Kokoelmassamme on lavastusta käsitteleviä kirjoja, mutta ne liittyvät enimmäkseen teatteriin. Teoksessa Harha on totta: näkökulmia suomalaiseen lavastustaiteeseen ja pukusuunnitteluun 1900-luvun alusta nykypäivään pitäisi olla jotakin myös elokuvalavastuksesta, mutta kirja on lainassa, joten emme voi tarkistaa asiaa. Lavastuksesta ja kuvauspaikoista on jonkin verran kirjoissa, joissa kerrotaan elokuva-alan ammattilaisista (esim. Hytönen: Kamera käy!: elokuvaaja Kari Sohlberg) tai tietyn elokuvan teosta (esim. Lupaus). Sidney Lumetin teoksessa Elokuvan tekemisestä on luku, joka käsittelee lavastusta ja puvustusta. Kuvausympäristöstä on esim. Kari Pirilän kirjassa Elävä kuva - elävä ääni.
Jos tulet käymään kirjastossa, voimme etsiä sinulle...
Myös opinnäytteiden säilyttämiseen sovelleta säädös löytyy laista kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20071433
23 §
Aineiston säilyttäminen ja poistaminen kokoelmista
Aineiston säilyttämisen edellyttämän kopioimisen ja muuntamisen toiseen muotoon tulee tapahtua siten, että kopioidun ja muunnetun aineiston tiedollinen, kuvallinen ja äänellinen sisältö vastaa alkuperäistä.
Aineiston säilyttämisestä vastaavalla laitoksella on oikeus poistaa kokoelmista huonokuntoinen tai teknisesti vanhentunut aineisto, josta on valmistettu uusi kappale säilytystä ja käyttöä varten, sekä muutoin käyttökelvoton tai tiedollisen, kuvallisen tai äänellisen sisältönsä menettänyt aineisto.
21 §:ssä on...
Levyn nimi on Folkways: A vision shared : A tribute to Woody Guthrie and Leadbelly. Levyllä on useita eri esiintyjiä. Tarkemmat teostiedot löydät HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/search*fin/ .
Edgar Rice Burroughsin Pellucidar sarjasta on suomennettu vain kolme osaa:
Maan uumenissa (At the earth's core)
Ikuisen päivän maa (Pellucidar) ja
Kuninkaan poika (Tanar of Pellucidar)
Suomentamatta ovat vielä teokset:
Tarzan at the Earth's core
Back to the stone age
Land of terror ja
Savage Pellucidar (http://www.tarzan.org/pellucidar.html ).
Kirjaa on tilattu kolmeen Keski-kirjastoon. Kirjat saapuvat kirjastoihin kirjavälittäjien toimitusaikataulujen mukaan. Jyväskylä sai kirjan välittäjän kautta kirjastoon muutama päivä sitten ja kirja on nyt luetteloitu, tarroitettu ja menossa muovituksen kautta lainattavaksi. Kirja on saapunut myös Äänekosken kirjastoon.
Nimistöjen ja nimien merkitysten ja taustojen selvittämisessä on suositeltavaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen https://www.kotus.fi/ puoleen. Alla on heidän ystävällisesti meille lähettämänsä vastaus kysymykseen paikannimien nainen-johdoista.
"Nimi on voinut muodostua na/nä-loppuisesta henkilönnimestä. Tällöin esimerkiksi Paakkunaisessa ja Horttanaisessa paikannimen taustalla olevaan henkilönnimeen onkin yhdistetty johdos -(i)nen. Paikannimen taustalla voi olla alkuaan myös paikan ominaisuuksia kuvaava adjektiivi- tai substantiivijohdos, kuten karinainen, ahvenainen tai halkinainen. Kaksikielisen alueen paikannimissä nainen/näinen-johdinta on selitetty niin, että johdin on korvannut nimen lopussa olevan ruotsin sanan...
Tero Jartin elokuvasta Aapo (1995) on tehyt VHS-tallenne, jota näyttäisi olevan kirjastolainauksessa vielä yksi kappale Vaara-kirjastojen kokoelmissa Joensuun kaupunginkirjastossa. Voit tilata kasetin kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
DVD-tallennetta elokuvasta ei ole.
https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.160836
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_148549
Sinun kannattaa tehdä Ylelle elokuvasta uusintaehdotus.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Wikipedia-artikkelissa viitataan liikenneviraston julkaisuun "Tietilasto 2014". Sen taulukoissa teiden päällysteet jaetaan kolmeen luokkaan: kestopäällyste, öljysora ja vastaava sekä sora. Osa valtateistä on taulukoissa päällystetty öljysoralla ja vastaavalla.
Anna-Maija Raittilan runo "Hääaaton aamu" päättyy säkeeseen "On huomenna Inkerin häät!". Kuten jo tiedätkin, Runo sisältyy Raittilan kokoelmaan "Ruiskukkaehtoo" (WSOY, 1947) ja myös hänen teokseensa "Valitut runot : runoja vuosilta 1947-1974" (Kirjayhtymä, 1978).
Musta haltia -trilogia: (1) Kotimaa 1995, (2) Maanpaossa 1995, (3) Valoa kohti 1996.
Jäätuulen laakso -trilogia: (1) Kristallisauva 1997, (2) Hopeavirrat 1997, (3) Puolituisen kivi 1997.
Forgotten realms -sarja: Tähdetön yö 1999, Pahan perintö 1999, Pimeän piirittämät 1999
Tarzanin voittoisa paluu 1997. Kirja perustuu Burton Armusin kirjoittamaan tv-sarjaan ja on saanut vaikutteita Edgar Rice Burroughsin teoksista Tarzanin paluu ja Tarzan maan uumenissa.
30 vuotta sitten ilmestyneen CD-levyn saaminen jostain ostamalla on käytännössä kokonaan onnenkauppaa, jollaiseen kirjastojen musiikkiosastoilla ei ole nykyään juuri aikaa. Kun kysymyksestä ei suoranaisesti käy ilmi, minne levy pitäisi saada (oletettavasti Ouluun), todettakoon tässä, että CD löytyy sekä Tampereelta että HelMet-kirjastoista (suora linkki https://luettelo.helmet.fi/record=b1468422~S9*fin) eli ainakin kaukolainaksi sen saa. Vanhoistakin levyistä voi toki tehdä kirjastolle - mieluiten suoraan - hankintaehdotuksen, mutta kovin todennäköistä sen löytyminen ostettavaksi ei ole.
Heikki Poroila
Valter Juva on suomentanut Robert Burnsin runon A red red rose kaksikin kertaa. Suomeksi runon nimi on Mun kultani on ruusunen. Voit lukea suomennokset alla olevasta linkistä. Suomennokset löytyvät myös teoksista Lauluja ja balladeja (1918) ja Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (1926).
https://fi.wikisource.org/wiki/Mun_kultani_on_ruusunen
Oskar Uotilan suomennos runosta sisältyy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Talvisodassa Suomi ei saanut Saksalta aseapua, vaan Saksan suhtautuminen Suomeen oli viileää. Suomi oli nimittäin Saksan ja Neuvostoliiton välisen Molotovin-Ribbentropin sopimuksen (1939) salaisessa lisäpöytäkirjassa annettu Neuvostoliiton etupiiriin. Jatkosodan alkaessa maailmanpoliittinen tilanne sekä Saksan ja Neuvostoliiton suhteet olivat ratkaisevasti muuttuneet, ja Suomen ja Saksan välille oli Moskovan rauhan jälkeen kehittynyt aseveljeys. Suomi osti Saksalta aseita ja muuta sotakalustoa, ja Saksa antoi Suomelle muun muassa sotilaallista ja elintarvikeapua sekä polttoainetta. Suomen toimintakyky jatkosodan aikana oli täysin riippuvainen Saksan avusta.
Lähteitä:
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1988)....
PIN-koodin saat palveluaikana kaikista Keski-kirjastoista. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Jos unohdat PIN-koodisi, saat kirjaston asiakaspalvelusta uuden esittämällä kirjastokorttisi ja todistamalla henkilöllisyytesi. Jos et voi käydä kirjastossa, ota yhteyttä kirjaston chat- tai puhelinpalveluun. Keski-kirjastojen chat-palvelu palvelee arkisin klo 9-16 ja sinne pääsee verkkokirjaston keski.finna.fi etusivun oikeasta alanurkasta.
Hei!Digging/Kaivamassa-runo sisältyy Jyrki Vainosen kääntämään kokoelmaan. Käännös kuuluu:Etusormen ja peukalon välissälepää kynänpätkä.Minä kaivan sillä.
Hei!
Kyllä Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi AGE=bbSearch&SEQ=20110705170310&PID=xMoV054GlkMtVZO1anrHEApYot-
löytyy kaikki Suomessa julkaistu ja Suomea käsittelevä kirjallisuus
ja sieltä voi hakea myös ISBN-tunnuksen avulla.
Kannattaa valita ensin TARKENNETTU HAKU ja sitten oikean ylänurkan
laatikkoon SANAHAKU-termin tilalle vyöryttämällä nuolesta ISBN.
(ISBN-numeroon ei laiteta välimerkkejä)
