Vuosikymmen ei täsmää, sillä ehdottamani teos on ilmestynyt suomeksi 1981 ja alkujaan saksaksi 1979, mutta muuten kuvaus sopii. Romaanin nimi on Papalagit: Samolaispäälikkö Tuiavii valkoisen miehn maailmassa. Tekijä on Tuiavii, samoalaispäällikkö.
Hae opetuspaikkaa valtionvarainministeriön järjestämän julkisten verkkopalvelujen laatukilpailun voittajaportaalista, Opintoluotsista. Osoite on
http://www.opintoluotsi.fi/
Nettisivukilpailu oli osa hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman Pääministerin parhaat käytännöt -palkitsemisprosessia. Pääministeri palkitsi voittajat 23.11.2004.
Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyy päälle 200 selkokielellä toteutettua kirjaa. Joukkoon mahtuu niin lapsille kuin aikuisillekin suunnattua kauno- ja tietokirjallisuutta. Pääkirjaston aikuistenosastolla selkokirjat on sijoitettu omaan hyllyluokkaan äänikirjojen ja isotekstisten kirjojen yhteyteen. Lasten ja nuorten selkokirjat on sijoitettu omalle osastolleen. Kirjaston kokoelmista löytyviä selkokirjoja pääset kaikista kätevin selailemaan Lapin kirjasto-tietokannasta osoitteessa http://www.lapinkirjasto.fi, kirjoita asiasanakenttään selkokirjat ja rajaa hakua Rovaniemen kirjastoon. Kirjojen lisäksi kirjastoon on tilattu Selkouutiset -sanomalehti. Hyödyllinen nettisivusto on myös http://papunet.net, josta löytyy lisää tietoa...
Myrkkykaapin kuvaa on etsitty kirjastojen sensuuria ja kirjastojen historiaa käsittelevistä kirjoista. Myös Suomen yleisiin kirjastoihin on lähetetty tiedustelu kuvien löytämiseksi. Ikävä kyllä tästä Suomen kirjastojen historiaan liittyvästä aiheesta ei ole säilynyt paljonkaan kuvia. Liitteenä kuva, joka löytyy kirjasta Helen, Olli: Sakastin kaapista torin laidalle : Kangasalan kunnankirjasto 150 vuotta.
Kangasalan kunta, 2013. ISBN 978-951-96325-3-7
Myöskään kaikilla kirjastoilla ei ole ollut varsinaisesti kaappia, jossa kiellettyjä kirjoja on säilytetty, vaan esim Mikkelin kaupunginkirjasto - maakuntakirjastossa niitä on säilytetty puulaatikossa varastossa. Ylen ottamia kuvia Mikkelin kaupunginkirjaston kielletyistä kirjoista löytyy...
Kyllä, Lauri Pohjanpään Käräjillä-runossahan se käräjäpaikan pihamaa kilua ja kalua oli täynnä, "meni sisälle toiset synkkinä ja toiset jo oli käynnä".
Käräjillä sisältyy Pohjanpään neljänteen runokokoelmaan Metsän satuja (1924). Se löytyy myös hänen Valituista runoistaan sekä esimerkiksi ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta.
Mahdatkohan tarkoittaa 10-osaista hollantilaista animaatiosarjaa nimeltä Kook mee met Aart Appel en Krieltje vuodelta 2000, joka on lähetetty Ylen kanavilla nimellä Potis och päron (suomeksi Peruna ja pottu) vuosina 2003-2004? Sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Frans Lasés, tuotanto VPRO Villa Achterwerk. Katso linkin takaa, näyttävätkö hahmot tutuilta: http://www.franslases.nl/aartappelkrieltjes.html
Hei!
Kuvauksen perusteella lastenosastomme asiantuntijat päättelivät, että kyse saattaisi olla tästä teoksesta:
Hayes, Barbara & John Atstrop: Nallekarhun iltasatuja (Tammi, 1986).
Kirjan kansi on kirkkaan sininen ja keskellä kuvassa on keltainen nalle lukemassa kirjaa. Kirjassa on satu vuoden jokaiselle päivälle ja siinä on 224 sivua. Kannessa on myös pienempi kuva Prinsessa ja herne -sadun kuvituksesta.
Teos on Porin pääkirjaston kokoelmissa. Tässä vielä linkki kirjaan: https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.90483
Jos varaus on jo noudettavissa, etkä pääse sitä hakemaan, ota yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon. Jyväskylän pääkirjaston asiakaspalvelun tavoittaa numerosta 014 569 4123 tai sähköpostitse osoitteesta kirjasto.asiakaspalvelu[at]jyvaskyla.fi.
Kovin hyvää ja tuoretta tästä aiheesta tehtyä kirjaa ei löytynyt. Halutessasi voit tutustua alla oleviin vanhempiin teoksiin:
Lauri Kettunen: Suomen murteet : murrealueet, 1930
Lauri Kettunen: Suomen murteet. Murrekartasto, 1981
Lauri Kettunen: Pohjalaismurteet : kielennäytteitä, 1930
Jussi Laurosela: Äännehistoriallinen tutkimus Etelä-Pohjanmaan murteesta, 1: konsonantit, 1913 ja 2: vokaalit, 1914, sekä Foneettinen tutkimus Etelä-Pohjanmaan murteesta, 1922
Suomen kansan murrekirja : länsimurteet. 1953 (tekstejä eri Etelä-Pohjanmaan murteilla)
Saatavuuden voit tarkistaa Eepos-verkkokirjastosta
Lisäksi netistä löytyi seuraavia aihetta sivuavia opinnäytetöitä/artikkeleita:
Pro Gradu IHMISIIN VIITTAAVAT SANAT ETELÄPOHJALAISISSA...
Hei,Ainakin näillä pääsee alkuun. Suomenkieleiset löytyvät yleisisitä kirjastoista, englanninkieliset täytynee kaukolainata.Mäkinen, Virpi, Heikki Pesonen, Risto Uro, ja Alexandra Bergholm. Pyhä, Paha Ruoka: Uskonnon Ja Etiikan Näkökulmia. [Helsinki]: Gaudeamus, 2023.Lehmijoki-Gardner, Maiju. Askeettien Pidot: Uskonnot Ja Syömisen Etiikka. Helsinki: Kirjapaja, 2009.Albala, Ken. Food in Early Modern Europe. Westport (Conn.): Greenwood Press, 2003.Avieli, Nir& Fran Markowitz. Eating Religiously: Food and Faith in the 21st Century. Abingdon, Oxon: Routledge, 2024.McWilliams, Margaret. Food Around the World: A Cultural Perspective. 3rd ed. Upper Saddle River: Prentice Hall, 2011.
Fakta-lehti tulee Espoossa Kirjasto Omenaan. Voit halutessasi tilata sen omaan kirjastoosi HelMet-palvelun kautta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1608328~S9*fin
Kielitoimiston Suomen murteiden sana-arkistosta löytyi yksi tieto sanasta rikkokupari. Tieto on Kangasniemeltä Etelä-Savosta vuodelta 1924, ja sen mukaan rikkokupari tarkoittaa kupariromua.
Erilaisia ilmaisia inventaarioapuvälineitä löytyy mm. Download Astron sivuilta. Mikko Laakson opinnäytetyössä on esitelty erikoistyökalujen inventointimalli.
Täysin sellaisenaan toimivaa lomaketta ei varmaankaan ole olemassa, sillä eri ihmisten ja yritysten työkalukokoelmat ovat erilaisia ja eri kokoisia. Ruutupaperi ja/tai Excel auttavat kyllä jäsentämään pieniäkin kokoelmia, mutta em. linkkien takaa löytynee sopivia malleja.
Selailin kuvia Manneken Pis'istä Zwarte Piet -asussa, mutta juuri tuollaista ei löytynyt, https://www.google.com/search?source=univ&tbm=isch&q=manneken+pis+als+z….
En tiedä, löytyykö näistä asuista eri vuosina minkäänlaista tallennettua tietoa Brysselissäkään, mutta voisihan kaupungista sitä yrittää tiedustella, ehkä esimerkiksi kulttuurista huolehtiva yksikkö voisi tietää, https://www.brussels.be/department-culture-youth-leisure-and-sports
Henry Jamesin novellista The beast in the jungle ei valitettavasti ole suomennosta.https://www.finna.fi/https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttps://www.kirjasampo.fi/
Du kan gå med hjälp av webben in på stadsbiblioteks materialdatabas http://www.libplussa.fi Välj t.ex. Helsingfors som stadsbibliotek och vidare "ämnesord eller klass". Skriv in t.ex." pedagogik historia" eller bara klassen, som är 189 (uppfostrans och pedagogikens historia). Som sökresultat får du ett antal publikationer bland vilka du kan välja och vraka. Du kan också klicka dig till fullständiga uppgifter beträffande varje titel och även få reda på om boken är utlånad. (Kontakta biblioteket när du sållat färdigt i materialet !)
Anders Jacobssonista löydät mukavasti suomenkielistä tietoa kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. Kirjaa voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Jos taas haluat etsiä tietoa Internetin kautta, loistava aloituspaikka on Oulun kaupunginkirjaston Teuvo ( www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ ), jossa on myös kirjailijatietoa.
Hector on itse sovittanut ja levyttänyt Velisurmaaja -nimisen suomalaisen kansanlaulun, mutta nuottia tuohon hänen sovitukseensa en kyllä onnistunut suomalaisista kirjastoista löytämään. Velisurmaaja on kyllä mukana useissakin kansanlaulujen tai kitaramusiikin nuottijulkaisuissa, joista ainakin nämä löytyvät meiltä Vaasasta:
Ssuomalaisia kansanlauluja
Musikantti
Suuri kansanlaulukirja: 500 suomalaista kansanlaulua
Suuri toivelaulukirja
Ehkä kannattaisi tiedustella musiikkikaupoista tai sellaisista antikvariaateista, jotka nuotteja myyvät?
