Oulun kirjastossa on 12 antologiaa joista Lea Turusen tekstejä löytyy. Minnoon syntyny niminen teksti, ei ole runo, löytyy antologiassa Sanat silloiksi sidomme, ajatukset aivinaksi : Oulun työväenopiston kirjoittajapiirin antologia 1984-85 (ISBN 951-99637-0-7). Runoa Lehtein varistessa ei valitettavasti Oulun kirjaston kirjoista löytynyt. Kirkkonummen kirjastossa näitä kirjoja ei löydy, haluatko että kaukolainaamme mainitsemani kirjan?
1980-luvulla ilmestyi Kirjaliton kustantamana kirja Nukkumatti kertoo 365 hyvänyön satua. Sitä ei valitettavasti ole Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa, joten en voi tarkistaa kantta. Sivuja oli 237, joten kohtuullisen paksu se on ollut. Googlen avulla löytyi tällainen kuva: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=972523. Näyttääkö tutulta?
Kyseessä näyttäisi olevan Sven Madsenin laulu "Inga stora bevingade ord" (1939), johon sanat on tehnyt Od Heimer. Laulu alkaa sanoin "Du ser på mig så tyst, och munnen som jag kysst". "Kappaletta on esittänyt ainakin Harry Brandelius.
Kappale on kuultavissa esimerkiksi äänitteiltä Brandelius, Harry: Bästa (1995) ja Harry Brandelius (1994).
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI/
Vaski-verkkokirjastosta ei valitettavasti pysty varaamaan samaa nimekettä samalle kortille kuin yhden kappaleen. Oppimateriaalikeskuksesta
http://oppimateriaali.turku.fi/
löytyy kattava valikoima lasten ja nuorten kirjallisuutta, ja sieltä voi lainata samaa kirjaa koko luokalle.
Hei!
Delfiineistä ei löydy mitään kattavaa yleisteosta.
Tampereen kaupunginkirjastossa on seuraava teos:
Meret: delfiinit ryhävalas, hait...jne. luokassa 58.9
Tietoa joutuu siis kokoamaan useasta eri lähteestä, kirjoista,
lehdistä ja internetistä. Oletko kokeillut etsiä netistä
esim. sanahakupalvelujen avulla (Ihmemaa, Evreka, Alta Vista).
Makupalat-hakemistosta osoitteessa
http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm kun lähtee etenemään kohdasta
eläimet -> nisäkkäät näkyi löytyvän linkkejä delfiineihin.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy cd-levy nimeltään
The Underwater world of dolphins and whales.
Seitsemän tassua ja Penny -sarjassa ilmestyvät keväällä 2006 osat 18 ja 19. Sarja on käännetty saksan kielestä ja sitä kirjoittaa Thomas Brezina. Sarjaa julkaistaan edelleen Saksassa, joten teosten lopullista lukumäärää ei ole tiedossa.
Tällaisia satokausitilastoja ei valitettavasti löytynyt. Satokaudet vaihtelevat huomattavasti myös maiden sisällä, suurikokoisessa Suomessakin satokausi on eripituinen maan etelä- kuin pohjoisosassa. Satokauden pituus myös vaihtelee vuosittain.
Tilastokeskuksen Findikaattorista kohdasta Ympäristö- ja luonnonvarat löytyy joitakin satoon liittyviä tilastoja, mutta ei kysymiäsi.
Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR julkaisee erilaisia satotilastoja, mutta satokausien pituudesta niissäkään ei ole tietoa:
http://www.vyr.fi/www/fi/tuotanto_ja_viljelytietoa/viljely_ja_satotilas…
Ehkä asiaa kannattaisi kysyä vielä Viikin tiedekirjastosta:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/viikki/
Koneen malli ja valmistusvuosi löytyvät sarjanumerolla International Sewing Machine Collectors' Society'n (ISMASC) tietokannasta. Malli on Singer 15K ja valmistusvuosi 1925. K-kirjain ilmaisee, että kone on valmistettu Singerin Kilbowien tehtailla Skotlannissa. Se selviää Alex I Askaroffin antiikkiompelukonesivustolta.
Singer Sewing Machine Serial Number Database
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Home of the Sewalot Site by Alex I Askaroff
https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm
Voisikohan olla kyseessä Steven Halprinin Chakra Suite, https://www.stevenhalpernmusic.com/product/chakrasuite/?
En löydä sitä Helmet.fi:stä, mutta kylläkin muita joogamusiikkilevyjä, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28jooga%29%20%28musiikki%…
Valitettavasti Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy englanninkielistä Lappia käsittelevää dvd:tä. Ainoa Suomen matkailuun liittyvä dvd-levy olisi Finlandia video souvenir, jossa taustamusiikkina soi suomalaista taidemusiikkia ja kuvituksena todennäköisesti on suomalaisia maisemia, ei siis välttämättä Lapista. Videokasettina meillä on kyllä Finnish Arctic-niminen kasetti, joka on kuvattu vaellusretkillä Lapin erämaissa.
Etätietopalvelussa on kysytty aiemmin: "Mistä saisin tietoa Danielle Steelin elämästä netistä". Tämä vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=6998… .
Mikäli tarvitset esitelmääsi varten suomenkielistä aineistoa Steelistä on teoksessa: Simon Beesley, 1900-luvun kirjallisuus (lyhyesti artikkelissa: Suku- ja rakkausromaani). Henkilötietoja on Otavan kirjallisuustiedossa. Ihmemaan hakuohjelmaa http://www.fi/ kannattaa myös kokeilla.
Steelin teosten arvosteluja on Kirjallisuusarvosteluja -lehdissä (ilmestynyt aiemmin vuosittain). Esimerkiksi Isoäiti Danista, joka on julkaistu suomeksi vuonna 2001 on Kirjallisuusarvosteluissa osassa B 2001 Kalevan...
Nykyään on myytävänä laitteita, jotka sisältävät sekä vhs- että dvd-katselumahdollisuuden ja osassa niistä on myös kopiointimahdollisuus vhs:ltä dvd:lle. Videoita DVD:lle voi saada siirrettyä aivan tavallisessa Foto-liikkeessä.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Savonlinnan laulua ole koskaan levytetty tai julkaistu nuottina. Ainakaan Viola-tietokanta ei tiedä laulusta tai sanoittaja Veikko Koivistosta mitään. Ikävä tosiasia on, että maailma on täynnä lauluja, joita ei ole levytetty tai julkaistu nuottina. On toki mahdollista, että laulu sisältyy johonkin vanhaan nuottikokoelmaan, joita kaikkia ei ole vielä ehditty avata Violaan, mutta tällaisia kokoelmia on paljon ja niitten selailu todella iso urakka.
Heikki Poroila
Voit tehdä Plussassa haun yhdistämällä asiasanat: ruokaohjeet ja Afrikka. Suurin osa tuloksista on englanninkielisiä. Näytät haluavan suomenkielisiä, joten tässä pari niistä:
Ruokamatka Afrikkaan (2000), Flink: Eksoottisia herkkuja (1998) ja Pesonen: Inkiväärihai ja merirosvoaarre - eksoottisia ruokia suomalaisittain (1994).
Saatavuustietoja voit katsoa Plussasta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/
Suomenkielistä tietoa Philip Ridleystä on teoksissa:
- Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, 2001
- Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita /toim. Niklas Bengtsson, Tittamari Marttinen.
Hyviä linkkejä nuortenkirjallisuuteen on koottu mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuille http://www.makupalat.fi/kirjat1a.htm .
Lehtiartikkeleita Ridleystä ja hänen teoksistaan kannattaa katsoa esim. lehtiartikkelitietokanta- Aleksista. Monissa kirjastoissa Aleksi on myös asiakkaiden käytössä.
Kuljetukset Turun pääkirjaston ja Laitilan kirjaston välillä ovat maanantaisin ja keskiviikkoisin. Jos varaamasi DVD lähtee Laitilasta keskiviikkona, niin se on oletettavasti noutokunnossa torstaiaamuun mennessä. Muussa tapauksessa se tulee Turkuun maanantaina. On myös mahdollista, että jos DVD-levyä on Vaski-kokoelmissa useita ja yksi sattuu palautumaan johonkin toiseen Vaski-kirjastoon ennen kuin varaus ehditään tärppäyttää Laitilasta, niin se lähtee kohden Turun pääkirjastoa. Tämän vuoksi emme pysty lupaamaan jotain tiettyä päivämäärää, jolloin varaus olisi noudettavissa. Pyrkimys on saada varaus asiakkalle mahdollisimman nopeasti ja läheltä.
Ystävällisin terveisin,
Kyseessä on P. Mustapään runo Vanha juttu kokoelmasta Laulu ihanista silmistä (1925). Runo sisältyy myös teokseen P. Mustapää: Kootut runot (1969).
https://finna.fi/
Hei, kysymäsi kirja löytyy ainakin Helmet-kirjastoista. Sitä on Helmet-kirjastoissa 6 kappaletta, jotka nyt ovat kaikki varattuja. Eläviä varauksia siitä on yksi kappale, joten melko pian teos palautuu käyttöösi. Jos et ole pääkaupunkiseudulta, käänny oman kirjastosi kaukopalvelun puoleen.
u
TEOS Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset / Heikki Silvennoinen, Mira Kalalahti & Janne Varjo (toim.) ; kirjoittajat: Nina Haltia [ja 14 muuta].
Julkaisutiedot [Turku] : Suomen kasvatustieteellinen seura FERA, [2016]
Julkaisutiedot Jyväskylä : Jyväskylän yliopistopaino, 2016.
ULKOASU 376 sivua : kuvitettu ; 21 cm
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 annettiin Sanna-nimeä kaikkiaan 10 984 tytölle. Myös vuosina 1980-1999 Sanna-nimen sai 10 859 tyttöä. Tarkempi, vuosikohtainen haku on poistettu käytöstä tietosuojasyistä.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelu löytyy täältä.
Ainakaan vielä ei ole ennakkotietoja, että kirja olisi ilmestymässä suomeksi. Sarjan aiemman osan Kirjojen tytär (Sorcery of Thorns, suom. Mika Kivimäki) on julkaissut Karisto, joten kannattaa kuitenkin seurailla Kariston uutuuksia.
