Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 löytyivät seuraavat suomenkieliset teokset:
- Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen, 1997
- Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, 2001
Lehtiartikkelitietokanta Aleksissa oli viittaukset lehtiin(käytössä myös asiakkaille kirjaston koneella):
- Gaarder, Jostein: Kirjoja maailmaan, jossa ei ole lukijoita. Tyyris Tyllerö, 2002:4, s. 2-14, 49
- Vainio, Niklas: Sofian ja Sokrateen virtuaalimaailmat: Niin & näin, 1998:4, s. 31-33
- Sarsila, Juhani: Totuus Sofiasta, Parnasso 1996:4, s. 468-470
- Savolainen, Katriina: Kahvilassa Gaarderin kanssa, Tyyris Tyllerö 1994:4, s. 15-17...
Tämä saksankielinen Jerry Cotton vuodelta 1954 vaikuttaa olevan hyvin harvinainen. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei ole. Ainoa löytämämme kappale on Saksan kansalliskirjastossa. Tietokantamme kautta ei käynyt ilmi, lainataanko sitä, mutta jos haluat yrittää kaukolainausta, kysy kaukolainamahdollisuudesta omasta lähikirjastostasi.
Leena Erkkilän kirjoittama ja Maria Munsterhjelmin kuvittama satukokoelma Kukkutimurusia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1968. Kirjasta on otettu useita uusintapainoksia, viimeinen vuonna 2009. Valitettavasti siitäkin on jo niin kauan, ettei kirjaa saa enää kirjakaupoista.
Sinun kannattaa etsiä kirjaa antikvariaateista. Nettiantikvariaatit ovat varsin käteviä tähän tarkoitukseen. Monilla nettiantikvariaateilla on "puutelista", johon voi ilmoittaa etsivänsä tiettyä teosta.
https://finna.fi
Voisitte lähestyä aihetta käsitteen määrittelyllä. Selvittäkää, mitä tieteellinen tieto on. Ilkka Niiniluoto on pohtinut tiedon käsitettä, ja häneltä on ilmestynyt muun muassa kirja Johdatus tieteenfilosofiaan : käsitteen- ja teorianmuodostus.
Aiheeseen liittyvää materiaalia voitte hakea kirjastonne tietokannasta asiasanoilla. Asisasanat tieteellinen ajattelu, tieteellinen tieto, tieteellinen julkaisutoiminta ja tieteellinen kirjoittaminen ovat aiheeseenne sopivia. Muitakin termejä voitte miettiä, erityisesti jos haluatte keskittyä johonkin tieteenalaan.
Yleisesitys tieteellisestä tiedosta ja tutkimusprosessista löytyy kirjasta Tiedon tie : johdatusta informaatiotutkimukseen.
Analogisesta muodosta saadaan ääni tietokoneen ymmärtämään muotoon analogi-digitaali muuntimella eli A/D muuntimella. Google-haulla (www.google.com) löytyi runsaasti linkkejä hakusanoilla ad/da muuntimet. Yksi aiheeseen liittyvä linkki on http://www.helsinki.fi/~tsmalmbe/TiMe/
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä "Sanojen aika"-tietokannasta löydät perustiedot Leena Krohnista. Osoite: http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=840&lang=FI . Valitse kirjailija pudotusvalikosta. Tällöin avautuu sivu, jolla on tekstinäyte. Toisesta pudotusvalikosta voit edelleen valita "henkilötiedot", "tuotanto" ja "lähteitä". Lähteistä löydät viitteitä lehtiartikkeleihin ja joissakin tapauksista linkit verkkosivuille, joilla on käsitelty ko. teoksia.
Kirjailijan kotisivun löydät osoitteesta: http://www.kaapeli.fi/krohn/
Osoitteesta: http://www.kultti.net/jutut/2001/32_leena.html
löydät jutun "Leena Krohn - Moraalista, mielikuvituksesta ja muurahaisista".
Helsingin Sanomien sunnuntai-sivulla 14.9.03 ilmestyi...
Balettimusiikin historia on pitkälti rinnakkainen baletin koreografian kanssa. Sen historiasta emme onnistuneet löytämään suomenkielisiä lähteitä. Englanniksi on ilmestynyt kirja Ballet music : An introduction / by Humphrey Searle. Kirja on ilmestynyt jo vuonna 1958, uusittu painos on vuodelta 1973. Tässä muutama nettilähde englanniksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/Ballet_(music)
http://www.classicfm.com/discover-music/periods-genres/ballet/ballet-music-where-start/
Osoitetietoja voi etsiä Helsingin vanhoista puhelinluetteloista. Niitä säilytetään Pasilan kirjaston yhteydessä olevassa Helmet-kirjavarastossa. Aineisto on käytettävissä kirjaston aukioloaikoina.
Helmet-kirjavarasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Puhelinluetteloita säilytetään myös Helsingin kaupunginarkistossa. Kaupunginarkistossa on käytettävissä myös Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri, mutta se kattaa ainoastaan vuodet 1907-1973.
Kaupunginarkiston aineistoesittelyt
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunginarkiston-palvelut/aineistoesittelyt/
Asiaa voi myös yrittää selvittää ottamalla...
Gottfried Kellerin teoksista on ainakin seuraavat suomennokset:
188?: (vuosi on epävarma, samoin kääntäjä) Wäärinkäytetyt rakkaudenkirjeet (Die mißbrauchten Liebesbriefe)
1888: Seldwylan asukkaat (Die Leute von Seldwyla); suom. K. Wiljakainen ja Hj. Hagelberg
1908: Novelleja; suom. V.A. Koskenniemi, WSOY
1921: Maakylän Romeo ja Julia (Romeo und Julia auf dem Dorfe); suom. V.A. Koskenniemi, WSOY
1922: Viheriä Heikki (Der grüne Heinrich); suom. J.V. Lehtonen, WSOY
1948: Seitsemän rakkautta (Das Sinngedicht); suom. Toini Heikinheimo, Tammi
1953: Seitsemän legendaa (Sieben Legenden); suom. Lauri Viljanen, WSOY
1971: Seldwylan asukkaat 1-2; suom. Lindgren, Nuuttila, Nuorto, Suominen Kunnas, Gummerus
Uudempia en ainakaan löytänyt, mutta...
Helmet-kirjastoista lainattavat kausikortit / pääsyliput löytyvät helposti Helmet-haun kautta. Helmet
Kirjoita hakukenttään "kausikortti", jolloin hakutuloksissa näkyvät kirjastojen kokoelmiin kuuluvat kausikortit / pääsyliput.
Kortit eivät ole varattavissa tai uusittavissa, niitä voi lainata vain silloin, kun ne ovat kirjastossa "hyllyssä"-tilassa. Kortit on myös aina palautettava samaan kirjastoon mistä ne on lainattu. Tarkemmat tiedot kannattaa aina tarkistaa kyseisen kortin tiedoista, jolloin selviävät mm. lainaava kirjasto, laina-aika ja mahdolliset rajoitukset (esim. montako henkilöä kortilla pääsee käyttämään palvelua)
Luonnontieteellisen keskusmuseon yhden hengen ja kimppalippu (kumpaakin on yksi kpl) ovat...
Suomen ulosottojärjestelmästä löytyy tietoa sivustolta Ulosottolaitos.fi. Linkki
Ulosottolaitoksen sivuilta löytyy myös kooste linkkejä Ruotsin, Euroopan ja kansainvälisiin ulosottokäytäntöihin. Linkki
Vertailu saattaa olla hankalaa, koska käytännöt ovat yleensä kunkin maan omalla kielellä laadittuja. Ulosottoasioissa suositellaan yhteydenottoa alan ammattilaisiin.
Keties voisit saada apua vertailuun Ulosottolaitoksen asiakaspalvelusta. Linkki
https://scholar.google.com/ haulla voisi kenties löytää katsauksia erilaisiin ulosottokäytäntöihin.
Kyseessä saattaisi olla Kirjalito-kustantamon 70-luvulla julkaisema kirja Piri Pikkulinnen kepposet. Kirja kuuluu Vekkulit-sarjaan. Kirjassa on kahdeksan lehteä ja kooltaan se on 21 x 30.Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Kannessa kuva oravarouvasta joka on veturin kyydissä. Vekkuli-sarja: 1. Pupujussin polkupyörä 2. Lentäjä-Ankan kadonnut sormus 3. Oravaperhe Oravainen 4. Purjehtija-kissat 5. Nallekarhun housut 6. Piri Pikkulinnun kepposet Fennicassa ei tietoja (koko sarjasta) Kaikissa sarjan kirjoissa sama numero kannessa: Lito 42544."Enempää tietoa kirjasta ei löydy. Kirjaa on yksi kappale Lastenkirjainstituutissa Tampereella, mutta valitettavasti se ei ole lainattavissa.https://lastenkirjainstituutti.fi/
Viimevuotisessa Hämeen Sanomien haastattelussa professori Majapuro kertoo viettäneensä ensimmäiset elinvuotensa Tallinnassa. Kuka kukin on -hakuteoksessa mainitaan hänen syntymävuodekseen 1917. Tämän tarkempia tietoja ei julkisista lähteistä löydy.
I Henry Parland's Idealrealisation (1929) finns tre dikter som handlar
järnvägen eller tåget. De är alla så korta att jag kan skriva dem här:
XVI. Tåget/hamrar sin hårda rytm / i blodet.// Ej om människor / är dess
sång / ej Gud eller kärlek,/ den är om järn, / och av järn. //
XII. Mötte / Spaniens vackraste danserska / Nana de Herera / talade tyska /
(mycket bra) / vid Åbo-tåget./ Hennes läppar lyste stoppsignal / och alla lokomotiv höllo andan /
då hon på tyska / (mycket bra) ...// XIII. Har ni hört / järnvägsstationernas gapskratt /
när tåget i förbirusandet / blinkar åt dem: / kom med! //
Järnvägsstationerna kommer aldrig med./ De ruva / över tidtabellernas frusna leenden /
och gapskratta / åt skenornas ursinniga försök / att kräla ned...
Kun vähän aikaa sitten vastasin kysymykseen, jossa pohdittiin kuvittajan U. Toivo henkilöllisyyttä, rohkenen arvailla, että myös "U. T." on saman henkilön eli Usko Toivo -nimisen piirtäjän signeeraus. Usko Toivo teki sodan aikana joitakin sotatilannekuvia ja vuonna 1945 kuvitti kaksi kustantamo Kirjokannen julkaisemaa satukirjaa. Tuon vuoden kuluttua hänen tekemisistään ei näy jälkiä ainakaan julkaisuluetteloissa. Usko Toivon henkilöllisyydestä en löytänyt tarkempia tietoja.
Heikki Poroila
Kumpaakaan kysymyksessä mainituista Atatürk-elämäkerroista ei ole suomennettu. Suomeksi on käännetty vain Dagobert von Mikuschin Mustafa Kemal : uuden Turkin luoja (WSOY, 1930).Toni Alarannan Turkin historia on ilmestynyt vuonna 2019.
Suomenkielistä lääketieteen sanastoa luotiin aktiivisesti etenkin 1880-luvulta alkaen. Ensimmäinen ruotsalais-suomalainen sanaluettelo ilmestyi Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecim-lehden liitteenä vuoden 1885 aikana. Se sisälsi 4 500 sanaa. Kolme vuotta myöhemmin valmistui suomalais-ruotsalainen sanaluettelo, jossa oli 6 300 sanaa En onnistunut löytämään tarkkaa tietoa, milloin suomenkielinen termi vaivaisenluu on otettu käyttöön. En päässyt käsiksi näihin sanaluetteloihin, joten en osaa sanoa, oliko vaivaisenluu mukana niissä.Vaivaisenluu on kuvaava suomenkielinen nimitys tilanteelle, jossa ukkovarpaan tyvinivelessä on muutos, jonka takia se turpoaa ja kääntää ukkovarpaan muihin varpaisiin päin. Sana vaivainen merkitsee sanakirjan...
