Kyseessä lienee englantilaisen Serif-nimisen yhtiön tuote. Sille ei ole olemassa suomenkielistä ohjekirjaa, eikä verkkokirjakaupoista löytynyt mitään myöskään englanninkielellä. Yhtiön kotisivuilta osoitteessa http://www.serif.com löytyy jonkinlaisia ohjeita.
Voisit myös kysyä kirjastosta kuvankäsittelyn suomenkielisiä yleisoppaita. Uusimmasta päästä ovat esim. Haugland: Digitaalinen kuvankäsittely (2000) ; Linjama: Kuvankäsittely (1998); Pesonen: Kuvittele - kuvankäsittelyn oppikirja (1998); Pihlanko: Digitaalinen kuvankäsittely (1999). Hyviä vinkkejä voi löytyä myös muiden kuvankäsittelyohjelmien oppi- ja opaskirjoista.
Tarja Taurulan teosluettelon (Yrjö Kilpinen - Sävellykset 1998) mukaan laulun käsikirjoitus on kadonnut, eikä mitään Kilpisen itsensä tekemää yksinlauluversiota tunneta. Muitten tekemiä pianosäestyksisiä on erilaisissa laulukirjoissa useita alkaen Suuresta toivelaulukirjasta nro 9.
Heikki Poroila
Teoksen Äiti ja kaksi tytärtä (A mother and two daughters) on kirjoittanut Gail Godwin. Tätä kirjoitusasua on käytetty mm. Kongressin kirjastossa sekä Fennica-luetteloissa
HelMet-kirjastoissa tarkastetaan pian, kumpi muoto on oikeampi ja luettelo korjataan, jos siihen on aihetta.
Elokuvat Pekka ja Pätkä neekereinä, Kahden ladun poikki, Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä, Juha, Leena ja Opri ovat lainattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista. Ks. www.helmet.fi .
Elokuvista Herra sotaministeri, Kukonlaulusta kukonlauluun, Taikayö ja Sininen viikko ei ilmeisesti ole olemassa videotallenteita, mutta niitä voi mahdollisesti katsoa Suomen elokuva-arkistossa. Ks. www.sea.fi .
WorldCat-tietokannan (http://worldcat.org.) kautta löytyi tällainen:
- McClane, A. J., Field & stream international fishing guide (1971)
Kyseessä on jonkinlainen 1960- ja 1970-luvuilla ilmestynyt kirjasarja, jonka nimikin on jonkinverran vaihdellut. Kirjoja näyttäisi olevan lähinnä amerikkalaisissa kirjastoissa.
Kirjasto 10:ssä on kopiokoneeseen yhdistetty skanneri, jolla voi skannata A3-kokoisia arkkeja. Mukaan tarvitset oman muistitikun. A3-arkkeja suurempia papereita ei Helsingin kirjastoissa voi skannata.
Kirjasto 10: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
Kotkan pääkirjaston varastosta löytyvät molemmat lehdet sidottuina vuosikertoina vuodelta 1958. (Etelä-Suomi löytyy myös mikrofilmattuna, mutta mikrofilmin tulostusjälki on yleensä erittäin huono). Kumpikaan lehti ei ole ilmestynyt maanantaina 16.6.1958, mutta sunnuntain 15.6. ja tiistain 17.6. lehdet siis löytyvät. Sidottuja vuosikertoja ei niiden haurauden vuoksi saa laittaa kopiokoneeseen, vaan asiakas ottaa haluamastaan kohdasta valokuvan (esim. kännykällä). Valokuvan voi sitten tulostaa kirjaston koneilla. Mustavalkoinen yksipuolinen A4-kokoinen tulostus maksaa 0,40 €. Jos haluatte päästä tutustumaan lehtiin, tulkaa pääkirjaston toisen kerroksen tietopalveluun, niin päästämme teidät varaston sidottujen lehtien kopperoon.
Kyseessä on Bénédicte Lafartén lastenkirja Koppilakki ja pullatäti (Passe-casquette et petits gâteaux, suom. Pirjo Santonen, Kustannus-Mäkelä, 1992). Kirja kuuluu Osaan jo lukea -sarjaan.
Kirjan sisältö on kuvattu lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa näin: "Vanhat sisarukset Leevi ja Maria käyvät joka iltapäivä kävelyllä koulun luona. Leevi pelaa poikien kanssa koppilakkia ja Maria jakelee leivonnaisia. Mutta kotona he vain riitelevät."
Kirja kuuluu lukuisien kirjastojen kokoelmiin, myös sinun kirjastoalueellasi.
https://www.finna.fi/
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Ensimmäiset eksoplaneetat havaittiin vuonna 1992, ja tähän mennessä vahvistettuja havaintoja on 4884 planeetasta. Yli 8000 havaintoa odottaa vielä varmistusta.
Eksoplaneettoja koskevaa tietoa saadaan eri teleskooppien havaintodataa yhdistelemällä. Planeetan olemassaolo paljastuu usein sen emotähteä havainnoimalla: tähteä kiertävä planeetta aiheuttaa painovoimallaan pientä huojuntaa tähden asemaan. Mikäli planeetan ratataso on sellainen, että se kulkee Maasta katsoen tähden edestä, voidaan tähden kirkkaudessa havaita vaihtelua. Planeetan ollessa Maasta katsoen tähteä kauempana kyseeseen voi tulla myös mikrolinssi-ilmiö, jossa tähden painovoima taivuttaa kohteesta tulevaa valoa. Planeettoja voidaan löytää myös kuvaamalla.
Planeetan...
Harry Potter-kirjoista ei ole tehty selkokirjaversioita, joten helppolukuisia kirjoja ei niistä löydy. Lukutaidon kehittymistä odotellessa voi vaikka kuunnella Potterit äänikirjoina tai katsella kirjoista tehdyt elokuvat. Lasten tietokirjoja aiheesta löytyy paljon, tässä muutama esimerkki:
Harry Potter : Taikuuden historia (2018)
Harry Potter: Tylypahkan vuosikirja (2017)
Revenson, Jody: Harry Potter: Suuri hahmokirja (2015)
Revenson, Jody: Harry Potter : Suuri maaginen arkisto (2016)
Risto Ahdin suomennos Emily Dickinsonin runosta Much Madness is divinest Sense (runo 620) on julkaistu teoksessa Maailman runosydän (s. 129)
Maailman runosydän Helmet-kirjastoissa
Kyseessä lienee viime syksynä lyöty kolikko, jonka aiheena on '60 vuotta Yhdistyneiden Kansakuntien perustamisesta ja Suomen YK-jäsenyys 50 vuotta'.
Lisätietoa kolikosta saa ainakin Euroopan keskuspankin suomenkieliseltä sivulta osoitteesta http://www.ecb.int/bc/coins/comm/html/comm_2005.fi.html
Sivulla on mm. kuva kolikosta, josta varmentunee se, että kyseessä on sama kolikko.
Luultavasti kolikko ei ole ainakaan vielä kovin arvokas, koska kolikkoa on lyöty kaksi miljoonaa kappaletta eli melko suuri määrä. Kolikon arvon voi kuitenkin varmistaa esimerkiksi keräilyrahoja välittävistä liikkeistä, joiden yhteystietoja löytyy mm. puhelinluetteloista tai niiden keltaisilta sivuilta.
Kirjastopalvelusta löytyy tuotenimellä kirjantaskut: https://kalusteet.kirjastopalvelu.fi/tuoteryhma/kirjantaskut/1884905. Toivottavasti nämä sopivat tarpeisiinne.
Kate Atkinsonin kirjoja julkaisee kustantamo S&S. Viimeksi he ovat julkaisseet Atkinsonin romaanin Liian kirkas taivas vuonna 2019. Heillä on ajantasaisin tieto mahdollisesta seuraavasta käännöksestä. Alla kustantamon yhteystiedot ja tietoa kirjailijasta:
https://kustantamo.sets.fi/meista/
https://kustantamo.sets.fi/kirjailijat/kate-atkinson/
Kirsi Vainio-Korhonen on käsitellyt Jacobina Charlotta Munsterhjelmin päiväkirjaa teoksessa Suomen herttuattaren arvoitus: suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta (Edita, 2009). Siihen sisältyy luku Nuoren tytön maailma - Jacobina Charlotta Munsterhjelmin (1786-1842) päiväkirja. 1800-luvun aatelistyttöjen elämää tarkastelee myös Vainio-Korhosen tutkimus Sofie Munsterhjelmin aika: aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (SKS, 2012).
Suomalaisnaisten päiväkirjoista kertovia teoksia on useita, mutta ne eivät välttämättä kohdennu 1800-luvulle tai säätyläistyttöihin:
Anna Makkonen: Sinulle: romaani joka ei uskalla sanoa nimeään tai nainen, kapina, kirjoitus ja historia, eli mitä tapahtui kun tämän kirjan tekijä sai käsiinsä erään...
Runo löytyy Irja Hiironniemen runokokoelmasta Kävelyllä paratiisissa : valitut ja uudet runot (Herättäjä-yhdistys, 1987). Runon nimi on Kun kaikki on tehty.
Kirjan alussa kerrotaan, että kirja sisältää runoja kirjoittajan aiemmista kokoelmista ja kokonaan uusista runoista koostuvan kokoelman Kävelyllä paratiisissa. Kun kaikki on tehty -runo sisältyy juuri tähän Kävelyllä paratiisissa -kokoelmaan.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa tai lorua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti en Mannerin lyriikasta sekunnin rakoon mahtumista onnistunut löytämään. Kielikuva sinänsä on kaiketikin lainattu Aaro Hellaakosken Jääpeili-kokoelman runosta Niin pieniksi ("niin väljästi mahduimme / sekunnin rakoon"). Silmäilemäni Manner-tutkimukset eivät kuitenkaan vihjaa tämäntyyppiseen yhteyteen runoilijoiden välillä.
