Yhtä yhteistä rekisteriä kuntien luottamushenkilöistä ei näytä olevan.
Tietoa 1950-60 -lukujen kunnallisista luottamushenkilöistä voi saada kuntien kokoamista kunnalliskertomuksista. Kymenlaakson kirjastoissa on tämän alueen kunnalliskertomuksia, muiden kuntien kunnalliskertomuksia voi mahdollisesti saada kaukolainaksi. Ne ovat yleensä kotiseutukokoelmissa, joten niitä ei anneta kotilainaan vaan niitä voi lukea kirjastossa.
Jotkut kunnat ovat myös julkaisseet kunnanvaltuustojen historiikkeja. Kannattaa kysyä kirjastosta onko etsimässäsi kunnassa tehty tällainen historiikki.
Philip Lymberyn yhdessä Isabel Oakeshottin kanssa kirjoittama maatalouden tehotuotantoa kritisoiva Farmageddon : halvan lihan todellinen hinta ilmestyi 2014 (suomeksi 2018). Philip Lymbery on maailmanlaajuisen tuotantoeläinten hyvinvointiin keskittyvän Compassion in World Farming -järjestön toiminnanjohtaja. Teos on saanut ainakin seuraavat palkinnot :
International Golden Dove for Peace Award (Colombe dóro per la Pace). Myöntäjänä Institute for International Research Archivio Disarmo.
Compassion in World Farming https://www.ciwf.org.uk/philip-lymbery/blog/2015/06/farmageddon-wins-prestigious-award-in-italy
EU-tasolla toimivan eläinten hyvinvointia ajavan Eurogroup for animals –järjestön European Award for Outstanding Campaigning...
Merisulat (Sea pens) ovat korallieläimiä, jotka kuuluvat polttiaiseläimiin. Näillä yksinkertaisilla eläimillä ei ole selkärankaa, mutta niin kuin yleensä korallit, nämäkin muodostavat noin 40 cm:n runkokuntia. Lähimpänä Suomea merisulkia löytyy Norjan rannikolta. Ks. Merisulat. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Merisulat
Mahdetaankohan vientiagentti-nimityksellä tarkoittaa samaa kuin esim. termeillä kauppaedustaja, myyntiedustaja tai myyntiagentti? Niitä ainakin käytettiin vaihtoehtoisina nimikkeinä Työministeriön sivulla, jolla kerrottiin kauppaedustajan ammatista:
http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=33250&kieli=00
Tässä joitakin teoksia, joista löytyy tietoa tältä alalta:
-Erämetsä, Suominen, Agenttikaupan käsikirja
-Lumijärvi, Agenttiteoria ja sen eräitä sovellutuksia
-Pekkarinen, Henkilökohtainen myyntityö
-Pitkänen, Kansainvälinen myyntiagenttiverkosto pk-yritysten vientitoiminnassa
-Immonen, Vientiedustaja: valinta, sopiminen ja yhteistyö
-Viljakainen, Laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä
Lukemaan opettamiseen voisi saada vinkkejä esim. seuraavista kirjoista:
Sarmavuori, Katri: "Alkuaskelet äidinkieleen ja kirjallisuuteen"
Järvinen, Arja: "Tarinatiikeri : esiopetus : opaskirja"
Huovi, Hannele: "Salainen maa : esiopetus"
Sitten on olemassa cd-rom: "Eskari : suuri kilpailu"
Tavutettuja lastenkirjojahan on myös saatavana.
Varsinaisia "keräilijän oppaita" painokankaisiin ei Jyväskylän kaupunginkirjastosta löydy, mutta mm. seuraavat teokset käsittelevät aihetta: Kretongista printtiin: suomalaisen painokankaan historia (2008), Marimekkoilmiö (1986), Marimekko: fashion and design (2010). Marimekon eri suunnittelijoista on myös teoksia. Finlaysonin painokankaista tietoa löytyy lisää esimerkiksi kaukolainaamalla Taideteollisen korkeakoulun lopputöitä. Myös lehtitietokannoissa on artikkeleita aiheesta, esimerkiksi Aleksi- ja Arto-tietokannoista aiheesta voi hakea tietoa esimerkiksi hakusanoilla painokankaat ja tekstiilisuunnittelu.
101 ideaa-lehteä ei tule kirjastoomme, mutta lisäsin sen hankintatoiveisiin, kun ensi syksynä päätetään uusista lehtitilauksista.
Kello se käydä niksuttaa -laulu löytyy nuottikokoelmasta Dallapé-orkesteri: 30-luvun suosituimmat humppasävelmät. N:o 3. (vihko 70). Laulu on nuotissa nimellä Kello niksuttaa. Asiakkaasi voi tilata nuotin kaukolainaksi, se on lainattavana ainakin Jyväskylän ja Kouvolan kaupunginkirjastoissa.
Kappaleen Katse vain ja kainaloon on säveltänyt Jussi Rasinkangas ja sanoittanut Chrisse Johansson. Siihen ei valitettavasti löytynyt nuottia suomalaisista kirjastoista tai kansallisdiskografia Violasta; luultavasti sellaista ei ole julkaistukaan.
Täsmälleen Turun kansallisen kirjakaupan ilmoituksessa 4.2.1908 mainitun nimistä peliä en onnistunut löytämään. Otaksuisin kuitenkin, että kyseessä voisi olla esimerkiksi alun perin vuonna 1890 Ruotsissa valmistettu "Sveaborg." Nytt historiskt sällskapsspel. Plan öfver finska kriget 1808-1809 tai ainakin hyvin paljon sitä muistuttava noppapeli.
https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM16114
http://kaponieeri.blogspot.fi/2012/01/sveaborg-seurapeli-suomen-sodasta…
Löysin varmaan saman vastauksen. Kopioin sen tuohon alas. Varmaan prosenttitulkinta heittää hieman, jos kirjoitustaitokin lasketaan osaksi lukutaitoa.
Kaunokirjallisen teoksen faktat ovat aina osin kirjailijan tulkintaa. Lukion kurssikirja netissä kertoo näin: "Kaunokirjallisuudesta käytetään usein nimitystä fiktio, sillä kaunokirjallisuus on sepitettyä eli fiktiivistä, ei faktaa. Varsin usein kaunokirjallisuus kuitenkin hyödyntää todellisen elämän henkilöitä, tapahtumia ja muita aiheita, joita muokataan ja yhdistellään siten, että lopputulosta voidaan pitää fiktiona. "
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/ai/ai2/06
Hurme itse kertoo "röyhkeästi huuleillen" niemen historiaa...
Ylen Elävän arkiston ohjelman Suomalaiset emigrantit Neuvostoliitossa mukaan Suomesta loikkasi 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon 12 000 -15 000 ihmistä. Aiheesta on kirjoitettu paljonkin. Alla linkit Ylen arkistoon, Aamulehden uutiseen aiheesta (Neuvostoliittoon loikkasi 20- ja 30-luvuilla 15 000 suomalaista – moni ammuttiin Stalinin vainoissa, 26.12.2016), josta löytyy mm. luetteloa lähteneistä paikkakunnan mukaan ja Suomen humanistiverkko Agricolan sivuille (Johanna Pörhölä, Kuinka selvittää Neuvostoliiton suomalaisten kohtaloita, 27.6.2018), josta löytyy myös lisää lähteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suomalaiset-emigrantit-neuvostoliitossa
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/neuvostoliittoon-loikkasi-20-ja-30-...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teoksesta (2000) ei löydy Kokorasta tietoja. Sukunimi-infon mukaan Kokora on Suomessa esiintyvä harvinainen sukunimi. Sukunimien yleisyyslistalla Kokora on sijalla 12 700. Puolassa ja Venäjällä on myös sukunimeä Kokora. Oheisessa linkissä on viime vuosien tilastoja Kokorasta.
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kokora.html
Ei löydy varmaa tietoa, mistä Kokoran nimi tulee. Yksi vaihtoehto voisi olla, että Kokora tulee Kokora-nimisestä karjalaisesta kylästä.
Karjalan Sivistysseuran Sampo-tietokannasta löytyy kuvia Kokora-nimisestä kylästä. Paanajärven kunnassa 1900-luvulla oli 4-taloinen kylä nimeltä Kokora (ven. Kokorino) https://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/fi/paikat/kokora...
Kadonnut tai vahingoittunut aineisto tulee korvata joko rahallisesti (kirjastossa) tai toimittamalla vastaava teos tilalle. Kyseisen kirjan korvaushinta on 18,24 e. Asia kannattaa hoitaa ennen kuin aineisto siirtyy perintätoimistolle noin 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä.Helmet-kirjaston käyttösäännöt.Helmet-kirjasto. Laina-ajat ja maksut.
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet kirjaa. Potsi-kirjoja on muutama, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/potsi. Näistä ainakaan Kolme sikaa ja Mona Lisa -kirjasta, joka oli paikalla, ei löydy Sviinua - vain Potsi, Daisy ja Proffa.
Viron tilastoja, mm. yleisten kirjastojen lukumäärä löytyy Viron tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/ . Internetin hakukoneilla (ks. kirjastot.fi tiedonhaku) kannattaa hakea sanoilla raamatukogu (kirjasto) ja keskraamatukogu, edellinen haku tuotti etenkin erilaisia yliopisto- ja korkeakoulukirjastoja, jälkimmäinen mm. Tallinnan yleisen keskuskirjaston sivut http://www.keskraamatukogu.ee/index.html , sieltä löytyy tilastoja ja muuta tietoa. Tietoja saa myös Tuglas-seuran sivuilta http://www.tuglas.fi/index.html tai osoitteesta info@tuglas.fi.
Vuoteen 1993 pienteollisuusalue. Vuonna 1993 kaavamuutos liikerakennusten korttelialueeksi jolle saa tehdä huoltoaseman. Vuonna 2006 kaavamuutos liikerakennusten korttelialueeksi jolle saa tehdä vähittäiskaupan suuryksikön (nykyinen Citymarket). Vuonna 1999 oli jo tehty liikerakennuksen laajennus alueella jo silloin sijainneeseen K-kauppaan.
- Tieto löytyi Kuusamon kaupungin maankäyttöosastolta. Sieltä voi saada myös maksullisia kaavaotteita.
Kofeiinia on yli 60 kasvin lehdissä, siemenissä tai hedelmissä. Sitä on luonnollisena aineosana mm. kaakaopavuissa, ja niiden kautta siis myös suklaassa.
Kaikkien kofeiinia sisältävien ruokien tai juomien nimeäminen on mahdotonta, koska samannimisissäkin ruoissa käytetään eri ruoka-aineita. Kofeiinia sisältävien kasvien lista löytyy täältä:
http://www.liberherbarum.com/In0952.HTM
Kofeiinia on lisättynä monissa elintarvikkeissa. Alla on listaa joistakin:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01…
Tässä myös muita kofeiinia ja sen lähteitä käsitteleviä sivuja:
http://www.kahvijaterveys.fi/kaikki-kofeiinista/kofeiinin-lahteet.html
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/el…
http://...
Asiasanoilla siirtolaisuus, maahanmuutto, maastamuutto ja paluumuutto löytyy paljon kirjallisuutta pääkaupunkiseuden Helmet-tietokannasta. Pääpaino aihepiirin kirjallisuudessa on kuitenkin ehkä uudemmassa kirjallisuudessa.
Aihepiirin klassikoksi voisi kutsua Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-sarjaa (Maastamuuttajat, Uuteen maahan, Raivaajat, Viimeinen kirje Ruotsiin). Sarjan pohjalta on tehty myös huippusuosittu musikaali Kristina från Duvemåla. Yhdysvaltoihin lähdetään siirtolaisiksi myös Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjassa (Pohjanmaa, Talvisota, Ameriikan raitti, Uusi Jerusalem, Maan avaruus ja Lakeuden kutsu). Siirtolaisuutta Amerikassa kuvataan myös Tuure Vierroksen Kankaanpää-sarjassa (Taivaassa torpan maa, Kultasantainen raitti, Valhetta...
