Livius, Titus, et al. Ab Urbe Condita: XXIII = Karthagon Hannibal Campaniassa. Basam Books, 2018. Suomennos: Kallela, Luttinen & Oksala. Mukana latinankielinen alkuteksti.Vaski-kirjastoissa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3749264?sid=4708897508Vergilius Maro, Publius, et al. Georgica: Laulu Maanviljelijän Työstä. Gaudeamus, 2020.Suomennos: Oksala, T., Oksala, P., Kallela. Mukana latinankielinen alkuteksti.Vaski-kirjastoissal: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4009517?sid=4708897178Cicero, Marcus Tullius, ja D. R. Shackleton Bailey. Select Letters. 6. pr. Cambridge University Press, 2000.Ciceron valittuja kirjeitä latinan kielellä, toimitettuina ja englanninkielisin kommentaarein varustettuina.Vaski-kirjastoissa: https://...
Ilmatieteen laitoksen säähavaintoarkistoa ja tilastoja pystyy katselemaan, mutta niissä on tilastoituna vain virallisilla säähavaintoasemilla tehtyjä mittaustuloksia. Oulussa sääasemia on lentoasemalla, Vihreäsaaren satamassa ja Kaukovainiolla. Mennyttä säätä voi kysyä myös Ilmatieteenlaitoksen Ilmastopalvelusta.Lähteet ja lisätietoaIlmatieteen laitos: Ilmastopalvelut ja mennyt sää: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastopalvelut-ja-mennyt-saaIlmatieteen laitos: Havaintojen lataus https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-latausSääasemien arkisto: https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php
Anna Erikssonin sävellyksestä "Kajaanista pohjoiseen" ei löydy nuottijulkaisua. Kappaleen sanat löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä. Samoin kappaleen sointukartta löytyy muun muassa ChordU-palvelusta.
Joensuulainen tutkija Jyrki Piispa on tänä vuonna julkaissut kirjan nimeltä Ei terve työtä kaipaa - suomalainen laiskuus.
Kirjasta ja kirjailijasta löytyy tietoa Helsingin Sanomien verkkoarkistosta
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/arkisto.asp hakusanalla laiskuus.
Painetussa Helsingin Sanomissa jutut ovat olleet 8.5. ja 1.5. 2000. Myös Et-lehden numerossa 7/2000 on ollut kirjasta juttu.
Kysymykseesi on melkeinpä mahdotonta vastata kolikkoja näkemättä. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti niitten arvoon. Hintatietoja löytyy esim. kirjasta "Suomen rahat arviohintoineen". Seuraavissa teoksissa ilmoitetaan arviohinnat kuntoluokituksen mukaan: "Suomen rahat arviohintoineen 1812-1998" tai "Suomi : rahat ja setelit 1811-1999 arviohintoineen" . Teosten saatavuustiedot voitte tarkistaa lähimmästä kirjastostanne tai aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp .
Kokkolan kaupunginkirjastossa kirjat löytyvät luokasta 90.5.
Olen käynyt läpi Helmet-tietokannan metroa koskevan aineiston ja lisäksi yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyvän aineiston, mutta Mustan kassan lisäksi en löytänyt Helsingin metroa koskevaa kirjallisuutta, joka ei olisi eri virastojen toteuttamia tutkimuksia tai raportteja. Helsingin pääkirjaston Helsinki-kokoelmassakaan ei vaikuttaisi Mustan kassan lisäksi olevan vastaavaa materiaalia.
Artikkelitietokanta Aleksissa Helsingin metroa käsiteltiin seuraavissa arikkeleissa:
- Kun Metrosta mörkö nousi (Aikakauslehti Historia, 2005, nro 4, s. 26-29)
- Ei rahaa riidan keskelle : valtio maksaisi Vuosaaren sataman jos kiistat loppuisivat, Espoon metro epäilyttää Helsinkiä (Auto & liikenne) (HS 16.10.1999)
- Kun metro haluttiin ja...
Aivastus on tahdosta riippumaton refleksi, jonka tarkoitus on poistaa ärsyttävä tekijä nenäkäytävistä. Lääketieteellistä tukea sille, että ihminen menettäisi aivastaessaan tajuntansa, en löytänyt. Aivastamiseen liittyy kuitenkin runsaasti erilaisia uskomuksia, kuten "aivastaessa sydän pysähtyy millisekunnin ajaksi" ja "jos tukkii ihmisen sieraimet ja suun ja hän aivastaa, hänen silmänsä pullistuvat ulos". Useimmat näistä lienevät perättömiä. Lisää uskomuksia sekä aivastamisesta yleensä voit lukea esim. näistä nettiosoitteista:
- http://www.mtv3.fi/helmi/hyvinvointi/artikkeli.shtml/418396?hyvinvointi…
- http://en.wikipedia.org/wiki/Sneeze
- http://www.sacred-texts.com/neu/eng/osc/osc60.htm
Aivastamisen tukahduttamisesta Joka kodin suuri...
Suomalaisuuden liiton julkaisemassa Teoksessa Sukunimiopas - Suojatut sukunimet vuodelta 1994 Virvell nimeä ei löydy. Tosin tuossa listauksessa ei taida olla esimerkiksi ruotsalaisperäisiä nimiä, miltä Virvell kuulostaa. Virvell nimestä ei kokonaisuudessaankaan valitettavasti löytynyt mitään tietoa, ja kannattaakin kääntyä suoraan Kotimaisten kielten keskuksen puoleen:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Tietoa etsitty Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin (2000)
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
Ilmeisesti kyseessä on Irene Mendelinin (1864 - 1944) ensimmäinen runokokoelma Koivikossa (1893). Teoksen hinnan tarkkaan määrittelyyn tarvittaisiin antikvaariliikkeen asiantuntemusta, joten teidän kannattaa ottaa yhteyttä vanhojen kirjojen liikkeeseen. Eräässä nettiantikvariariaatissa kirjasta on pyydetty hiljattain 60 euroa. Hinta riippuu luonnollisesti kirjan kunnosta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Irene_Mendelin
Näälä
Näälämies tulee osin Laatokan Karjalasta Inkerinmaalta. Tarkoittaa vaimon veljeä, lanko. Pidetty hämärtyneenä johdoksena siitä uralilaisesta sanavartalosta, jonka takavokaali variantin johdannaisia ovat suomalaiset sanat nainen ja naida. Oletus on sangen epävarma.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja 2. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen kirjallisuuden seura 1995.
Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.
Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana....
Se on valmistettu 1920-luvulla. Malli on 128K, jossa K tarkoittaa, että että kone on valmistettu Singerin Kilbowien tehtailla Skotlannissa.LähteetSinger sewing machine serial number database: Serial numbers beginning with Y https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.htmlSinger 128 and 128K: https://www.singersewinginfo.co.uk/128
Sitaatti on Eino Leinon runosta Vaalin valta. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Halla (1908).Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906773?term=VAALIN%20VALTA&term=vaalin%20valta&page=65Runo on luettavissa myös Gutenberg-projektiin tallennetuista aineistoista:http://www.gutenberg.org/ebooks/14724
Kadonnen kirjan voi korvata maksamalla siitä hankintahinnan tai kiinteän korvaushinnan. Kadonneesta kirjasta peritään kirjastojärjestelmän tietokannassa oleva teoksen hinta, kuitenkin vähintään 17 € aikuisten aineistosta ja 9 € lasten aineistosta. Pitäisi siis tietää, mistä kirjasta on kyse.
Voit myös korvata kirjan toisella vastaavalla teoksella, mutta tällöin asiasta on sovittava erikseen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Raaseporin kirjastossa näyttäisi kyllä olevan Felicia Feldtin teos Felicia försvann. Teos on saatavilla ainoastaan ruotsinkielisenä, eikä sitä näyttäisi olevan vielä suomennettu.
Raaseporin kirjaston Lukas -tietokanta: http://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena
