsiä käyttämällä sanahaku-hakutapaa ja kirjoittamalla hakusanoiksi pyhimykset roomalaiskatolinen kirkko, kieli-valikosta voi rajata kieleksi suomen. Näin löytyy mm. teos Engelhart, Adalbert: Pyhien vuosi: pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, Helsinki: Katolinen tiedotuskeskus, 2001. Kyseisestä teoksestä löytyy ainakin joidenkin katolisten pyhimysten suomenkieliset nimet. Kattavan vastauksen saamiseksi kannattaa kääntyä varsinaisen asiantuntijan, Katolisen tiedotuskeskuksen, puoleen. Heille voi lähettää kysymyksiä sähköpostitse info@catholic.fi, kotisivu www.catholic.fi.
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista.
Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
http://www.artsignaturedictionary.com/result.php?stype=e&m=1&qMonogram=…
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
Nakkilan kirjaston kautta voitte lainata tai kaukolainata seuraavat kirjat, jotka käsittelevät evakkojen siirtymistä Karjalasta Satakuntaan. Kansakunta sodassa osa 1, Hietanen, Silvo: Siirtoväen pika-asutuslaki 1940, Paukkunen, Leo: Hiitolaiset uusille asuinsijoille, Keitä me olemme - Satakunnan väestön historiaa, Satakunta. Kotiseutututkimuksia XXIII sekä Kokkonen, Outi: Karjalaisuus Raumalla. Viimeksimainitun kirjan lähdeluettelosta lienee teille eniten apua.
Kyseinen kirja kuuluu Pasilan kirjavaraston kokoelmaan. Saat yhteyden kirjavarastoon puhelimitse tai sähköpostitse, jos sinulla on mahdollisuus olla yhteydessä itse varaston henkilokuntaan ja asia on kiireellinen.
Kirjavarasto palvelee maanantai - torstai 10 - 20
perjantai 10-18 ja lauantai 10-16
Yhteystiedot:
Puh. (09)31085230
kirjavarasto@hel.fi
Helmet-kirjavarasto | Helmet
Eeva-Liisa Manner suomensi hyvin paljon kaunokirjallisuutta niin lapsille kuin aikuisillekin. Mannerin kääntämien teosten lista on todella pitkä.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa on lista Mannerin käännöksistä, mutta näyttää siltä, että se ei ole täysin kattava. Linkeistä aukeaa sivu, jossa on tarkemmat tiedot teoksesta.
Eeva-Liisa Manner Kirjasammossa
Esimerkiksi teoksessa Suomen kirjailijat 1917 - 1944 (toimi. Hannu Launonen et al., SKS, 1981) on lista Eeva-Liisa Mannerin kääntämistä teoksista.
Suomen kirjailijat 1917 - 1944 Helmetissä
Kysymäsi Siirtolaiskansan kalenterit löytyvät Siirtolaisinstituutin Turun yksikön kirjastosta. Myös Seinäjoen yksikön kirjastosta löytyvät kyseisen vuoden kalenterit. Kalenterit ovat käsikirjastokappaleita, eli niitä ei ole mahdollista lainata kotiin, mutta postitse on mahdollista saada kopioita tai sähköpostitse skannattuja sivuja ja maksua vastaan voi saada kopioituna jopa koko kirjan!
Siirtolaisinstituutin kirjaston yhteystiedot löydät seuraavasta linkistä: http://www.migrationinstitute.fi/sinst/kirjasto.php
Raittiuskansan kalentereita näyttäisi olevan Työväenliikkeen kirjastossa, jossa niitä voi nähdä paikan päällä, mutta kotilainaksi niitä ei voi saada. Työväenliikkeen kirjasto on heinäkuussa suljettuna. Seuraavasta linkistä löydät...
Hei! Voisit etsiä sinulle sopivaa teosta esim. Kirjasammon listasta Vieraita kulttuureja. Se on laadittu ajatellen nimenomaan lukiolaisia. Tässä linkki: https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6034 Lukuiloa!
Kaaderilla tarkoitetaan sotalaitoksen kantahenkilöstöä, vakinaista väkeä tai palkattua henkilökuntaa. Kaaderiperusteinen tarkoittaa, että vähintään joukon runkomiehistö on vakinaista väkeä, ei reserviläisiä tai asevelvollisia. Nykypäivän esimerkki kaaderiperusteisista joukoista Suomessa voisivat olla kantahenkilökunnalla runkomiehitetyt valmiusyksiköt. Suomalaisen kaaderijärjestelmän historiaa on käsitellyt väitöskirjassaan Juha Ratinen. Pertti Kilkin talvisodan pataljoonan- ja patteristonkomentajia käsittelevässä artikkelissa vertaillaan lyhyesti tuolloisia joukkoja perustamistavan mukaan.
Lähteitä:
https://intti.fi/valmiusyksikot
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kaaderi
Kilkki, P. (1972). Talvisodan pataljoonan-...
Olisikohan kyseessä ehkä Mark Twainin kirjaan perustuva Matkakirjeitä Maasta, jossa "itse Saatana lähetetään ekskursiolle luojan luoman ihmiskunnan pariin"? Radioteatterin tulkintaa Twainin postuumisti julkaistusta satiirista esitettiin torstaiaamuisin 15.7.–5.8.1976.
Tällä hetkellä ohjelma ei valitettavasti ole kuunneltavissa Yle Areenassa.
Matkakirjeitä Maasta | Yle Areena – podcastit
Valitettavasti kuvaukseen sopivaa elokuvaa ei onnistuttu löytämään. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen? Ehdotukset voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kysymys on tainnut jäädä kesken, mutta ehkä tässä tarkoitetaan Paavo Cajanderin Salomaa-runon säettä "Kuin kukat kirren alt’ elpyvät taas elohon."Sanan perusmuoto on kirsi, ja se tarkoittaa routaa. Se taipuu siis samoin kuin hirsi, hirren.Lähde:Nurmi, T. (2004). Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja (Kolmas, korjattu ja päivitetty painos.). Gummerus Kustannus Oy.
