Suomen lääkärilehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei lainata kotiin, mutta voitte halutessanne ottaa lehdestä valokopioita kirjastossa. Saatte lehden vuosikerran käyttöönne odottessa Pasilan kirjaston lehtiosastolta. Pasilan kirjaston yhteystiedot löydätte alla olevasta linkistä.
Helmet http://www.helmet.fi/fi-FI
Esititpä vaikean kysymyksen! Vastaajaksi tarvitaan alan asiantuntija, juristi tai vakuutusasioiden ammattilainen. Jos haluat itse pohtia asiaa, voit tutkailla mitä aiheesta löytyy Valtion säädöstietopankista http://finlex.om.fi/ . Etene näin: klikkaa Lainsäädäntö ja kirjoita hakulaatikkoon vaikkapa peitelty osingonjako, valitse Tekstihaku lainsäädäntöön ja sitten vain haku käyntiin. Avuksi on myös Suomen Laki I ja II, vaikka tulkitsijaa siihenkin tarvitaan, joten käänny alan ammattilaisen puoleen.
Kovin vähän kirjoja aiheesta löytyy. Tampereen kaupunginkirjastossa on vain Maureen Wheelerin Travel with children vuodelta 1995. Pari gradua löysin aiheesta:
Maarit Lamminmäen Lapsi matkanjärjestäjän asiakkaana. Helsingin yliopisto 1997 ja Siru Piekkolan Matkailu avartaa - mutta miten. Narratiivinen tutkimus ulkomailla lomailleiden lasten matkakertomuksista. Oulun yliopisto 2005.
Lisäksi Lindasta (tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo)
löytyi Juha Kaukasjärven teos Mitä lapset odottavat lomalta. Haaga instituutti 1995. Noita teoksia saa kaukolainaksi.
Kirjastojen työasemilla on käytössä myös artikkelitietokantoja. Aleksista sain jopa 63 viitettä ja Artostakin 12. Niitä kannattaa käydä katsomassa kirjastossa.
Ikävä kyllä en löytänyt tämän nimistä tekijää tai tuon nimisiä runoja. Mikäli ne ovat ilmestyneet jossain laajemmassa antologiassa, kaikkia tekijätietoja ei tosin ole välttämättä pystytty kirjaamaan.
Katsoin myös Runotietokannan, mutta Tarja Vuorista ei ollut listattuna sielläkään.
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
Varaaminen on nykyisin maksutonta kaikissa HelMet-kirjastoissa myös aikuisille.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Muissa Espoon kirjastoissa ei ole laserleikkuria. Helsingin Oodi-kirjastossa tällainen on:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Oodin_toinen_kerros_on_tekemisen_tila(176795)
Heimo Suntion säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Kaupungin valot ei valitettavasti ole julkaistu missään nuottijulkaisussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tuolloin on todennäköisesti ollut käytössä lääkintöhallituksen 1.1.1987 lukien käyttöön hyväksymä Tautiluokituksen nimistö ja numerointi. Tautiluokitus löytyy digitoituna STM:n hallinonalan Julkari-palvelusta. Sen mukaan 3449x:n merkitys on paralysis cerebralis alia - muut aivoperäiset halvausoireet.
"Ja minä näin sinun joulusi rauhan, kaupunki, hauraan / kuin tinapaperi, kuin lasipallot kuustesi oksilla."
Nämä säkeet ovat Arvo Turtiaisen runosta Oli joulupäivä (nimi sisällysluettelosta), joka sisältyy kokoelmaan Minä, paljasjalkainen.
Shakespearen "This royal throne of kings, this sceptred isle" Richard II:n toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta kuuluu Matti Rossin suomentamana seuraavasti: "Tämä kuninkaiden valtaistuin, hallitseva saari". Sitaatti on peräisin näytöksen tekstiriveiltä 42 ja 43 (" -- Tämä kuninkaiden valtaistuin, / hallitseva saari, -- ") Gauntin puheenvuorosta riveiltä 32–74.
Kaarina Helakisasta löytyy artikkeli teoksista:
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toimittaneet Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi. [Hki] : Suomen kirjastoseura, 1987
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa. Helsinki : Kirjastopalvelu, 1995
Kaarina Helakisan kuolema vuonna 1998 uutisoitiin näin: http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9804/980421/9804210132.html
Aleksi-tietokannasta löytyneitä lehtiartikkeleita: Ahola, Suvi: Ymmärsi lasta, uudisti sadun nykyaikaiseksi, Helsingin Sanomat, 23.04.1998
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Kaarina Helakisa 1946-1998: modernin suomalaisen sadun rohkea uudistaja. Onnimanni 2/1998
Virtanen, Heini: Satukirjailijan uskontunnustus. Kauneus ja terveys 12/1987
Haastatteluja:...
Sakari Pälsin teokset Pohjankävijän päiväkirjasta (1919), Arktisia kuvia (1920) ja Merillä ja erämaissa (1929) sijoittuvat Pohjoisen jäämeren seuduille.
Teoksista ei ole lyhennelmiä saatavana verkossa.
Voitte tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoista alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Vatevan messut kansainvälistyivät ja muuttuivat vuonna 1987 Pohjoismaisiksi muotimessuiksi. Niistä ensimmäiset avautuivat 27. tammikuuta 1987. Vuonna 1989 messuilla oli ensimmäistä kertaa mukana näytteilleasettajia myös Pohjoismaiden ulkopuolelta.
Messupäivät vuosina 1987-89: 27.-29.1.1987, 24.-26.8.1987, 26.-28.1.1988, 22.-24.8.1988, 31.1.-2.2.1989, 22.-24.8.1989.
Lähde:
Helsingin Sanomat
Päivi Heikinheimo ja Eero Erkkilä ovat levyttäneet suomeksi dueton "Ai nostri monti" Verdin oopperasta "Il trovatore" nimellä "Vuorille kauas vaeltakaamme". Duetto alkaa: "Oi kuule mua". Suomenkielisen sanoituksen tekijä on tuntematon. En löytänyt suomenkielistä sanoitusta kirjoitettuna enkä muita suomenkielisiä versioita tästä duetosta. Suomenkielinen versio tästä duetosta on harvinainen.
Leena Vallisaari on suomentanut oopperan libreton. Tämä suomennos ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Siinä tuo kohta on käännetty: "Me palaamme vuorillemme."
Yleensä oopperat esitetään nykyään alkukielellä ja tekstitettyinä. Oopperan tekstittäminen on yksi kääntämisen muoto. Se on eri asia kuin laulettava käännös.
Lähteitä:
Fenno :...
The crawl -nimisestä tanssista löytyy mainintoja 60-luvun lyhytaikaisiksi jääneitä tanssivillityksiä käsittelevistä lähteistä, mutta valitettavasti yhdestäkään vastaani tulleesta en löytänyt siitä askelkuvioita tai sanallista selostusta.
Sixties City - Sixties Dance Crazes
Kyseisestä genrestä löytyy yllättävän vähän teoksia suomeksi, varsinkaan viime vuosina julkaistuja. Useimmat teokset ovat sekoituksia kauhua, fantasiaa ja/tai romantiikkaa. Tällä hetkellä mitään megasuosiota nauttivaa kirjailmiötä ei näyttäisi olevan, kuten aikanaan oli Stephenie Meyerin Twilight-vampyyrisaaga. Sinänsä sarja kannattaa muistaa tässä kohtaa, sillä kirjat ovat edelleen hyvin lainattuja. Ikiklassikot Mary Shelleyn Frankenstein (1818) ja Bram Stokerin Dracula (1897) lienevät edelleen ajankohtaisia ja suosittuja, samoin Edgar Allan Poen teokset. Helmet-kirjastoista löytyvistä uudemmista kauhu-fantasia-romantiikka -genreen luettavista mainittakoon Sini Helmisen Väkiveriset-sarja ja Lujaverinen-trilogia,...
Varastokirjastosta Kuopiosta löytyy teossarja Henrik Ibsen's Gesammelte Werke, johon myös kysytty näytelmä sisältyy. Kirjan voi pyytää sieltä kaukolainaksi.
Kaukolainatilauksen voi tehdä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Huom.: teos on painettu fraktuuralla, vanhalla saksalaisella kirjasinlajilla.
Kummastakin henkilöstä löytyi valitettavan vähän tietoja:
Tauno Melkosta kerrotaan lyhyesti seuraavalla sivulla:
http://www.tulpaini.fi/melkkotauno.htm
Hänestä kannattaisi kysyä tietoja esimerkiksi Suomen urheilukirjastosta: http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Nestor Ojalasta on Kuka kukin oli (Otava, 1961)
teoksessa mm. seuraavaat tiedot:
syntynyt 27.2.1864 Kiukaisissa ja kuollut 21.4.1926.
Vanhemmat ratsutilallinen Isak O. (Brander) ja Vilhelmiina Kalli. Puoliso Ada Unonius.
Kirjoitti ylioppilaaksi 86, fil.kand. 89. Opintomatkoja eräisiin Saksan, Itävallan ja Sveitsein seminaareihin. Jyväskylän seminaarin matematiikan lehtori 94-10, Raahen porvari- ja kauppakamarin johtaja 09-13, Jyväskylän seminaarin johtaja 12...
Paikallisten sukututkijainyhdistysten kotisivuille pääsee parhaiten valtakunnallisen Sukututkimusseuran sivulta www.genealogia.fi . Sivun vasemmasta reunasta on valittava "Sukututkimusyhdistykset". Sen jälkeen avautuvasta karttakuvasta valitaan Rovaniemen sijainti ja sitten avautuu paikallisyhdistyksen sivusto. Suora osoite on http://www.genealogia.fi/stutkyh/perapohjola/ .
