Sven Wernströmin Rättisitikan arvoitus on ilmestynyt suomeksi vuonna 1972. Sitä löytyy monien kirjastojen varastokokoelmista, joten halutessasi voit tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta. Jos haluat kirjan omaksi, sitä voi etsiskellä antikvariaateista esim. verkkokaupoista https://www.antikka.net/ tai https://www.antikvaari.fi/.
Vanhojen rahojen arvo riippuu täysin niiden kunnosta.
Vuoden 1865 5 pennin arvo kunnon mukaan:
5€ Raha on huomattavan kulunut, sen yksityiskohdat ovat epäselviä. (Suurin osa tämän vuoden liikkeellä olevista rahoista on tällaisia)
10€ Raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä. Yleisvaikutelma on vielä miellyttävä.
150€ Rahan korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat ovat teräviä. Leimakiiltoa ei enää ole.
800€ Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut.
1800€ Raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Hyvin harvinaista
Vuoden 1888 5 pennin arvo kunnon...
Rambo: First Blood sai Suomen ensi-iltansa elokuvateattereissa 4.2.1983.
VHS-levityksen aloittamisesta ei ole tarkkaa päivämäärää, mutta elokuvan VHS-versiota mainostettiin esimerkiksi Katso!-Videolehden vuoden 1984 ensimmäisessä numerossa, joten se on voinut olla saatavilla jo loppuvuodesta 1983 tai viimeistään heti alkuvuodesta 1984.
Horatio Spaffordin säveltämästä virrestä "It Is Well with My Soul" (1876) löytyy pari levytystä ja useita nuottijulkaisuja PIKI-kirjastojen kokoelmista.
Sanat ja nuotinnos löytyvät myös Wikipediasta.
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi taide- ja antiikkihuutokaupoista Bukowskis ja Hagelstam, joissa arviointi on yleensä ilmaista.
Kirjastoista löytyy tietoa lukihäiriöistä. Kallion kirjastossa esimerkiksi on oma pieni erillinen kirjakokoelma lukihäiriöistä ja oppimisvaikeuksista. Vuosina (1993-2000) Kallion kirjastossa toimi ns. Lukinurkka, Suomen ensimmäinen yleisölle avoin informaatiopiste oppimisongelmista. Nykyisin toiminta on siirtynyt Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n (HERO) tiloihin Vilhonkadulle http://www.lukihero.fi/index2.html.
Heroon voi mennä käymään (Vilhonkatu 4 B 13, avoinna arkipäivisin klo 11.00 - 18.00) tai soittaa puh. 09-68693500. Hero neuvoo ja jakaa tietoa, järjestää koulutusta, vertaistukea ja harrastustoimintaa. Herossa on myös oma käsikirjasto ja sen kirjoja voi lukea Herossa paikan päällä. Voitte kysyä Herosta jotain perustietoa esim...
Suomenkielisistä kirjailijoista ainakin Armas J. Pullalla on useissa kirjoissaan suomen kielen joukossa mm. ranskankielisiä lauseita. Tällaisia ovat ainakin Eipäs tyrkitä sankaria, Ja me olimme komeetan pyrstö ja Ei markiisi syö perunoita. Pullan kirjassa Jees, hapankaalia, senor: jutelma sotatoveruudesta on useammankielisiä tekstinpätkiä, mm. espanjaa ja saksaa. Hänen laajasta tuotannostaan löytyy varmasti vielä muitakin. Uudemmista kirjoista ainakin Kjell Westön ruotsinkielisessä, suomeksi käännetyssä romaanissa Där vi en gång gått (Missä kuljimme kerran) on erikielisiä tekstinpätkiä, mm. ranskaa.
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan sukunimistä Sihvo ja Sihvola, että:
" Nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, joka on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen Sihvo on voinut siirtyä isän- tai talonnimestä. Sihvola sijoittuu Kymenlaaksoon, Itä-Uudellemaale ja Kaakkois-Hämeen".
Kannattaa tutustua tämän teokseen, joka löytyy kirjastosta.
Kirjan arvioitu ilmestymisaika on 29.5. ja sitä on tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon 76 kappaletta. Juuri nyt ei voi tehdä muuta kuin odottaa ja käydä aina välillä kurkistamassa, joko kirjan tiedot on viety tietokantaan. Varauksia ei vielä voi tehdä.
Venäläisiä perinneloruja niiden eri versioina on Internetissä monilla eri sivuilla. Tässä vain muutamia esimerkkejä:
http://koshki-mishki.ru/funny-verses.html
http://allforchildren.ru/kidfun/poteshki0.php
http://kidlib.ru/poteshki/
http://www.malysham.info/mama/poteshki/
Kirjoinakin venäjänkielisiä loruja on saatavissa. Esim. kirja ”Sela koška na pleten: russkije narodnyje poteški” sisältää monta venäläisille tuttua lorua ja sitä on kirjastoissamme useita kappaleita.
Sitten ne suomennokset. Suomeksi on olemassa viehättävä kuvakirja ”Kukko Kultaharja: venäläisiä kansanrunoja ja hokemia”. Kirjan tekstit on suomentanut Ulla-Liisa Heino. Kirja on vanha (ilmestynyt 1973), mutta sitä on vielä kirjastoissa. Voit tietysti käyttää näitä...
Philippe Delermin Ensimmäinen siemaus olutta ja muita pieniä iloja (Otava, 2000) sisältää lyhyitä tekstejä erilaisista pienistä nautinnoista, esimerkiksi leivosten, voisarvien ja banana splitin syömisestä tai portviinin ja oluen juomisesta, mutta myös mm. lukemisesta ja matkustamisesta.
Nautintojen kirjaan (Karisto, 2004) on koottu aiheeseen liittyviä aforismeja.
Otavan julkaiseman Granta-aikakauskirjan ensimmäinen osa on nimeltään Ruoka (2013). Siihen on koottu eri kirjailijoiden ruokaan liittyviä tekstejä. Kustantajan esittelyn mukaan "teksteissä avataan tuoreilla ja odottamattomillakin tavoilla intohimoja, arvoja ja asenteita, joita ruokaan liittyy. Vaikka teksteissä luonnollisesti syödään paljon, luvassa ei ole pelkkää makujen ja...
Tämä Erkki Melartinin Simo Korpelan tekstiin säveltämä laulu "Kiitos" löytyy kokoelmasta "Nuorten laulukirja I, op. 131", jossa se on numerolla 19 yksinlauluversiona. Tämä kokoelma löytyy mm. HelMet-kirjaston kokoelmasta (http://luettelo.helmet.fi/record=b2039733~S9*fin).
Yksiäänisenä laulu löytyy myös kokoelmasta "Ruusu-Ristin laulukirja" (http://luettelo.helmet.fi/record=b2057805~S9*fin).
Heikki Poroila
Yashar Kemalista (Yasar Kemal) löydät tietoa internetistä sivuilta, joiden osoite on: http://www.unionsverlag.ch/authors/kemal/kemhome.htm
Näiltä sivuilta löytyy myös luettelo Kemalin saamista palkinnoista ja arvonimistä: http://www.unionsverlag.ch/authors/kemal/bio-engl.htm
Valitettavasti sivut ovat saksan- ja englanninkieliset.
Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, jota useissa suomalaisissa kirjastoissa on saatavana: Nousiainen, Mervi : Turkin kirjallisuus kirjailijoita ja teemoja (1997) Nobel-ehdokkaana Kemal ei tiettävästi ole ollut.
Ilpo Tiihosen runo Herätä minut sisältyy kokoelmiin Tähtipumppu (1992) ja Lyhyt oodi kaikelle : valitut runot 1975-2000 (2000).
Teokset kuuluvat kirjastoalueesi kokoelmiin.
https://www.finna.fi/
V. A. Koskenniemen runo Kesäyö kirkkomaalla julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiljaisuuden ääniä (1919). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista V. A. Koskenniemi: Kootut runot 1906-1955 (useita painoksia) ja Jääkukkia : V. A. Koskenimen valitut runot (1995).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
https://finna.fi/
Ihmisen poika ilmestyi alunperin vuonna 1929 Waltarin runokokoelmassa Muukalaislegioona. Se sisältyy myös valikoimaan Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Internetsivulta löytyvät hakemasi termit. Heidän osoitteensa on http://www.kotus.fi. Klikkaa 'tietoa kielistä' ja 'ruotsi', niin löydät luettelon ruotsin kielen kehitysvaiheista.
Mitään uudempaa suomenkielistä teosta ruotsin kielen kehityksestä ei ole, joten hankalissa käännöstehtävissä kannattaa kysyä neuvoa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Mikael Reuter, ruotsinkielisen osaston esimies, on paras asiantuntija tässä tapauksessa.
Ravintolan päivällisen suunnittelusta on kirjoitettu yleensä vain pieniä kappaleita, joten tieto pitää kerätä monista eri kirjoista.
Ateria- ja ruokalistasuunnittelusta, mm. päivällisten suunnittelusta löytyy tietoa esim. näistä Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvista teoksista:
Hiekkataipale, Anne. Bongaa : palvelun ja tarjoilun avaimet. Helsinki : WSOY, 2002. Sivut 39-40.
Lampi, Raija. Ruokapalvelut työnä. Helsinki : WSOY, 2001. Sivut 105-109.
Liikala, Jaana. Ruokapalvelujen markkinointi. Helsinki : Otava, 1996. Sivut 18-32.
Lehtinen, Mika. Ruoanvalmistuksen käsikirja. Helsinki : WSOY, 2003.
Lehto, Pirkko. Kokin käsikirja. Helsinki : Otava, 1998.
Karhu, Hannu. Ravintolapalvelu. Helsinki : Restamark, 1992.
Louhija, Jarl....
Korttipelien "synnillisyys" juontaa juurensa jo 1600-luvulle, jolloin kirkko kiinnitti suurta huomiota yleisen järjestyksen luomiseen ja kristillisen elämän parantamiseen. Vuoden 1686 kirkkolaki antoi tarkkoja ohjeita sapatin pyhittämisestä. Jokaisen oli osallistuttava säännöllisesti jumalanpalveluksiin, ja kaikkinainen työnteko oli pyhäpäivisin kielletty. Vapaa-aikaan eli lähinnä sunnuntai- ja juhlapäiviin sijoittuvana ajanvietteenä kortinpeluu näyttäytyi kirkon silmissä piittaamattomuutena kirkollista järjestystä kohtaan, kun sapatin pyhittämisen asemesta pelattiin korttia. Tämän vuoksi pelaaminen sunnuntai- ja juhlapäivinä kiellettiin sakkorangaistuksen uhalla, ja kansalaisten ohjaamiseksi pois tämän paheellisen ajanvietteen parista...
Jätskiautossa näyttää olevan yksi sokeroimaton jäätelö, vaniljatuutti http://www.jatskiauto.com/tuotteet/product/vaniljatuutti-sokeroimaton
Sia valmistaa 3 eri jäätelömakua ilman sokeria, http://www.siajaatelo.fi/index.php?id=31 (palvelussa on kartta, josta löytyvät jälleenmyyjät http://www.siajaatelo.fi/index.php?id=236)
Ingmanin jäätelön olit jo löytänytkin http://www.ingman.fi/Products/ProductDetail.aspx?bid=&sid=&pid=415662
Pingviini-jäätelöistä ei löydy erikseen sokeroimatonta vaihtoehtoa haulla eikä erikoisruokavalioiden kohdalla, yhteystiedot löydät täältä, jos haluat kysyä heiltä suoraan https://www.pingviini.fi/yhteystiedot/ .
Myöskään Pirkan http://www.k-ruoka.fi/pirkka-tuotteet/jaatelokesa-lahestyy/, Rainbow'n https://...
