Nupukkaa (nutukkaa) en ikävä kyllä hakuteoksista onnistunut löytämään. Lähimpänä tätä nimeä Ella Rädyn ja Pentti Alangon Viljelykasvien nimistössä lienevät lutukka ja nukula, mutta niistä kumpaakaan tuskin voi nimittää alkuperältään venäläiseksi. Yrtin ulkoisista tuntomerkeistä voisi olla apua tietoa etsittäessä, sillä - niin kuin Viljelykasvien nimistö huomauttaa - maamme eri osissa käytetään monista kasveista eri nimiä, ja toisaalta samaa nimeä voidaan käyttää aivan eri lajeista.
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/lutukka
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/nukula
Välimeren seudulta kotoisin olevaa hyvänheikinsavikkaa käytetään pinaatin tapaan. Vihanneksena siitä hyödynnetään nuoret lehdet. Keväällä...
Jos korttia ei käytetä useampaan vuoteen, se poistetaan kirjaston rekisteristä. Ilmeisesti sinulle on käynyt näin.
Asia saadaan kuntoon missä tahansa HelMet-kirjastossa. Tule käymään kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa.
Tervetuloa takaisin kirjaston asiakkaaksi!
Hämeentien uudistuksella on hyvät sivut internetissä (https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuunnittelu/katujen-rakentaminen/hameentie).
Näiltä sivuilta löydät vastauksia useimpiin kysymyksiin ja yhteystiedot uudistuksesta enemmän tietäviin.
Varsinaista Uomaan kylän pitäjäkirjaa ei helmet-kirjastojen kokoelmissa ole. Impilahden historiaa käsitteleviä kirjoja löytyy seuraavat:
Muistojemme Impilahti / toimittanut Paavo Koponen (Impiranta-säätiö,1990)
Impilahti-kirja / Simo Härkönen
Esi-isiemme Impilahti / Paavo Koponen ( Impilahti-säätiö, 1982)
Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia / A. A. A. Laitinen
Näistä viimeksimainittu vaikuttaa kattavimmalta Impilahden alueen historiikilta (640 sivua). Kuntahistoriikit eivät välttämättä sisällä kylien kiinteistöistä ja tonteista tarkempia tietoja.
Vanhoja Impilahden kunnan maa- ja kiinteistörekisterejä koskevia asiakirjoja on finna-hakupalvelun mukaan sijoitettu Mikkelin maakunta-...
Charles Dickensin tuotanto on laaja ja hänestä on myös kirjoitettu monia teoksia. Kannattaa tutustua ainakin Vappu Roosin teokseen Dantesta Dickensiin: maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja (1962) ja Kansojen kirjallisuus, osa 8 (1976) -teokseen. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös englanninkielinen video: Charles Dickens: a biographical introduction on video. Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ kohdasta Haku
voit itse tarkastella Dickensin tuotantoa (tekijä=Dickens, Charles, aineistolaji=kirja, kieli=suomi ja Kirjasto=Tampereen kaupunginkirjasto) ja saat tulokseksi 65 teosta. Asiasanalla Dickens, Charles ja rajaamalla vastaavasti kirjoihin, suomen kieleen ja Tampereen kaupunginkirjastoon tulee...
Sofie Litheniuksen lastenlaulu/sormileikki Mitä poika näki löytyy kokoelmasta Leikkipirtti : lauluja ja laululeikkejä (WSOY, 1914)osastosta "Sormileikkejä englantilaiseen tapaan".
Terkon sivuilta löytyi yksi lista alan asiasanastoista ja sanakirjoista:
http://www.terkko.helsinki.fi/searchnet/#San
Alla olevalla sivustolla on YKL-luokittain eri alojen sanastoja, mutta tämän sivuston päivityksestä ei ole tietoa, joten kaikki linkit eivät välttämättä toimi:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanastot.html
Valitettavasti videota ei enää löydy kirjastojen kokoelmista.
Luultavasti videot eivät kestä lainoja ja aikaa, joten ne on poistettu.
Elokuvan voi kyllä katsoa esim. Youtubesta, tosin englanninkielisenä...
https://www.youtube.com/watch?v=7re1cqXTuE0
Suomenkielisen tekstityksen saa myös netistä, mutta se vaatii tilin avaamista palveluun. Katselu on ilmaista.
http://www.opensubtitles.org/fi/subtitles/3414452/mickey-s-christmas-ca…
Minulla ei ole tätä julkaisua käsillä, enkä siksi tiedä, kenen nimissä tuo esipuhe julkaisussa on. Vaihtoehtoja on tekijänoikeudellisesti vain kaksi: (1) jos teksti on Agricolan käsialaa, se on tekijänoikeudellisesti vapaata, vaikka sitä olisi myöhemmin toimitettu; (2) jos teksti on E. N. Setälän (k. 1935), Viljo Tarkiaisen (k. 1951) ja Vihtori Laurilan (k. 1988) käsialaa, se on edelleen tekijänoikeuden suojaama, koska Tarkiainen ja Laurila ovat suojattuja. Vain siinä tapauksessa, että esipuhe on kokonaan E. N. Setälän kirjoittama, se on tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, missä määrin on käytetty hyväksi jonkin toisen teoksen tietoja, ei ole suoranaista vaikutusta esipuheen osalta, jos se katsotaan itsenäiseksi kirjoitukseksi. Jaakko...
Kyseessä on kaiketikin Fjodor Mazajevin vuonna 2008 ohjaama dokumentti Utšimsja dzjudo s Vladimirom Putinym (eli Opiskelemme judoa Vladimir Putinin kanssa). Tallenteen teostiedot näkyvät vielä Helmetissä, mutta viimeinen kappale on jouduttu poistamaan kokoelmista. DVD löytyy Kyyti-kirjastojen ja Vaski-kirjastojen kokoelmista, joten tallenne on tilattavissa kaukolainaan.
Linkeissä on lisää tietoa ko. DVD:stä.
https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=1162004
https://finna.fi/Record/vaski.712114
Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä itse kaukopalvelupyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Kaukopalvelu on maksullista. Linkissä on myös hinnasto.
https://www.helmet.fi/fi-FI/...
Voisiko kyse olla Spede Pasasen elokuvasta Noin seitsemän veljestä, vuodelta 1968? Linkissä juonikuvaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noin_7_veljest%C3%A4
Kirjaston nimikirjoista ja verkon nimilähteistä en löytänyt valitettavasti lainkaan tällaista etunimeä. Worldnames löysi nimelle Awe osumia Afrikasta, https://apps.cdrc.ac.uk/worldnames/index.php
Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy useampia kirjoja, joissa käsitellään Vaasan tarkk'ampujapataljoonaa. Sinun kannattaisi tutustua teoksiin Roudasmaa; Vaasan varuskunnan historia, Screen; Suomalaiset tarkk'ampujat : Suomen "vanha sotaväki" 1881-1901, Gripenberg; Lifgardets tredje finska skarpskyttebataljon 1812-1905, Den finska militären, Heikel; Minnen från min studenttid och mina studieår. Heikelin kirja on muistelmateos ja Den finska militären kirjassa on upeita kuvia tarkk'ampujapataljoonasta. Vaasan kaupunginkirjaston tiloihin on siirretty myös tarkk'ampujapataljoonan oma kirjasto, johon voit myös halutessasi tutustua. Myös Vaasan maakunta-arkistosta löytynee enemmän tietoa tarkk'ampujapataljoonasta.
Sinun kannattaa lähteä liikkeelle Frank-monihaun etsivulta, osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/, josta löydät
maakuntakirjastot-linkin. Maakuntakirjastojen listasta voit valita,
kohdistatko haun yhteen, useampaan (valitse haluamasi kirjastot control-näppäintä pohjassa pitäen) vai kaikkiin (listan ensimmäinen vaihtoehto Kaikki) maakuntakirjastoihin.
Kirjastoluettelon vieressä ovat hakuohjeet, mikäli niitä tarvitaan.
Jos löydät jonkun maakuntakirjaston kokoelmista teoksen, jonka haluaisit lainata Helsinkiin, sinun on tehtävä kirjasta kaukopalvelutilaus. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Voit hakea yhdistystoiminnasta kertovia teoksia aineistotietokanta Helmetistä www.helmet.fi käyttämällä aihehakua ja antamalla hakusanaksi järjestöt tai järjestötoiminta. Näin saat varsin paljon viitteitä. Kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua voit rajata hakua aineistolajin ja kielen mukaan sekä järjestää viitteet ilmestymisvuoden mukaan. Löytynyttä viitettä (teoksen nimeä) hiirellä klikkaamalla saat näkyviin tarkemmat tiedot teoksesta, sijaintitiedot ja sisältöä kuvaavat asiasanat. Tarkemman haun voit tehdä hakutapaa sanahaku käyttäen. Tällöin voit yhdistää useamman hakusanan, esim. järjestötoiminta oppaat tai järjestöt perustaminen. Internetistä tietoa yhdistyksen perustamisesta löydät Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysrekisteri-...
Pääkirjastoon tulee seuraavat lehdet, jotka voisivat sinua kiinnostaa:
Kasvatus (säilytetään jatkuvasti, on vuodesta 1970 alkaen)
Koululainen (on vuodesta 2009 alkaen)
Lapsen maailma (on vuodesta 1989 alkaen)
Nuorisotutkimus (säilytetään kymmenen vuotta)
Nuoristotyö (säilytetään kymmenen vuotta)
Opettaja (säilytetään jatkuvasti, on vuodesta 1974 alkaen)
Sammonlahteen tulee:
Koululainen (on vuodesta 2009 alkaen)
Voit tutkia tarkemmin kirjaston lehtilistaa kotisivullamme http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto/Palvelut_A-O/Leht…
Lehtien uusinta numeroa ei saa kotilainaan, muuten lehdet ovat lainattavissa. Laina-aika on kaksi viikkoa.
Kirjaston omasta aineistotietokannasta ei sanahaulla hakemalla löydy yksittäistä runoa.
Runon nimellä tai runon alusta muutamalla sanalla hakien saattaa joistakin internetissä olevista runotietokannoista löytää tiedon runosta ja siitä, missä kirjassa se on julkaistu.
Lahden kaupunginkirjaston verkkosivulla on Linkki maailman runouteen tietokanta, josta löytyy tietoja käännösrunoista.
Google on joskus yllättävän hyvä löytämään myös runoja.
Hei!
Lehti löytyy paperimuotoisena Haapaveden kirjastosta ja mikrofilminä Oulun kaupunginkirjastosta. Mikä haluat kopion artikkelista pdf-tiedostona tai paperikopiona, voit ottaa yhteyttä jompaan kumpaan kirjastoista. Haapavesi: kirjasto(at)haapavesi.fi tai 044-7591256. Oulun kaupunginkirjasto: 044 703 7331 tai tietopalvelu.kirjasto(at)ouka.fi
Toivottavasti seuraavan kirjaviitteen avulla pääsee alkuun:
Immonen, Henrik : Vientiedustaja : valinta, sopimukset ja yhteistyö / Henrik Immonen 1997
Teoksen pitäisi löytyä Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta (jokaisen käytettävissä olevia kirjastoja) ja Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta. Ehkä kannattaa kysellä myös teoksia Hyvönen, Martti: Vientiedustaja Ranskassa : valinta ja yhteistyö, 1985 sekä Juurela, Teuvo Agenttisopimus, 1996 ja Agency agreement, 1993 ja Kauppaedustajasopimus, 1993 ja Telaranta, K. A.
Kauppaedustaja, myyntimies ja yksinmyyjä, 1993 ja Kauppaedustaja ja myyntimies, 1993 ja Takki, Tapio: Itsenäistä kauppaedustajaa koskevan edustussopimuksen lakkaamisesta eräiden eurooppalaisten...
