Tutkin aihetta näin aluksi Helmet-haulla.
Käytin tarkennettua hakua ja aihe-termiä hakurajauksena. Toiseksi hakusanaksi vaihdoin maan tai maanosan nimen ja toiseksi lisäsin jännityskirjallisuus.
Lisäksi rajasin aineiston kirjaksi.
Hakutulosta suodattelin vielä suomen kielen ja aikuisten aineiston rajauksilla.
Thaimaasta luin juuri itse hauskan uutuusdekkarin: Kuolema Kukko-onnen majatalossa / David Casarett ; suomentanut Antero Tiittula
Kirja oli myös tosi herkullinen, koska päähenkilö söi usein ja tarkasti kuvailtuja annoksia. Muistuttaa muuten Mma Ramotswe -dekkareita.
Thaimaa paikkana on myös Jens Lapiduksen Luksuselämää ja Jo Nesbøn Torakat kirjoissa.
Australiaan sijoittuvat mm. Mustat valkeat valheet / Liane...
Hei,
ensimmäisenä tulee ehkä mieleen Eion Colferin Artemis Fowl –sarja, Ursula K. LeGuinin Maameren tarinat -sarja tai sitten Rick Riordanin Percy Jackson –sarja. Tuota samaa kysymystä on toki kysytty ja pohdittu monta kertaa ennenkin, joten ehkäpä oheisista linkeistä voisi olla jotain apua:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjavinkit/Kaikki_Harry_Potterit_luettu_mita_seuraa(164657)
http://www.projectmama.info/2017/10/kirjasuositukset-mita-luetaan-potterin.html
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-mita-lukea-potterin-ja-percy-jacksonin-jalkeen
https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-lukenut-kaikki-harry-potter
En ollut kysymyksestä aivan varma oliko tarkoitus että kirjat olisivat englanniksi, mutta ainakin Colferin ja Riordanin...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista on mahdollista saada luettelo esimerkiksi viime vuosina hankituista venäjänkielestä suomennetuista romaaneista. Tässä muutamia kirjailijoita listalta: Boris Akunin, Valerija Alfejeva, Irina Denežkina, Darja Dontsova, Ruben Gallego, Anatoli Gordijenko, Viktor Jerofejev, Andrei Konstantinov, Vladimir Krjukov, Anatoli Mariengof, Alexandra Marinina, Aleksandr Morozov, Viktor Pelevin, Vasili Rozanov, Marina Tsvetajeva, Leonid Tsypkin, Boris Zahoder, Anatoli Zlobin, Mihail Zostsenko.
Lisäksi näiden kirjakauppojen sivuilta löytyy valikoima venäläistä kaunokirjallisuutta. Teokset ovat tosin venäjänkielisiä, eikä niitä kaikkia ole suomennettu.
Ruslania Books on venäläisten kirjojen, lehtien, karttojen,...
Lastenkirjailija Kirsti von Boehmista ja hänen tuotannostaan löytyi vain niukasti tietoja. Teoksessa Suomen kirjailijat 1945-1980 kerrotaan, että hän on syntynyt Ruokolahdella 11.2. 1921. Vanhemmat ovat DI Jalo Sihtola ja musiikinopettaja Ester Andersin. Puoliso on Tomas von Boehm, (taidemaalari ja luutnantti). K. von Boehm on toiminut pianonsoitonopettajana Sibeliusakatemiassa ja Espoon musiikkiopistossa.
Saimme myös selville, että puolison lisäksi myös miehen äiti Aino Johanna von Boehm sekä poika Eero von Boehm ovat taidemaalareita. Heistä kaikista on maininnat myös Suomen aateliskalenterissa. Eero von Boehm on kirjoittanut kirjan E. von Boehm, 1983. Myös Tuomas von Boehmistä on teos, Valkonen, Olli: Tuomas von Boehm. Siinä on myös...
Oman suvun historiaa voi selvittää sukututkimuksen avulla. Suomen sukututkimusseuran sivuilla on kattavasti tietoa sukututkimuksesta - aluksi voi vaikka lukea sivun Sukututkimuksen aloittaminen .
Sukututkimuksesta löytyy myös kirjoja esim.
Nilsson, Jens: Digitaalisen sukututkimuksen opas (2016)
Sukujuuria etsimässä (2015)
Kuismin, Eine: Sukua tutkimaan (2014)
Huovila, Marja: Sukututkimuksen käsikirja (2009)
Sukututkimuksen jatko-opas (2008)
Sampio, Seppo: Sukututkimuksen avaimet (2002)
Kysymyksestä ei käy ilmi, missä oppilaitoksessa tai millä kurssilla kysyjän äiti oli oppilaana. 1930-luvulla Jyväskylässä toimi yleinen ammattilaiskoulu, joka tarjosi mahdollisesti myös ompelualan opetusta. Ammattilaiskoulu toimi Cygnaeuksen koulutalossa iltakouluna vuodesta 1929 alkaen eri pituisina jaksoina yhteensä noin seitsemän vuotta. Ompeluoppia sai myös esimerkiksi Vaajakosken Marttayhdistykseltä.
Jyväskylässä oli aiemmin myös käsityöläiskoulu, mutta 1930-luvulla se ei ollut enää toiminnassa.
Vanhojen oppilasluettelojen ja tutkintotietojen löytäminen voi olla haastavaa, sillä niiden säilyminen liki sadan vuoden takaa on oppilaitos- ja tapauskohtaista.
Lähde:
Ulla Mutka & Veijo Turpeinen (toim.):...
Johanna Björkmanin artikkelin mukaan kävelijät kulkivat Helsingissä viimeistään 1840-luvulta lähtien jalkakäytävillä. Varhaisimmista päällystysmateriaaleista ei ole tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti niillä ei käytetty mukulakiviä, koska jalankulku olisi ollut epätasaista. Jalkakäytävien päällystämiseen alettiin käyttää 1870-luvulla yhä enemmän suuria kivilaattoja, jotka oli tehty graniitista. Graniittilaatta ei ollut koko jalkakäytävän levyinen, vaan se sijaitsi joko keskellä jalkakäytävää, jolloin jalkakäytävän reuna pyöristettiin pienillä mukulakivillä, tai ajoradan reunassa.1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa asfaltilla päällystetty ja graniittisella reunakivellä rajattu jalkakäytävä ja nupukivillä päällystetty katu alkoivat...
Nuottikokoelmassa Hyvin menee kuitenkin : ja muita 60-luvun hittejä (1990) on melodia, kosketinsoitinsäestys ja sointumerkit John Lennonin ja Paull McCartneyn kappaleeseen World without love eli Maailma ilman rakkautta.Hyvin menee kuitenkin : ja muita 60-luvun hittejä | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Regeneraatiolla tarkoitetaan uudelleen muodostumista ja uudennusta eli kasvin tai eläimen histologisesti erilaistuneen osan tai elimen uusiutumista. Monien selkärangattomien mesenkyymissä on erilaistumattomia soluja, jotka vaeltavat haavapintaan ja erilaistuvat puuttuviksi kudoksiksi. Sisiliskon hännän uusiutumisessa on kyse regeneraatiosta.
Degeneraatiolla tarkoitetaan huonontomista, rappeutumista.
Lähteet: Nykysuomen tietosanakirja 4: yleistieto (WSOY, 1993),
WSOY Web-Facta
Lainan voi uusia, jos kirjasta on vapaita kappaleita hyllyssä jossain Helmet-kirjastossa. Joskus varauksen uusiminen onnistuu, vaikka varauksia olisi useampiakin. Tällöin varaukset ovat "lukittuja" (varaaja on jättänyt varauksensa odottelemaan jonoon).
Joskus voi olla tilanne, jossa kirjasta on yksi varaus ja hyllyssä-tilassa useita kappaleita, eikä uusiminen onnistu. Silloin kannattaa yrittää jonkin ajan kuluttua uudelleen, kun varattu kirja on käsitelty lähtemään varauskirjastoon.
Jos kirjasta ei ole lainkaan vapaita kappaleita, uusiminen ei ole mahdollista.
http://www.helmet.fi/
Kiitos kysymyksestä. Helsingin kaupunginkirjasto alkoi käyttää Contant-perintätoimistoa palauttamatta jääneen
aineiston perinnässä 1.3.2002 lähtien. Perittäväksi siirretään aluksi 1.3.02 ja sen jälkeen lainattu 60 vrk myöhässä oleva aineisto. Tätä ennen lainattu aineisto siirtyy perintään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Perittäväksi siirrettävän aineiston alaraja on 8,40 euroa. Perintään siirtyvät aineiston arvo, myöhästymismaksut aikuisten aineistosta ja kirjaston käsittelykulut on 5 euroa/tapaus. http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm
Kirjaston käyttösääntöjen mukaan kirjastokortti on henkilökohtainen, jolloin kortin haltija on vastuussa kortilla lainatusta aineistosta. Tässä tapauksessa Teidän kannattaa sopia asia...
Suomen tekijänoikeuslain sitaattipykälä 22 on kirjoitettu sillä lailla väljäksi, että sitaatti kuin sitaatti on mahdollinen. Jossain määrin riippuu kuitenkin sitaattien määrästä ja niiden määrällisestä suhteesta muuhun tekstiin, pidetäänkö lainaamista "hyvän tavan" mukaisena. Esimerkiksi kirjaa, joka koostuu pääosin sitaateista, ei saa ilman lupaa julkaista.
Suomalaiseen hyvään sitaattitapaan kuuluu, että jos otetaan useita sitaatteja, jokaisen lähde ilmaistaan ala- tai loppuviitteellä. Sellainen ratkaisu, että asia kuitataan yhdellä maininnalla, on mahdollinen vain tapauksissa, joissa kaikki sitaatit ovat yhdestä lähteestä, jolloin jatkuva tarkka viittaaminen ei ole mielekästä.
Tarkalla viitteiden merkitsemisellä on myös se merkitys, että...
Tam ja Richie, mainio työtä vieroksuva skottikaksikko, rakentavat aitaa englantilaisen Magnus Millsin omintakeisen huumorin sävyttämässä esikoisromaanissa Aidantekijät (WSOY, 1999).
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10064#.WlWpSk1lKUk
Viimeiset paperiset puhelinluettelot julkaistiin vuonna 2017. Kirjastossa ei ole vanhoja puhelinluetteloita, mutta Fonecta kertoi sivuillaan, että vuoden 2013 Pohjois-Savon puhelinluettelossa oli uutuutena myös mm. "uudistuneet taajamakartat ja 20-sivuinen koko Suomen tiekartta. Myös lähialueiden ja muun Suomen kaupunkien keskustakarttoja, taajamakarttoja ja laskettelualueiden topografisia karttoja." Ilman puhelinluetteloita emme pysty selvittämään, olisiko mukana ollut myös Etelä-Savon kuntien puhelintietoja. Alla linkki Fonectan tiedotteeseen:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/pohjois-savon-puhelinluettelo-ja-keltaiset-sivut-auttaa-arjessa?publisherId=3906&releaseId=58091
Tarkoittanette Bodie ja Brock Thoenen Eurooppa-kronikkaa (Zion Covenant series). Yhdeksänosaisen sarjan osat on julkaistu vuosina 1989 - 2005. Sarjasta on suomennettu kuusi ensimmäistä osaa vuosina 1995 - 1998. Sarjan osat ilmestymisjärjestyksessä näette alla olevasta linkistä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/eurooppa-kronikka
Ilmatieteen laitokselta löytyy palvelu, josta voi ladata vanhoja säätietoja. Valitettavasti kyseiseltä päivältä ei kuitenkaan löytynyt mitään tietoja edes lähialueilta.
Joissakin vanhoissa paikallisissa sanomalehdissä on mahdollisesti ollut tietoja myös alueen säästä. Kannattaa kysellä omasta lähikirjastosta, josko heillä olisi saatavilla esimerkiksi mikrofilmeinä joitakin, joista voisi jatkaa etsintää.
Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen lataus:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
