Solveig von Schoultzin Krukan ilmestyi alun perin vuonna 1952 julkaistussa kokoelmassa Allt sker nu. Helena Anhavan suomentama Ruukku sisältyy Schoultzin valittujen runojen kokoelmaan Puitten takaa kuulee meren (WSOY, 1991; toinen, täydennetty laitos 1999).
Järviseudun joulu-lehti löytyy Turun yliopiston Feeniks-kirjastosta vuosilta 1956-1997. Kirjastoa voi käyttää ja sinne saa kortin, vaikka ei olisikaan opiskelija. Suosittelen ottamaan yhteyttä kirjastoon ja kysymään ottavatko he kopion kyseisestä artikkelista vai tekeekö asiakas sen itse.
Alla yliopiston kirjaston yhteystiedot:
Sähköposti: kirjasto@utu.fi
Puhelin: 029 450 2130, 050 455 7059
Suomen kuvalehden ja Ilta-sanomien vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Ilta-Sanomat on luettavissa mikrofilmattuna. Voitte pyytää aineiston käyttöönne Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Karl Johan Lindin teos Ur en själasörjares anteckningar angående sinnessjuka och deras vård: 1. (1911) on Kansalliskirjaston kokoelmissa, mutta sieltä sitä ei saa kotilainaan, teos on siis käytettävissä vain lukusalissa. Teoksen voi tilata kaukolainaan Kuopion Varastokirjastosta. Lisää kaukopalvelusta voitte lukea alla olevasta linkistä.
Finna.fi https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helmetin Kaukopalvelu http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://finna.fi/Record/vaari....
Tekijän nimenmuodon voi tarkistaa kotimaisissa nimissä KANTO - Kansalliset toimijatiedot -tietokannasta ja ulkomaalaisissa nimissä esimerkiksi VIAFin tietokannasta. Mikäli kyse on henkilöstä, valitse VIAFissa kentäksi Personal names. Michel Le Van Quenin oikea nimenmuoto on Le Van Quyen, Michel.
Helmetin vapaasanahaussa nimien järjestyksellä ei ole väliä, joten vaikeampien nimien kohdalla suosittelen käyttämään sitä. Se hakee tekijä-kentän lisäksi lähes kaikista tietueen kentistä.
Kirjastojen kokoelmatietokannat löytyvät Internetistä. Tietokannoista voit etsiä julkaisutietoja aineistosta. Jos tiedät teoksen nimen, kirjailijan etunimi löytyy helposti. Voit myös käyttää sanahakua mm. silloin, jos muistat vain esimerkiksi osan teoksen nimestä. Eri kirjastojen tietokannat löytyvät kirjastojen kotisivujen kautta tai esimerkiksi kirjastot.fi- palvelusta. Osoite on http://www.kirjastot.fi.
Sieltä löytyvät linkit kunnankirjastojen, Amk-kirjastojen, yliopistokirjastojen ja erikoiskirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin. Vaikka olisit ostanut kirjat kirjakaupasta,löydät haluamasi tiedot mitä todennäköisimmin tätä kautta. Tietenkin voit pyytää apua myös asioidessasi kirjastossa.
Kirja on ilmestynyt Mirja Rutasen suomentamana nimellä
Unia, ajatuksia, muistikuvia
ainakin kuutena painoksena, ensimmäinen v. 1985.
Saatavuudesta löytyy tietoja pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) sivulta
www.helmet.fi
Gottlundin kirjoitusten tutkija Olli Vilhunen kertoi Perä-Pohja-lehdelle 9.3.1928: "Sain selville aluksi, että Gottlund oli käyttänyt omia kirjoitusmerkkejään sanoissa. Esimerkiksi kun sain selville att-sanan käytön, oli minulla jo kaksi kirjainta a ja t. Samalla tavalla pääsin lopullisiin tuloksiin ja salakirjoitusta voi lukea." Gottlund oli siis korvannut tavalliset kirjaimet keksimillään merkeillä. Gottlundin alkuperäiset päiväkirjat löytyvät Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistosta.
Eduskunnan kirjasto ei valitettavasti voi vastata juridisiin kysymyksiin lakien sisällön osalta vaan toimii juridisen kirjallisuuden kirjastona.
Mikäli haluatte tarkempaa tietoa kysymykseenne pyydämme kääntymään oikeusaputoimiston tai lakimiehen puoleen.
Suomen lainsäädäntö on kansalaisten vapaasti selattavissa internetissä osoitteessa http://www.finlex.fi.
Finlex-tietokantaa voi käyttää mm. lähimmässä kirjastossa.
Kyseinen kirja ei ole nyt lainattavissa Kouvolan pääkirjastossa, koska pääkirjaston kirja on varaushyllyssä odottamassa noutoa. Eräpäivää ei ole näkyvissä, koska varaaja ei ole kirjaa vielä hakenut eikä eräpäivä siten tiedossa. Kun teoksen saatavuustiedoissa Lainattavissa-kohdassa on viiva eikä eräpäivää näy, on teos joko varaushyllyssä, matkalla noutopisteeseen toisesta kirjastosta tai matkalla takaisin kirjan kotipisteeseen. Tällöin kirja ei ole kirjaston hyllyssä ja siis ei-lainattavissa. Lainattavissa-kohdassa on viiva myös silloin kun kirja on vasta tullut kirjastoon eikä ole ehtinyt vielä hyllyyn lainattavaksi.
Kirjaan on tällä hetkellä 5 varausta.
Kirjasampo.fi on kaunokirjallisuuden verkkopalvelu, jonka avulla voi etsiä kiinnostavia lukukokemuksia. Hakusanan avulla palvelusta löytyy tietyn aiheisia romaaneja, novelleja ja runokokoelmia. Hakusanat kuvaavat teosta kokonaisuutena, eli ne eivät kerro, millä sivulla esimerkiksi jotakin ihmissuhdekonfliktia käsitellään. Usein tietty teema tai aihe myös kulkee koko teoksen läpi "punaisena lankana", eikä sitä käsitellä vain joillakin sivuilla. Mutta tämän palvelun avulla voi välttyä lukemasta tuhatta romaania ihan vain aiheenetsintämielessä.
Hakusanalla konfliktit löytyy runsaasti romaaneja, runoja ja näytelmiä, mutta kirjan konflikti liittyy monesti myös esimerkiksi sotaan. On ehkä hyödyllisempää käyttää useampaa hakusanaa, vaikkapa...
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään kenen runosta tuo kohta on. Asiaa selviteltiin mm. Suomen kirjastojen yhteisellä tieto-listalla, mutta kukaan ei muistanut kyseistä runoa.
Suosittelen Oodin mediatyöasemia. Ne varataan varaamo.hel.fi -palvelun kautta. Mediatyöasemat eivät ole omissa huoneissaan.
Oodin mediatyöasemat: https://varaamo.hel.fi/search?date=2022-11-21&unit=tprek%3A51342&search=skanneri
Oodin mediatyöasemista Helmetissä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Oodin_odotetut_mediatyoasemat_avautuvat(186323)
Lisätietoja voit kysyä : oodi.kaupunkiverstas@hel.fi
Astrobiology Magazine –lehdessä on julkaistu tutkimus, jonka mukaan Grönlannin jään sulaminen on vaikuttanut maan akselin kallistumiseen. Muutos on noin 2.6 senttimetriä vuodessa http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=3162 . Onkohan tämä etsimäsi uutinen: http://www.astrobio.net/exclusive/3713/how-earth-acutes-orbital-shift-s… .
Inkoon kirjaston äänikirjoista saat luettelon Lukas-verkkokirjaston kautta. Alla luettelo haettaessa hakusanalla äänikirjat, ja kun on rajattu haku vain Inkoon kirjastoon:
https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_l…
Voit hakea myös kaikkien Lukas-kirjastojen äänikirjoja tai rajata hakua esimerkiksi kielen tai sen mukaan, haetko vain lasten tai aikuisten äänikirjoja. Pelkästään hyllyssä olevia ei voi hakea, eli luettelossa ovat sekä paikalla että sillä hetkellä lainassa olevat.
Psykiatri, kirjailija ja muusikko Claes Andersson kertoo teoksessaan Jokainen sydämeni lyönti - merkintöjä elämästäni (2009) kirjoittaneensa Unkarin kansannousuun liittyen ensimmäisen poliittisen runonsa "Jossakin teloitetaan kaksikymmentäneljä opiskelijaa". Alkukielisessä teoksessa Varje slag mitt hjärta slår - anteckningar från mitt liv runon nimi on "Nånstans arkebuseras tjugofyra studenter".
Sitä, onko runo joskus julkaistu, hän ei kerro. Pikaisella läpisilmäilyllä runo ei ole ainakaan hänen ensimmäisissä runokokoelmissaan, emmekä onnistuneet muidenkaan lähteiden kautta sitä löytämään. Anderssonin ensimmäinen runokokoelma, Ventil, julkaistiin 1962, jolloin kysymäsi runon kirjoittamisesta oli jo kuusi vuotta.
Alfred Hitchcock ei itse ole toiminut kirjailijana; lähinnä hän on antanut nimensä käyttöön erilaisiin kokoelmiin. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy suomeksi julkaistut teokset, joissa Hitchcock mainitaan tekijänä https://finna.fi . Valitse pudotusvalikosta hakutyypiksi tekijä ja hakusanaksi Hitchcock Alfred.
Kokoelmista voisi mainita mm. Hitchcock esittää, koonnut Alfred Hitchcock, Tammi 1964; Hirttäjän tusina, Tammi 1964 sekä Mestarin tusina, Viihdeviikarit 1987. Nämä kaikki ovat kertomuskokoelmia, jotka sisältävät eri kirjoittajien tarinoita.
Valitettavasti meidän kirjastolaisten asiantuntemus ei riitä vastaamaan kysymykseesi. Paras asiantuntemus löytyy varmasti Suomen Esperantoliitosta. Liiton sivut ja yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.esperanto.fi/
http://www.esperanto.fi/kontakto/estraro/
http://www.esperanto.fi/kontakto/adresoj/
