Kyseessä on kansanlaulu, jota on laulettu ympäri Suomea hieman eri sanoilla ja eri melodioilla. Esimerkiksi Eila Kostamon Pienkanteleopas lapsille -nuottikirjassa on versio suurin piirtein noilla sanoilla ("Huomenta hyvää, nukkuvan sydän"), siinä on merkitty ainoastaan säveltäjä Sergei Stangrit. Sanat lienevät siis perinteiset. Lisätietoa: https://www.kirjastot.fi/kysy/aitini-synt-1916-kertoi-luokkansa
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-tietokannasta löytyy ainakin seuraavat kirjat:
-Neuvonen: Viipuri: rakennusperinnön seitsemän vuosisataa. 2008
-Miettinen: Historian havinaa Viipurissa. 2006
-Neuvonen: Viipuri: opas kaupunkiin. 1999
-Gardberg: Viipuri: kivestä rakennettu kaupunki. 1996
-Neuvonen: Viipurin historiallinen keskusta. 1994
-Viiste: Viihtyisä vanha Wiipuri.
Nämä em. teokset kannattaa tarkistaa. Viipurista (ja laajemmin Karjalasta) on kirjoitettu paljon, joten etsimästänne rakennuksesta voi olla maininta esim. jonkin historiankirjan sivuilla.
Myös cd-rom-levyn Frolov: Viipuri sisältönä on Viipurin arkkitehtuuria.
Peter Ekholmin teoksessa Transatlanttinen suhde (2004) on käsitelty asiaa. Ekholmin mukaan puhuttaessa Suomesta Euroopan amerikkalaisempana maana viitataan pintakulttuuriin kuten amerikkalainen jalkapallo, baseball-lippikset, "punaniskaisuus". Samassa teoksessa mainitaan Jaakko Iloniemen havainnosta, että Suomessa on väkilukuun verrattuna ehkä eniten amerikkalaismyönteisiä yhdistyksiä.
Tuula Poutasuon Farkkukirjan(2006) mukaan amerikkalaisuus oli pop erityisesti 1970-luvulla.
Google Scholarista löytyi seuraava: J. Iivonen: Kriittinen ajankuva, 2006. Tässä on artikkeli "Amerikkalaistunut Suomi".
Yleensä amerikkalaistumisesta on julkaisussa Visa Heinonen: Globalisoitumisen historiallisuus ja nykytulkintoja kulutuksesta maapalloistuvassa...
Englanniksi sitaatin tavallisin muoto on "If this is coffee, please bring me some tea. But if this is tea, please bring me some coffee".
Quote Investigator -sivuston mukaan Madison Courier -sanomalehti uutisoi vuonna 1840 erään yläluokkaisen (distinguished) pohjoiscarolinalaisen henkilön lausahtaneen näin, kun hänelle tarjottiin kelvotonta juomaa, josta ei tunnistanut oliko se kahvia vai teetä. Tarina julkaistiin samana vuonna kahdessa muussakin lehdessä.
Vuosikymmenien mittaan sanonta levisi kaskun tavoin ja sen alkuperä yhdistettin eri henkilöihin. Abraham Lincolniin se yhdistettin vasta 1900-luvun alussa, mutta Lincoln-elämäkerroista ei löydy tukea sille, että Lincoln olisi lausunut noin. Siihen aikaan nokkelat sanonnat helposti...
Tämä onkin mielenkiintoinen. Merkki ei esiinny käsillä olevassa alan kirjallisuudessa:
Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus.
Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon].
Tetri, J. E. (1998). Kunniamerkkikirja (2. täyd. p.). Ajatus.
Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
Merkin päiväys voisi tosiaan viitata johonkin kesän 1935 sota- tai kertausharjoitukseen. Merkittäviä sotaharjoituksia ei kyseisenä vuonna järjestetty rahoituksen puutteen vuoksi. Suomen kuvalehden 13.4.1935 uutisen perusteella mitalin kääntöpuolen päivämäärät 11.6-10.7.1935...
Helmikuun pituus, ja koko gregoriaaninen kalenteri, perustuu roomalaisten ajanlaskuun. Varhaisella ajalla roomalaisilla oli noin kymmenen vaihtelevan pituista kuukautta, ja kalenterivuoden pituus oli vain 304 päivää - loppuvuodella ei niinkään ollut merkitystä, sillä se ei ollut viljelykautta.
Vuoden 700 eKr Rooman toinen kuningas Numa Pompilius antoi tarkemman muodon kalenterille: vuoden pituudeksi tuli 355 vuorokautta, ja kuukausia oli 12, joiden pituudet olivat joko 29 tai 31 päivää. Roomalaiset nimittäin pitivät parittomia numeroita onnekkaampina kuin parillisia. 355 vuorokauden pituinen vuosi noudatti suunnilleen kuun oikeita vaiheita, mutta se ei pysynyt vuodenaikojen vaihtumisen perässä. Siksi noin 450 eKr alettiin joka...
Erinomaisia lähteitä Suomen toisen maailmansodan aikaisista ihmisluovutuksista ovat Hannu Rautkallion Ne kahdeksan ja Suomen omatunto : Suomesta 1942 luovutetut juutalaispakolaiset (W+G, 1985) ja Elina Sanan Luovutetut : Suomen ihmisluovutukset Gestapolle (WSOY, 2003).
Ainuttakaan Suomen juutalaista ei luovutettu Gestapon käsiin. Meiltä kuitenkin luovutettiin Viron Gestapolle marraskuussa 1942 kahdeksan maahamme 1930-luvun puolivälin jälkeen Keski-Euroopasta siirtynyttä juutalaispakolaista osana ryhmää, jossa oli myös venäläisiä ja virolaisia sotavankeja. Juutalaispakolaiset päätyivät Auschwitzin keskitysleirille, jossa he yhtä lukuun ottamatta menehtyivät.
Kun ulkomaalaisten luovutuksia myöhemmin selvitettiin Valpon...
Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta kerrottiin, että vika on Frank-monihaussa, joka siis antaa vääriä tietoja. Asiaa on tutkittu, mutta toistaiseksi vikaa ei ole löytynyt. Frankin uusi versio on parhaillaan viimeistelyvaiheessa, ja vika luvataan korjata viimeistään siihen. Kirjastosta pahoitellaan virheen aiheuttamia ongelmia.
Frank-monihakua kannattaa silti ehdottomasti käyttää. Sen avulla voi näppärimmin etsiä erilaisten kirjastojen aineistoja.
Englanninkielisen Wikipedian (http://en.wikipedia.org/wiki/Diabetes_insipidus ) mukaan diabetes insipiduksen esiintyvyys maailmanlaajuisesti on 3/100 000. Tiedon lähteeksi on merkitty artikkeli lehdessä Pediatrics in Review (Saborio P, Tipton GA, Chan JC (2000). "Diabetes Insipidus". Pediatrics in Review 21 (4): 122–129). Wikipediasta on myös suora linkki kyseiseen artikkeliin.
Muutamia uusia lasten loru- ja runokirjoja.
Marttinen, Tittamari : Ilmapallomeri. - Tammi, 2001.
Onnenpäiviä : runoja lapsen juhlaan / koonnut Päivi Heikkilä-Halttunen. - WSOY, 2005.
Peura, Maria: Mimmi Moun ilotaika. - Tammi, 2004.
Tammen kultainen lastenrunokirja / toimittanut Ismo Loivamaa. - Tammi, 2005.
Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa / koonnut Mervi Koski. - Karisto, 2004.
Laulun nimi ei ole selvinnyt. Yleisradion Fono-tietokannasta löysin äänitteen, jolla on kansansävelmä nimeltä "Ei piru saa", mutta kysymyksessä on instrumentaaliesitys, joten siitä ei ole tässä apua. Samalla nimellä en löytänyt muita kappaleita. Todennäköisesti laululla on jokin toinen nimi tai muita nimiä. Lauluja pystyy jossain määrin etsimään laulun nimen ja alkusanojen perusteella, mutta jos sanat ovat laulun keskeltä, etsiminen ei aina onnistu eikä varsinkaan nyt, kun kirjastot ovat kiinni eikä laulukirjoja ja nuotteja pääse selailemaan.
Muistamanne sanoituksen kohta esiintyy kyllä esim. monessa 1900-luvun alun sanomalehdessä, jotka Kansalliskirjasto on digitoinut. Uusimmat avoimessa verkkokäytössä olevat lehdet ...
Laulu ei varmaankaan ole saanut nimeään Harjanteen Minttu-kirjojen mukaan.
Sen sijaan 1970-luvulla ilmestyneet Minttu-kirjat ovat näköjään inspiroineet vanhempia antamaan lapsilleen nimeksi Minttu tai Ville.
Nimien buumia elettiin 1980-luvulla, kuten väestörekisterikeskuksen etunimihausta ilmenee.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Siksi nimet ovat varmaan tulleet lauluntekijänkin mieleen 1984.
Sitaatti löytyy Maarit Saarelainen-Sahlmanin pro gradusta Henkilökohtaisten muistojen merkitys ja käyttö luovassa kirjoittamisessa : kun orava kaivoon hyppäsi (2011). Pro gradussaan Saarelainen-Sahlman tutkii henkilökohtaisten muistojen merkitystä ja käyttöä luovassa kirjoittamisessa. Gradu löytyy Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistosta https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/27187.
Gradun s.18 löytyy teksti, jossa sitaatti on: "Leila Simonen on tutkinut Body-projektissaan ruumiin muistia. Hän toteaa, että bioenergetiikan mukaan kaikki mitä ihminen on kokenut, on kirjoitettu hänen ruumiiseensa (Simonen 1995, 34). Ruumiimme muistaa kaiken,kokemamme ristiriitatilanteet ja tukahdutetut tunteet, mutta myös onnenhetket ja...
Salanimellä Untamo Raakki kustantajille tarjottu Lauluja Saatanalle on ilmeisesti olemassa vain käsikirjoituksena. Panu Rajalan seikkaperäisen Waltari-elämäkerran teosluettelon mukaan käsikirjoitus on Ritva Haavikon hallussa.
"Joitakin hillitympiä runoja Waltari pelasti myöhempiin valikoimiin. Niitäkin hän yleensä loivensi", kirjoittaa Rajala. Varhaisimmat julkaistut Lauluja Saatanalle -runot ovat Työläisnuoriso-lehden numeroissa 16 ja 19 vuonna 1927 mukana olleet Ruumissaatto ja Hautausmaalla sekä Waltarin ja Olavi Paavolaisen ("Olavi Lauri") yhteiskokoelmaan Valtatiet (1928) päätynyt Pyramiidiuni (kehiteltynä siten, että sarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat laajentuneet ja kolmas poistettu). Lisää Lauluja Saatanalle -...
Kyseessä on L. Onervan runo Kotipetäjä. Runo on julkaistu vuonna 1914 kokoelmassa Kaukainen kevät. Se julkaistiin myös samana vuonna Otavan joulu -lehdessä. Voit lukea runon alla olevasta linkistä digitoituun lehteen.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/597805?page=25&term=ranta%C3%A4yr%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4&term=m%C3%A4nty
Kotipetäjä-runo sisältyy myös L. Onervan vuonna 1927 ilmestyneisiin Valittuihin runoihin.
Verraton tilastolähde eduskuntavaalien tulosten yksityiskohdista kiinnostuneelle on Ylen tulospalvelu, josta löytyy kunkin ehdokkaan kokonaisäänimäärän ohella eriteltyinä tämän saamat ennakkoäänet ja vaalipäivänä annetut äänet, kaikki nämä prosenttiosuuksineen koko vaalipiirin äänistä, sekä lisäksi ehdokkaiden äänimäärät ja äänten prosenttiosuudet kunkin vaalipiirissä kunnittain. Ääniharavat löytyvät helposti kustakin vaalipiiristä omana ryhmänään.
Tulospalvelu | Eduskuntavaalit 2023 | yle.fi
Alla vaalipiirien suurimmat ääniharavat kunkin ehdokkaan vaalipiirissään saavuttaman prosentuaalisen äänimäärän mukaisessa järjestyksessä. Näin tarkasteltuna vaalien tehokkain haravoija oli Ahvenanmaalta valittu Mats Löfström, joka keräsi lähes 80%...
Eva Dahlgrenin säveltämän ja sanoittaman kappaleen "Ängeln i rummet" suomenkielinen versio on nimeltään "Enkeli huoneessain". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Välimaa. Laulu alkaa: "On toinen nainen sisälläin". Suomenkielisen version on levyttänyt Anita Pajunen vuonna 1993.
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyllä on. Englanninkielisellä WageIndicator-sivulla kerrotaan, että Ukrainassa minimi- eli vähimmäispalkka kuukaudessa on ollut 1.4.2024 lähtien 8000 hryvniaa, joka on 184 euroa.Lähde:WageIndicator.org. https://wageindicator.org/salary/minimum-wage/ukraine
Ruotsin vanhin yliopisto perustettiin Uppsalaan vuonna 1477. Tarton yliopisto perustettiin vuonna 1632 ja se oli siten Ruotsin toiseksi vanhin yliopisto. Kolmanneksi vanhin oli Kungliga Akademien i Åbo (josta sittenmmin tuli Helsingin yliopisto, perustamisvuosi 1640). Lundiin perustettiin yliopisto vuonna 1666.
Lähteet:
https://www.uka.se/fakta-om-hogskolan/den-svenska-hogskolans-historia/aren-1477-1900.html
http://staff.www.ltu.se/~tomas/mathistSv1900/Svenskamatematiker.doc.pdf
