Kaarina Helakisan suomennos "Oli kerran koukkuinen ukko" perustuu ilmeisesti tähän loruun. Tästä suomennoksesta on ainakin kaksi vähän erilaista versiota. "Riemukkaassa riimikirjassa" (Kirjalito, 1982) runo sisältyy kokonaisuuteen "Eriskummallista väkeä" ja siinä ukolla "oli olallaan koukkuinen kissa". Henriette Willebeek le Mairin kuvittamassa kirjassa "Hanhiemon runoja" (Otava, 2000) ukolla "oli mukanaan koukkuinen kolli".Myös Hannele Huovin suomennos "Olipa kerran käppyrä äijä" perustuu ilmeisesti tähän loruun, vaikka senkään yhteydessä alkuperäistä lorua ei mainita. Tämä suomennos sisältyy kirjaan "Hanhiemon lorukoppa" (Tammi, 1996).
Kalatietokannasta http://www.fishbase.org/
löytyy sellainen sana kuin Rotskjaer, joka tarkoittaa kuivatettua kalaa. http://www.fishbase.org/Glossary/Glossary.cfm?TermEnglish=Rotskjaer
Tämä voisi mahdollisesti olla joku turskan laji.
Todennäköisesti suuressa osassa suomalaisia kunnankirjastoja myydään nykyään poistokirjoja. Tilastoa aiheesta ei ole. Poistokirjojen myynti mahdollistui 1980-luvun puolessavälissä, kun lakiin kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista tuli muutos. Ennen lain voimaantuloa olisi myynnistä saatavaa tuloa pitänyt palauttaa valtiolle.
Kirjastot poistavat jatkuvasti aineistoaan mm. kirjan sisältämän vanhentuneen tiedon tai sen huonon kunnon takia. Kirjastojen kirjoista myytäviksi päätyvät ne kokoelmista poistetut kirjat, joiden arvellaan kiinnostavan ihmisiä, ja jotka eivät ole kovin rikkinäisiä tai likaisia. Myöskään selkeästi vanhentunutta tietoa esim. lääketieteestä tai lakiasioista ei pitäisi myydä. Mitään säännöksiä asiasta kunnilla...
Kirjanpidon termeistä löytyy sanakirja, jota esitellään kustantajan, Taloustiedon, osoitteessa: http://www.taloustieto.fi/sanastot.html
Ikävä kyllä se on loppuunmyyty, mutta sen voi saada kirjastoista lainaksi. Teoksen nimi on : Kirjanpito- ja tilinpätössanasto
Taloustieto, Helsinki 1995
Kansallisbibliografiasta löytyi myös teos: Kirjanpito ja verotus: opetusmoniste
Osa 1: Kirjanpidon perusteet, tilinpäätös, kustannuslaskenta ja budjetointi, kirjanpidon keskeinen sanasto.
Tämä on Teknillisen korkeakoulun julkaisu vuodelta 1994.
Tiedustelemasi kirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta luokasta 709.9. Sarjan kaikki osat löytyvät
käsikirjastokappaleina pääkirjastosta, Rikhardinkadun kirjastosta, Töölön kirjastosta, Kallion kirjastosta sekä Itäkeskuksen kirjastosta. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja tarkistaa kirjojen tilanne sinä päivänä kun aiot lainata ne. Esimerkiksi tänään 9.10. osat I-IV ovat paikalla esim. Rikhardinkadun kirjastossa, osa V Etelä-Haagan kirjastossa ja osa VI esim. Rikhardinkadun kirjastossa tai Etelä-Haagassa.
Valitettavasti kirjastolla ei ole tästä tietoa, mutta on saatavana useita luonto- ja puutarhakirjoja, joista voi koettaa löytää lajin. Tässä muutama vinkiksi, kirjoja voi kysyä kirjaston toimipisteistä tai varata verkkokirjastosta https://vaasankirjasto.finna.fi/
Hanko, Pentti: Kukkapuut. Tammi 2004.
Holmåsen, Ingmar: Pohjolan puut ja pensaat. WSOY 1991
Palmstierna, Inger: Puutarhan puut ja pensaat. Otava 2006
Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa. Otava 2010
Räty, Ella: Viheralueiden puut ja pensaat : 500 koristepuuta ja pensasta sekä havukasvia. Puutrhaliitto 2005
Myös netistä voisi löytyä vastaus, esim. Puutarhanet-sivustolta https://puutarha.net/kasvikortisto/
Uudempia maantieteen kirjasarjoja ei tosiaankaan ole ilmestynyt eikä niitä löydy englanniksi Finnastakaan. Kustantajat tietäisivät tämän parhaiten, mutta oletetaan, että kyse on internetistä ja tiedon nopeasta vanhenemisesta. Tiedot on helppo päivittää verkkoon, kun taas kirjasarjojen tiedot vanhenevat osittain nopeasti. Sama koskee tietosanakirjoja. Yksiosainen tietokirja on ilmestynyt: Kimmo Kiljusen Maailman maat: liput ja historia (2018), joka painottuu lippujen lisäksi eri maiden historiaan.
Verkosta Makupaloista löytyy maantiedeaiheisia linkkejä:
https://www.makupalat.fi/fi/k/415%2B26804/hae?category=113769&sort=titl…
Näistä linkeistä voisi nostaa esiin Suomen YK-liiton Globalis-tietokannan, joka sopii erityisesti...
"Progressiivinen verotus tarkoittaa sitä, että maksat veroa sen perusteella, kuinka paljon saat tuloja. Veroprosenttisi suuruuteen vaikuttavat kaikki tulot ja vähennykset, jotka ovat kertyneet vuoden aikana." Linkki vero.fi
WWF.uk listaa maailman uhanalaisimmaksi eläimeksi Jaavan sarvikuonon. Tieto perustuu vuoden 2022 uhanalaisten lajien listaan. Linkki sivulle
WWF.fi katsoo uhanalaisuutta hieman laajemmin esim. Luontokatoa yleensä. Uhanalaisia elinympäristöjä ovat mm. koralliriutat, suot ja Itämeri. Linkki sivustolle
Etsin Finna.fi-hakupalvelusta hakusanalla "ISO 24495-1" ja nähtävästi ainoa kappale teoksesta Selkeä kieli. Osa 1, keskeiset periaatteet ja ohjeet = Plain language. Part 1, governing principles and guidelines sijaitsee Lapin korkeakoulukirjastossa. Teos on tällä hetkellä lainassa, eräpäivä 20.6. Voit tehdä kaukolainapyynnön kaukopalvelulomakkeella, jonka linkki on Helmet-kirjastojen Kaukopalvelu-sivulla https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu. Kaukolainan hinta Helsingissä on 4 euroa.Nettisivujensa mukaan SFS Suomen standardit ry:n kirjasto tosiaan palvelee yksittäisiä asiakkaita erikseen sovittavina aikoina.Lähteet:Finna.fi. https://finna.fi/Helmet.finna.fi. https://helmet.finna.fi/ SFS Suomen standardit. https://sfs.fi/
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään kukaan ei tuntunut muistavan kyseistä kirjaa. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Kirjastolautakunnan varajäsenet vuosina 2001-2005 ovat Risto Rintamäki (KOK), Tapio Korhonen (SDP), Maija Raatikainen (VIHR), Tellervo Vallius (SKL), Hans Beijar (SFP). Tiedot löytyvät Vaasan kaupungin kotisivulta (http://www.vaasa.fi )(hallinto -> päätöksentekijät -> lautakunnat -> kirjastolautakunta).
Vuosittaiset muuttoliikkeen tilastot löytyvät Väestönmuutokset kunnittain –julkaisusta, joka on ilmestynyt vuodesta 1976 lähtien. Voit tiedustella julkaisun saatavuutta lähikirjastostasi.
Internetissä Raahen kaupungin muuttoliikkeen tilastot ovat nähtävissä vuodesta 1980 alkaen Tilastokeskuksen tilastopalvelun kautta osoitteessa http://statfin.stat.fi
Tässä ohje kuinka löydät tarvitsemasi tiedot:
Valitse vasemmalta aihealue Väestö, valitse esiin tulevasta listasta Väestötilastoja alueittain 1980->. Klikkaa linkistä Valitse muuttujat. Valitse Väestötieto-välilehdeltä kohdat Kuntien välinen tulomuutto, Kuntien välinen lähtömuutto ja Kuntien välinen nettomuutto. Voit valita samanaikaisesti useita eri vaihtoehtoja pitämällä...
Kirjastot säilyttävät aikakauslehtien vanhoja numeroita ja monet kirjastot lainaavatkin. Kirjastoissa voi myös kopioida kirjaston kirja- ja lehtiaineistoa omaan kiäyttöön.
Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, Tukesista, kerrottiin, että merkintä voi tarkoittaa, että koru on puhdasta hopeaa (eli Silver 99,9 %), mutta turistikauppojen leimoihin ei aina voi luottaa, joten varma asiasta ei voi olla.
Hei!
Vantaalla Hakunilan kirjastossa on digitointilaite, jolla saa myös mini-DV-nauhoilta videomateriaalia talteen liittämällä mini-DV-kameran laitteseen. Mini-DV-kamera täytyy olla asiakkaalla kuitenkin oma. HelMet-kirjastoista eli pääkaupungiseudun yleisistä kirjastoista ei löydy lainattavaa mini-DV-kameraa. Leppävaaran kirjastossa Entressessä on kaksi digitointiasemaa, joilla voi digitoida ääntä ja kuvaa monipuolisesti esim. VHS- ja C-kaseteilta ja vinyyliltä. Soittamalla Entresseen (09) 8165 3776, saat tiedon, olisiko heillä mahdollista tallentaa myös mini-DV-nauhoja ja onko heillä käytettävissä myös kamera.
Monika Fagerholmin Amerikkalainen tyttö -kirjan kaikki kappaleet ovat lainassa, ja kirjan molemmista painoksista on myös varauksia. Siksi kirjan saaminen kovin pian ei onnistu.
Kirjan voi varata Helmet-verkokirjaston kautta (www.helmet.fi) tai pyytää henkilökuntaa varaamaan sen. Varauksen tekemiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja verkkokirjaston kautta varattaessa myös tunnusluku. Varatun kirjan voi noutaa haluamastaan Helmet-kirjastosta. Tällainen varaus maksaa 50 senttiä.
Yrttitarha-sivusto löytyy nyt osoitteesta http://www.yrttitarha.fi .
Samojen tekijöiden kokoamaa tietoa erikoisluonnontuotteista löytyy myös sivustosta http://www.luontoyrittaja.net/213.html . Kokonaisuudessa on myös yrttitietoa. Hyviä yrttisivustoja löytyy Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta hakusanalla yrtit, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/linkkikirjasto/luokat.aspx?linkLibraryKey… . Tässä pari poimintaa:
Arktiset Aromit : Yrtit,
http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/yrtit/
Kasvikortisto
http://puutarha.net/suorakanava/kasvikirjahaku.asp
Luonnonyrtit hyötykäyttöön
http://www.jyu.fi/tdk/museo/Yrtit/index.html
Shakespearen sonetti 12 löytyy Aale Tynnin suomentamasta William Shakespearen teoksesta "Sonetit". WSOY on julkaissut tämän kirjan suomeksi ja englanniksi 1965 ja 1995 ja molempia painoksia löytyy HelMet-kirjastoista ainakin varaamalla. Sonetit alkukielellä suomennettuina ja kommentoituina ovat myös teoksessa:
Shakespeare, William
[Oulu] : Rajalla, cop. 2007
Samuli Edelmann on levyttänyt joitakin Shakespearen sonetteja, mutta numeroa 12 ei löytynyt.
Foxworth Hall -sarjan kolmas teos on ruotsiksi Blomblad för vinden (engl. Petals on the wind). Sarjassa on ilmestynyt viideskin osa, ruotsinkieliseltä nimeltään Lustgården (engl. Seeds of yesterday). Saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
