Pääkaupunkiseudun kirjastoista näyttäisi löytyvän jonkun verran kyseisten tekijöiden musiikkia nuotteina ja CD-levyinä.
Saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Arvailuksi menee, koska en onnistunut löytämään suoraa vastinetta ilmaukselle "gem markers". Parilta sivustolta löytyi jotakin sinne päin, nimittäin jonkinlaiset kiillekynät: http://www.orientaltrading.com/american-crafts-glitter-gem-marker-set-a… ja toisaalta Gem-merkkiset värit, jotka näyttävät lähinnä väriliiduilta: https://www.google.fi/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fupload.wikimedia.org%…
Olisikohan kyseinen taiteilija tarkoittanut jonkinlaisia geelikyniä, joita kyllä on saatavilla monista paikoista, esim.:
http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/fi/skk/geelikyn%C3…
Riippuu varmaan paljon värityskirjoissa käytettävästä paperilaadusta, millaiset värit niihin parhaiten soveltuvat. Kovin huokoisesta paperista geeli- ja...
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elsa Beskowin kuvakirjaa Görans bok (1916) ei ole suomennettu.
Lähteet:
https://finna.fi
http://authorscalendar.info/beskow.htm
Valitettavasti en onnistunut löytämään vastausta kysymykseesi.
Asiaa tiedusteltiin raisiolaisilta kirjastonhoitajilta sekä yhtyeen asioista hyvin perillä olevilta tahoilta. Heistä kenelläkään ei ollut tietoa asiasta.
Kävin läpi myös teoksia jotka listaavat suomalaisia sanontoja, loruja ja leikkejä.
Kyseessä saattaa hyvinkin olla sanoittajan oma keksintö.
Googlasin myös ja satuin näkemään Ylen Artikkelin (Miksi aika tuntuu kuluvan nopeammin vanhetessa?, 2015). https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/07/miksi-aika-tuntuu-kuluvan-nopeammin-vanhetessa
Artikkelin teoria on vähän muistoja, vähän kulunutta aikaa. "Vankilassa on sanonta: Päivät pitkiä, vuodet lyhyitä. Kopissa istuvasta vangista toisiaan seuraavat hyvin samankaltaiset päivät tuntuvat helposti pitkiltä. Kuitenkin kun sellissä vietettyä aikaa miettii jälkeenpäin, tuntuu, että vuodet ovat menneet nopeasti.
Kyse on aivoista, niihin tallentuneista muistijäljistä. Kun päivät muistuttavat toisiaan, ne sulautuvat helposti yhdeksi muistoksi. Mieli taas mittaa aikaa muistojen määrällä. Vähän muistoja on yhtä kuin vähän kulunutta aikaa...
Netistä löytyy parturi-kampaamo Jannelan nimellä ainakin kaksi mahdollisesti vanhentunutta osoitetta, Kampaamoverkko.fi kertoo osoitteeksi Mannerheimintie 33 ja Yrityshaku.fi Mannerheimintie 92. Google Maps kuvista (linkit kuviin Mannerheimintie 33 ja Mannerheimintie 92) voi nähdä, että molemmat osoitteet sijaitsevat korttelin keskivaiheilla, eivät päädyissä. Google Mapsin kuvat on otettu elokuussa 2024 eikä kummassakaan paikassa näy kyseistä liikettä.Mannerheimintie 53 kyllä on korttelin päädyssä ja osoitteessa sijaitsee ravintola Mexi.
Tarkoittanet Fedon A. Lindbergin Syön itseni hoikaksi -kirjaa. Muita vähähiilihydraattisia dieettejä löytyy Robert C. Atkinsin, Antti Heikkilän ja Pertti Pakarisen kirjoista. Uusimpia teoksia aiheesta ovat Rick Gallopin kirja GI-dieetti ja Fredrik Paulunin Verensokeriblues vuodelta 2003.
Ville ja Pinja -levyllä on Edu Kettusen Krokotiili-niminen laulu. Saat levyn liittestä laulun sanat. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista levy on Itäkeskuksen kirjastossa ja Sellon ja Tikkurilan musiikkivarastoissa.
En tiedä löytyykö vastausta kysymykseesi yhdestä ainoasta kirjasta, joten tarjoan kirjalistaa, josta voit valita parhaaksi katsomasi kirjat. Helsingin kaupunginkirjastoista löytyy kysymästäsi aiheesta englanniksi seuraavia kirjoja:
Finnish democracy, edited by Jan Sundberg, Sten Berglund, 1990
NOUSIAINEN, JAAKKO: The Finnish political system,1971
Törnudd, Klaus: The Electorial system of Finland, 1968
Finland--people, nation, state, ed. by Max Engman & David Kirby, 1989 Paasivirta, Juhani: Finland and Europe--the early years of independence 1917-1939, 1988.
Taustaa Suomen yhteiskunnan ja poliittisen järjestelmän muotoutumiselle saa lyhyesti ja nopeasti todennäköisesti myös yleisistä Suomen historioista esim. Singleton, Fred: A short...
Seinäjoen kirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy Jurvan kotiteollisuuskoulun kudontaohjekansio, jossa on ohjeet ja kudottu malli naisen hamekankaasta.
Raja, Pirkko. Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan naisten kansallispukukankaiden kudontaohjekansio [Jurva] : Jurvan kotiteollisuuskoulu, 1980. Sis.kudontaohjeet kangas- ja lankanäytteineen.
Pohjois-Pohjanmaan vapaussotureista löytyy kirja Pohjois-Pohjanmaan vapaussoturit (Yrjö Ensio, 1997). Suosittelen aluksi tutustumaan siihen. Vapaussotureista on myös elämäkerrastokokoelma Kansallisarkistossa Helsingissä. Se on tarkoitettu mm. sukututkimustarkoituksiin. Löydät lisätietoa siitä alla olevasta linkistä.Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.355658?sid=4711123700Vapaussoturien elämäkerrasto: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/vapaussoturien-el…
Lintu-aiheisia runoja on kirjoitettu paljon ja tälläkin palstalla on vastattu kattavasti esim. varisaiheisiin runoihin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytaisin-varis-aiheisia-runoja?language_content_entity=fi Myös seuraavasta vastauksesta voisi olla apua: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-runoa-joka-alkaa-kutakuinkin?language_content_entity=fi Kävin vielä läpi hyllyssämme olevia eläinrunoja. Parhaiten kuvausta vastaava voisi olla Kantelettaren runo "Lintuin keräjät", joka löytyy myös Runosto-sivustolta: https://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/lintuin-kerajat/
Tilastokeskus ei tilastoi etätyöskentelyä, mutta on tutkinut sitä Suomalaiset tietoyhteiskunnassa -projektissaan. Projektin tuloksia löytyy verkosta:
http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/suomalaiset.html ja sieltä otsikkolinkin Tietotekniikka työelämässä takaa löytyy tietoa etätyöhalukkuudesta taulukoituna sukupuolen ja iän mukaan. Tiedot löytyvät myös Tilastokeskuksen v. 2001 julkaisemasta kirjasta: Tiedolla tietoyhteiskuntaan III. Kirja on lainattavissa ainakin Tilastokeskuksen kirjastosta, ks. yhteystiedot: http://tilastokeskus.fi/tk/kk/index.html
Työministeriön verkkosivuilla:
http://www.tem.fi/index.phtml?s=2387
on etätyötietoa, sisältäen myös tilastotietoa.
Keväällä 2002 on Työministeriön toimesta perustettu suomalaisten...
Lakimuutos on tullut voimaan tämän vuoden alusta. Opetusministeriö suunnittelee sen sovellutusta, mutta mitään ei ole vielä tapahtunut. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061228
En löytänyt runoa mistään kokoelmasta. Se löytyy esim. nuottikokoelmasta Koulukuoro 9 : Kuusi laulua Lapsi- ja nuorisokuorolle, säv. Tapani Arvola. Lisäksi runo on sellaisissa lasten kootuissa runokirjoissa kuin Suomen lasten runotar, Otava 1994 ja Pikku Pegasos, Otava 1980. Kun Aale Tynni on tehnyt aapisia esim. Martti Haavion kanssa, olisikohan runo alun perin ilmestynyt jossain sellaisessa.
Erinomainen kirja on Marjut Hjeltin "Keijukaiset - totta ja tarua toisesta maailmasta". SKS, 1995. Hjelt on koonnut kirjaansa vanhoja tarinoita eri puolilta maailmaa ja sepittänyt itse lisää.
Suomalaisen kansanperinteen taruolentoja esittelee Elina Rannan teos "Haltijoitten mailla, maahisten majoissa - Maan, metsän ja vuoren väkeä, WSOY, 1996. Neil Philipin "Suuri myyttikirja", WSOY, 1996 kertoo myös useista taruhahmoista. Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotieto- kannasta http://www.libplussa.fi/ . Plussasta voit myös etsiä lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta; valitse tarkennuttu haku ja seuraavaksi haku asiasanan mukaan, asiasanaksi voit kirjoittaa taruolennot, lisäksi voit kokeilla esim. seuraavia peikot,...
