Lähtökohtaisesti on palveltu aseellisena, joten hieman arvoitukselliseksi jää miksi on katsottu aiheelliseksi kirjata että suuntaaja on ollut aseellinen. Aikakauden asevelvollisuuslaissa oli mahdollista, että asepalvelukseen hyväksyttyä asevelvollista käytettiin myös sellaisissa toimissa jotka eivät käsitä asepalvelusta ja joihin hän ammattinsa tai osaamisensa puolesta oli soveltuva, mutta siitä tuskin on suuntaajan tehtävässä kyse. Filip Grönvallin asevelvollisuuslain oppaassa vuodelta 1923 tähän momentteja kuvaillaan merkityksettömiksi ja tarkoitustaan vastaamattomiksi, joten olisikohan aseellisen suuntaajan taustalla jokin tähän sekavuuteen liittyvä laintulkinta.
Rul ei esiinny vanhoissa lyhenneluetteloissa. Mielenkiintoisesti...
Säkeet ovat Juhan Liivin runosta "Ta lendab mesipuu poole". Sen on suomentanut Yrjö Jylhä. Runon suomenkielinen nimi on "Se lentää mesipuun puoleen". Jylhän suomennos sisältyy kirjaan "Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa" (Otava, 1954) ja kirjaan "Eestin runotar : virolaisen lyriikan antologia" (WSOY, 1940).
Timo Heinonen kirjoittaa blogissaan Milano–Cortinan talviolympialaisista, että hän suuntaa kisoihin Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajan roolissa.Lähde: Talviolympialaisista on lupa odottaa mitaleja – Parisenkymmentä mitalikandidaattia | Timo Heinonen
John Mundyn kirja Popular music on screen on Suomen elokuva-arkiston kirjaston kokoelmassa.
Osoitteemme: Pursimiehenkatu 29-31 A, 4. kerros, Helsinki 15.
www.sea.fi
tietokantamme osoitteessa:
http://www.sea.fi/kirjasto/tietokannat.html tai
http://kirjasto.sea.fi:2345/FIN/
Elokuvamusiikkiin liittyvää kirjallisuutta on kokoelmassamme pari metriä.
Hilpeys & ennakkoluulo on romanttinen musikaalielokuva, joka perustuu Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo -romaaniin. Kyse ei siis ole Jane Austenin kirjan väärästä suomennoksesta vaan kokonaan itsenäisestä teoksesta. Englanniksi elokuvan nimi on Bride & Prejudice, joten myös alkuperäisessä nimessä on käännösleikki.
Elokuva on vuodelta 2004, sen on ohjannut Gurinder Chadha, ja pääosassa on vuoden 1994 Miss Maailma Aishwarya Rai. Austenin maailma on siirretty Intiaan, Lontooseen ja Kaliforniaan. Elokuva on tehty brittiläis-amerikkalais-intialaisena yhteistyönä Bollywood-tyyliin.
Netissä sitä kuvaillaan "kepeäksi Bollywood-iloitteluksi, jota on piristetty länsimaisin maustein" ja joka tarjoaa katsojalleen "suloisen sokerihumalan".
Olisikohan kyseessä Aale Tynnin runo "Rohdinmekko-balladi" kokoelmasta "Ylitse vuoren lasisen"? Tämä runo löytyy "Tämän runon haluaisin kuulla" kirjasta , Tammi 1978.
Yle Areenassa löytyy tv-sarjassa "Mustat ja punaiset vuodet" osassa 6 "Riemujen rikkaus" esitettynä pätkä tätä runoa.
Valitettavasti juuri tällaista tietokantaa ei näyttäisi olevan olemassa. Kirjallisuuden vientikeskus Fili pitää yllä tietokantaa suomesta muille kielille käännetystä kirjallisuudesta. Lastenkirjainstituutti puolestaan kokoaa vuosittain Kirjakori-tilastot, joista käy ilmi suomeksi käännettyjen lasten- ja nuortenkirjojen määrä. Viime vuoden tilastot löydät täältä: https://lastenkirjainstituutti.fi/tiedotearkisto/kirjakori-2023-tilasto…
Kirjastojen, museoiden ja arkistojen verkkohaku Finna antaa hakusanoilla: "käännökset" ja "lastenkirjat" sekä vuosirajaus ja aineistotyyppi "kirja" tietyn tulosjoukon, mutta se on käytävä manuaalisesti läpi, jotta voi poistaa sieltä väärät tulokset, eli esimerkiksi aikuistenkirjat.
Helmet-...
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on Helsingin Sanomat mikrofilmattuna 24.09.1904 lähtien. Mikrofilmejä voi selata pääkirjastossa ja niistä voi ottaa myös kopioita. Olisi tietysti hyvä jos ajankohdan voisi rajata vuoden lisäksi kuukauden tarkkuudella, muuten lehtien selaaminen vie runsaasti aikaa.
Rikostapahtumista voisi löytyä tietoa myös ajankohdan aikakauslehdistä esimerkiksi Avusta (valitettavasti Apu-lehti löytyy varastostamme vasta vuodesta 1992 lähtien). Vanhojen aikakauslehtiä tai niiden mikrofilmejä voitte tiedustella Helsingin Yliopiston kirjastosta.http://www.lib.helsinki.fi/
Valitettavasti runoa/aforismia ei löytynyt. Kävimme läpi seuraavat teokset: Juoksu yönmaahan - tulkintoja intiaanirunoista, Elämän rumpu ja maan kosketus - Amerikan intiaanien ajatuksia ja elämänviisautta, Kello 12:n mietelauseita, Viisauden lähteillä / Gibran Kahlil ja Ajatusten vuosi - ajatelmia kautta vuosisatojen.
Teos Sanat kuin jäljet - intiaanien viisautta ei ollut vastaushetkellä käytössä, joten siihen teidän kannattaa tutustua omakohtaisesti.
Runojen löytämisen vaikeutena on se, ettei ole mitään kattavaa tietokantaa toisin kuin esimerkiksi satujen osalta. Satuja voi etsiä eri tavoin esimerkiksi Kallion kirjaston satuhakemistosta http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut .
Baabelin runouskirjastossa http://www.kaapeli.fi/~nihil/baabel...
Celiasta kerrottiin, että kokoelmaan kuuluu 45 000 kirjaa, joista muutama tuhat on pistekirjoja ja loput Daisy-kirjoja. Kokoelma, johon kuuluu sekä kauno- että tietokirjoja, on niin suuri, että tietokirjallisuuden listaus ei onnistu. Celianetistä voi etsiä kirjaa kirjan tai tekijän nimellä, tai laittaa hakusanaksi tietyn aiheen, esim. sota, uskonto tai historia.
https://www.celianet.fi/
Jos haluat asettaa esille teoksiasi jossakin Helsingin kirjastoista, ota yhteyttä vaikka sähköpostilla kyseisen kirjaston johtajaan. Johtajien yhteystiedot löydät kunkin kirjaston yhteystiedoista. Näyttelytilasta ei peritä maksua.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Et mainitse, pitäisikö artikkelien olla suomeksi vai voisivatko ne olla muillakin kielillä. Suomalaisista aikakauslehtiartikkeleista on olemassa tietokanta Aleksi, josta löytyi kaksi viitettä hakusanoilla Voyager ja avaruus. Vastaavassa ruotsalaisessa palvelussa nimeltä Artikelsök hakusanoilla Voyager ja rymdforskning tuli 21 osumaa. EBSCO-tietokannassa on viitteiden lisäksi myös varsinaiset artikkelitekstit, siinä pikaisesti hakemalla asiasanoilla Voyager ja space tuli kahdeksan kokotekstiosumaa. Yleisemmän avaruudentutkimuksenhistorian saa näistä tietokannoista esiin jättämällä Voyagerin pois, mahdollisesti sitten rajaten jollain muulla tekijällä.
Aleksi, Artikelsök ja EBSCO ovat asiakkaiden käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston...
Verkossa ei tosiaankaan vielä näy kirjaa, mutta sitä on kyllä hankittu Helmet-kirjastoihin, joten tulossa on. Varauksen voi tehdä heti kun Helmet-verkkopalveluun ilmestyy ensimmäinen nide näkyviin.
Kauhukertomuksia naisiin kohdistuvasta väkivallasta en löytänyt. Jännityskirjallisuudesta esimerkkinä voisivat olla Liza Marklundin kirjat Uhatut ja Turvapaikka. Klassikko on elokuvanakin tunnettu Alberto Moravian Kaksi naista, joka kertoo äidin ja tyttären kokemasta väkivallasta Italiassa toisen maailmansodan aikaan. Uusimpia kotimaisia ovat Sofi Oksasen Puhdistus ja Katja Ketun Kätilö. Myös Susanna Alakosken Sikalat, Roddy Doylen Nainen, joka törmäili oviin ja Joyce Carol Oates: Kosto käsittelevät samaa teemaa.
Seuraavalla haulla saa esiin HelMet kirjastojen kaunokirjallisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Joissakin matkaoppaissa, mm. Lonely Planet -sarjan Russia-kirjassa, on pieniä sanastoja, joissa on venäjän kielen sanat latinalaisin kirjaimin ja englanninkielinen käännös. Laajaa tällaista sanakirjaa ei löytynyt.
Anne Mccaffreyn Pernin lohikäärmeritarit -sarjassa on ilmestynyt suomeksi kolme kirjaa: Lohikäärmeen lento (1999), Vaarallinen tähti (2000) ja Tuliliskojen laulu (2002).
Ilja Šatrovin (vanhoissa lähteissä usein "J. A. Schatrow") sävellys Na sopkah Mantšzuri on Suomessa julkaistu kahtena käännöksenä. Version Mantšurian kukkuloilla ( Käy vuorten taa päivä jo uinumaan) suomennos on Kerttu Mustosen tekemä. Se löytyy sanoitettuna nuottikokoelmista Kultainen laulukirja (useita painoksia) ja Suuri toivelaulukirja 7. Molemmat ovat yleisiä kirjastojen kokoelmissa. Version Mandshurian kummut ( On hiljaisuus vuorilla usva käy) on suomentanut Saukki. Tätä versiota ei jostain syystä ole julkaistu missään yleisessä kokoelmassa, vaikka kyseessä on Laila Kinnusen tunnetuksi tekemä versio. Scandia-Musiikki julkaisi vuonna 1962 neljän neljän laulun nuottikokoelman, jossa tämä versio on. Sama sisältö on vuonna 1977...
Saija Tuupasen esittämän kappaleen "Kaksi kulkijaa" on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Karppinen. Laulu alkaa: "On kuuman kesän tuulet jo viilenneet". Sitä ei ole julkaistu nuottina.
"Rakkauden satu" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 10. Laulu alkaa: "Mun on tarinani satu rakkauden". Laulun alkuperäinen nimi on "Historia de un amor". Laulun on säveltänyt Carlos Eleta Almarán. Suomenkieliset sanat on tehnyt Merja eli Sauvo Puhtila.
Arja Korisevan esittämän kappaleen "Tää ystävyys" on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Mirja Lähde eli Juha Vainio. Laulu alkaa: "Tää ystävyys on paljon enemmän kuin lämmin läheisyys". Se sisältyy nuottiin Koriseva, Arja: "Me kaksi vain" (Fazer Musiikki, 1991).
