Nyt en tiedä mitä e-kirjapalvelua käytät, mutta ainakin Ellibsin palvelun ja Bookbeatin kohdalla olen törmännyt samaan ongelmaan, että paperisen kirjan julkaisuvuotta ei ole tiedoissa.
Alkuperäisiä julkaisuvuosia on helppo tarkistaa esimerkiksi Kirjasammosta. Sieltä voi löytää kirjasta ja kirjailijasta myös muuta mielenkiintoista tietoa. Kirjasammosta tulee kyllä tulokset myös ihan Googlen hakuun, mutta riippuu sitten haetusta kirjasta miten korkealle ne nousevat.
Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen kirjan Huomaa hyvä! : näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa (PS-kustannus, 2016) englanninnosta See the good! : how to guide children and adolescents to find their character strength (2019) ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Englanninnos on lainattavissa pääkaupunkiseudulla vain Ammattikorkeakoulu Diakin kirjastosta.
https://finna.fi/Record/diana.120304?sid=2929341651
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on kyllä teoksen alkukielinen laitos. Tällä hetkellä teoksen kaikki kappaleet ovat lainassa, mutta voit tehdä siitä varauksen.
Huomaa hyvä! Helmet-kirjastoissa
https://finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=DIAK#86243
Topeliuksen Koottujen teosten eri osien sisältö löytyy esimerkiksi Vaski-verkkokirjastosta. Klikkaa kirjan nimeä, niin pääset kirjan tietoihin, missä sisältö on kerrottu kohdassa "muut nimekkeet". Ihan kaikkien kirjojen kohdalla sisältöä ei välttämättä ole luetteloitu tietokantaan, joten kannattaa tarkistaa myös Kansalliskirjaston vastaavat tiedot.
Molemmat lehdet ilmestyivät kysyminäsi vuosina kahdesti viikossa: keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Itä-Helsingin alueuutisia ilmestyi 1980 87 numeroa ja Itä-Helsingin uutisia vuonna 2000 103 numeroa. Kumpaakin lehteä säilytetään Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastossa Itä-Pasilassa. Kaikki lehdet eivät kuitenkaan ole säilyneet.
Onko kyseessä Historiallinen arkisto -sarjan ensimmäinen ja toinen osa? Kahden puolen Pohjanlahtea I. Ihmisiä, yhteisöjä ja aatteita Ruotsissa ja Suomessa 1500-luvulta 1900-luvulle ja Kahden puolen Pohjanlahtea II. Enemmistöjen ja vähemmistöjen kesken.
Kirjat ovat ilmestyneet vuosina 2006 ja 2007. Ensimmäisessä osassa tutkitaan Pohjanlahden molemmin puolin sijaitsevien kaupunkien poliittista kulttuuria vapaudenaikana. Toisessa osassa pohditaan suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden suhdetta kummassakin maassa erityisesti kielen, kieliryhmien ja vallan näkökulmista. Alla linkit kirjojen tietoihin.
https://tiedekirja.fi/fi/kahden-puolen-pohjanlahtea-i
https://tiedekirja.fi/fi/kahden-puolen-pohjanlahtea-ii
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Menninkäiset kokoelmasta Sarjoja (s. 17).Runo alkaa riveillä "Ei ole mykkiä, / ei sokeoita".Hellaakoski: Sarjoja (1951)Sarjoja / runoja | Someron kaupunginkirjasto | Someron kaupunginkirjasto
Luulen, että löydät perustiedot projektiisi täältä http://www.lontoo.info/ Voi myös vilkaista matkatoimistojen kaupunkilomaesittelyjä; matkatoimistot löydät koottuna osoitteesta http://www.makupalat.fi/ Maat ja kansat -osasta, Lontoo https://www.makupalat.fi/fi/k/824/hae?category=113814&sort=title&order=…
Suomenkielistä lisätietoa saat pistäytymällä kirjastossa, Lontoo-aiheiset teokset löydät luokasta on 45.11.
Nämä tiedot ja muutakin löydät esimerkiksi Suomen ulkoministeriön sivuilla. Uskontojen jakauma on kohdassa Yhteiskunta, kulttuuri ja media.
http://www.formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=17213&culture=f…
Martinex on ostanut Pelikon peliliiketoiminnan vuonna 2003. Martinexilta saimme kysymykseen pelikorttien iästä ja kuvittajasta seuraavan vastauksen:
"Hullunkuriset perheet kuuluu 6 eri lasten pelikortin sarjaan.
Näistä 3 on Kristina Tilgmannin käsialaa, loput 3 Peliko on piirrättänyt eri taiteilijoilla tilaustyönä.
Kuviin ei ole näin jäänyt kuvittajan nimeä.
Nämä ko. kortit ovat jostain 60-70 luvulta.
Täysin varmaa tietoa ei ole."
Merisulat (Sea pens) ovat korallieläimiä, jotka kuuluvat polttiaiseläimiin. Näillä yksinkertaisilla eläimillä ei ole selkärankaa, mutta niin kuin yleensä korallit, nämäkin muodostavat noin 40 cm:n runkokuntia. Lähimpänä Suomea merisulkia löytyy Norjan rannikolta. Ks. Merisulat. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Merisulat
Kyseessä on portugalilainen vaha-animaatio Eloisat esineet (Livfulla ting), jota esitettiin Ylen TV-2:ssa vuonna 2008. Sarjan portugalinkielinen nimi on As Coisas Lá de Casa ja englanniksi sitä on esitetty nimellä Home thing. Osat ovat muutaman minuutin pituisia.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/6007243
Yle Arkisto
Salasanaa ei voi saada netin kautta, vaan ainoastaan käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Pyydä salasana käydessäsi seuraavan kerran kirjastossa. Kirjastokortti täytyy luonnollisesti olla mukana.
Kaija Hillebrandtin teos "Rakkain terveisin: elämää Hämeenlinnassa Niittykatu 1:n pihapiirissä 1882-1957" lienee hankittu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmaan suoraan tekijältä, enkä löytänyt sitä uusia, enkä vanhoja kirjoja myyvistä verkkokirjakapoista.
Teosta löytyy Hämeenlinnan kirjaston kokoelmista (http://hameenlinna.kirjas.to), jos haluat hankkia teoksen itsellesi, kannattaa varmaan tiedustella teosta suoraan tekijältä.
Aurinkotekniikan käsikirja -nimistä kirjaa en löytänyt, mutta Aurinkoteknillinen yhdistys Ry on julkaissut kuluvana vuonna kirjan nimeltä Aurinko-opas : aurinkoenergiaa rakennuksiin. Tämä kirja on lainattavissa mm. Lahden kaupunginkirjastosta.
Lahden kaupunginkirjastossa on myös Aurinkokerääjän rakentaminen -niminen kirja, jonka tekijä on Folke Peterson. Kirja kuuluu Tietoa rakentajille -nimiseen sarjaan, ja se on ilmnestynyt vuonna 1980.
Lisäksi Haminan kaupunginkirjastossa on Timo Kaleman Aurinkokerääjien laatuvaatimukset, ja lähikirjastossasi voit tehdä kaukopalvelupyynnön tähän kirjaan.
Tietoa aurinkokeräimistä löytyy myös Aurinkoteknillisen yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta http://www.avenet.fi/aty/
Nimenmuutos vaatii käynnin jossain HelMet-kirjastossa, koska myös kirjastokorttisi vaihdetaan uuteen. Tarvitset uudella nimelläsi olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Uusi kortti ei maksa mitään.
Ylen Elävän arkiston ohjelman Suomalaiset emigrantit Neuvostoliitossa mukaan Suomesta loikkasi 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon 12 000 -15 000 ihmistä. Aiheesta on kirjoitettu paljonkin. Alla linkit Ylen arkistoon, Aamulehden uutiseen aiheesta (Neuvostoliittoon loikkasi 20- ja 30-luvuilla 15 000 suomalaista – moni ammuttiin Stalinin vainoissa, 26.12.2016), josta löytyy mm. luetteloa lähteneistä paikkakunnan mukaan ja Suomen humanistiverkko Agricolan sivuille (Johanna Pörhölä, Kuinka selvittää Neuvostoliiton suomalaisten kohtaloita, 27.6.2018), josta löytyy myös lisää lähteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suomalaiset-emigrantit-neuvostoliitossa
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/neuvostoliittoon-loikkasi-20-ja-30-...
Hei, kuntien kielisuhteista löydät tietoa Kuntaliitolta: https://www.kuntaliitto.fi/kuntaliitto/tietoa-kunnista-ja-kuntayhtymista/kaksikieliset-kunnat. Vanhempia tietoja kuntien kielistä löydät Suomen tilastollisista vuosikirjoista Tilastokeskuksen julkaisuarkistosta: https://otos.stat.fi/home. Esimerkiksi vuoden 1995 tiedot kuntien kielistä löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1995 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023013124933), taulukosta 30. Valitettavasti aikasarjaa 1990-luvun alusta lähtien kuntien kielisuhteista ei ole julkaistu. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston (https://stat.fi/tilasto/vaerak) tietokantataulukoista löydät kuitenkin aikasarjatietoa kuntien väestöstä äidinkielen mukaan vuosilta 1990–2024...
