Tässä muutama kukkien symboliikkaa käsittelevä kirja:
Kukkien kieli –antologia runoa ja proosaa, Karisto 1998, ISBN 951-23-3845-9;
Peroni Laura: Kukkien kieli, WSOY 1986, ISBN 951-0-13912-2 sekä
Kukkien kieli/ kuv. Kate Greenway, Tammi 1986, ISBN 951-30-6464-6.
Syväsen kukkakaupan sivuilla löytyy osa kukkien kieli, jossa on lyhyesti kerrottu esim. eri kukkalajien viesti http://www.kukkakauppa.fi/kukkienkieli.html
Radioasemat maittain löytyvät seuraavasta vuosittain ilmestyvästävä hakemistosta:
World Radio TV Handbook WRTH.2004: the directory of international broadcasting. Aineistotietokannassa,http://www.helmet.fi/, näkyvät kirjastot, joiden kokoelmissa se on.
Internetissä kaupallisia radioasemia löytyy osoitteesta:
http://www.ficora.fi/suomi/radio/PRAlista.htm.
Yleisradion sivuilta, http://www.yle.fi/radio/,
voi hakea YLE:n radiokanavien taajuuksia paikkakunnittain.
Aleksissa ei vielä ole viitettä kyseisestä artikkelista. Aamulehti on luettavissa esimerkiksi Leppävaaran kirjastossa, missä Aamulehdestä säilytetään kuluvan kuukauden ja kahden edellisen kuukauden numerot. Kirjasto sijaitseen kauppakeskus Sellossa, osoitteessa Leppävaarankatu 9. Aamulehteä tulee myös Kirjasto Omenaan ja Tapiolan kirjastoon, mutta niissä säilytetään vain kahden viikon numerot. Lisäksi Tapiolan kirjasto on remontin vuoksi suljettuna 22.5. alkaen. Aamulehteä tilataan myös useisiin Helsingin ja Vantaan kirjastoihin sekä Kauniaisten kaupunginkirjastoon; säilytysajat vaihtelevat kirjastoittain yhdestä viikosta kolmeen kuukauteen.
Minkähän kunnan kirjastosta lainasi ovat? Ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa verkkomaksaminen ei ole mahdollista. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan lainaajakirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot saat täältä:
http://www.kirjastot.fi/
HelMet-aineistotietokannan (www.helmet.fi) mukaan kysymääsi kirja 'Culture shock! Japan' löytyy Kirjasto 10:n kokoelmista.
Kirjasto Kympin osoite on Elielinaukio 2 G ja puhelinnumero
09-31085703.
Tietokanta Melindan (,jonka kautta toistaiseksi löytyy pääasiassa yliopistokirjastojen aineistoa: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…) ja lehtiartikkelitietokanta Arton (https://finna.fi jonkin verran kalannahkaan liittyvää kirjallisuutta. Hyviä hakusanoja ovat ?-merkillä katkaistut hakusanat Kala? Nahka?, ja hakusnojen väliin and-operattori.
Kannattanee kuitenkin käyttää valmista Kalannahka-tietopankkia, johon on koottu suuri määrä aiheeseen liittyviä kirjallisuus-, lehtiartikkeli- ja nettilähteitä. Sivuston on koonnut Poukama-hanke:
http://www.poukama.eu/web/wp-content/uploads/2012/03/Kalannahka-tietopa…
Ainakin yksi nimenomaan mateen nahkaan liittyvä, Tee-nimisessä lehdessä oleva,...
Sopivia nuortenkirjoja voisi löytyä eri lukudiplomien kirjalistoista.
Esim. Kunnari-lukudiplomin 7-luokkalaisille suunnatusta listasta ainakin Ihmisiä- ja Matkalla-osioista löytyy paljon hyviä kirjoja. Toki myös Fantasiaa-lista kannattaa katsastaa, monestihan fantasiakirjoissa on keskeisellä sijalla päähenkilön kasvutarina ja identiteetin löytyminen. Listat löytyvät täältä: https://kunnarilukudiplomi.fi/sinuhe/sinuhe-7/kirjat/.
Oulun kaupunginkirjaston yläkoulun kirjalistoista (https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/ylakoulun-kirjallisuusdiplomi, linkki pdf-tiedostoon oikeassa reunassa) löytyy monta hyvää aihepiiriä: #lifehappens, fantasia ja scifi, romantiikka ja historialliset tarinat.
Erilaisia lukudiplomeja on paljon, ja niitä voi...
Helmet haulla löytyy muutamia leikistä kertovia kirjoja. (Aihe leikki ja rajaus suomen kieli) https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2324669__Sleikki__Ff%3Afacetfields%3Asubject%3Asubject%3AAihe%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__P0%2C6__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Uusin niistä on Timo Jantunen, Susanna Suutarla ja Niina Heino: Leikin taikaa : miksi leikki on niin tärkeää?
Tutustumisen arvoisia voisivat olla myös Tiina Lautamo, Vilja Laaksonen: Ralla : leikki- ja kaveritaitojen havainnointimenetelmät sekä Jenni Vartiainen: Mistä syntyy tuulen voima? : tiedekasvatusta ihmetellen ja leikkien
e-kirjoinakin on leikistä kertovaa aineistoa. Esimerkiksi Satu...
Kyse oli varmaankin Nina Kokkisen kirjasta Totuudenetsijät - esoteerinen henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa. Vastapaino. 2019. Esittelyteksti kustantajan sivulla https://vastapaino.fi/sivu/tuote/totuudenetsijat/2449998
Haku Suomen kansallisdiskografiasta ja muualta Finnasta tuottaa tulokseksi vain äänitteitä ja videoita, joten näyttää siltä että kyseistä kappaletta ei ole julkaistu nuottina
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22viisaalle+syd%C3%A4melle%22+malmsten&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%28%28building%3A0%2FNLF%2F%29+OR+%28building%3A1%2Fhelka%2F339%2F%29%29+NOT+%28building%3A1%2FNLF%2Farto%2F%29&limit=20
Keskustelua puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta on käyty runsaasti paitsi kielen kehittämisen myös kielentutkimuksen ja kielenhuollon näkökulmista. Aihe on edelleen ajankohtainen, koska nykyaikaiset viestintävälineet, kuten tekstiviestit ja verkon keskustelupalstat, häivyttävät puheen ja kirjoituksen rajaa.
Puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat monella tavalla siinä, miten niitä käytännössä tuotetaan ja otetaan vastaan. Ne ilmenevät eri tavoin, koska puhe on tarkoitettu kuultavaksi ja kirjoitus nähtäväksi. Toisaalta ne eroavat myös siinä, millaisissa vuorovaikutustilanteissa ne tyypillisesti esiintyvät.
Puheen tuottaminen on usein nopeaa ja suunnitteluaika lyhyt. Kirjoitettuja tekstejä voi sen sijaan monesti suunnitella ja korjailla....
Rauno Lahtisen kirjassa Savun lumo kerrotaan tupakoinnin kulttuurihistoriasta. 1900-luvun alkuvuosina savukkeista tuli vähitellen tavallisten työmiestenkin tupakointitapa, varsinkin savukkeiden hinnan halventuessa. Purutupakkaa ja nuuskaa käytettiin, vaikka piipun poltto olikin 1900-luvun alussa pääasiallinen tupakoimisen muoto. Nuuskan ja mällin suosiota säilytti, että useilla työpaikoilla tupakan polttaminen oli vaarallista tai selkeästi kielletty. Näitä työpaikkoja olivat esimerkiksi sahat, kaivokset ja jotkin tehtaat. Siis jo näin kauan sitten oli polttaminen vaarallista tai kiellettyä kaivoksissa.
Nykyisissä kaivosturvallisuusoppaissa tupakointi mainitaan paloturvallisuusriskinä ja "tupakointi on sallittu vain siihen merkityillä...
Elokuvasta on tehty suomenkielisiä musikaalisovituksia. Näistä lauluversioista löytyy sanat ja nuotit useammassakin nuottijulkaisuissa, joita löytyy kirjastoista.Useimmat elokuvan laulut ovat perinnelauluja, jotka lauletaan romanikielellä. Ainakin osa niistä löytyy nuottikokoelmasta Russian Gypsy Folk Songs (Mel Bay 2005), jossa on sekä alkuperäiset sanat että englanninnokset. Useimpien laulujen sanat voi löytää myös verkosta etsimällä nimellä. Nämä löytyvät esimerkiksi tämän levyjulkaisun tiedoista. Joistakin löytyy englanninoksia, esimerkkinä "Sare Patrja". Tekstejä voi yrittää translitteroida käännöstyökaluilla. Esimerkiksi Googlen kääntäjä antaa käännöksen ohella jonkinlaisen version alkutekstistä latinalaisella kirjaimistolla.
Helsingin kirjastoihin on juuri saapunut kirja Leirintäalueet ja lomakylät 1999. Kirjan saatavuus kannattaa tarkistaa internetistä kirjaston aineistotietokannasta http://www.lib.hel.fi tai soittamalla aineistotiedusteluun p. 310 8512.
Perustiedot kirjailija Aili Somersalosta löydät osoitteesta : http://www.kouvola.fi/kirjasto/sanataiteilijat
Valitse Kymenlaakson kirjailijaluettelo ja etsi aakkosellisesta luettelosta Somersalo, Aili.
Myös seuraavissa kirjoissa on tietoa Aili Somersalosta ja hänen tuotannostaan. Ainakin kaksi ensimmäistä löytyvät luultavasti lähimmästä kirjastostasi.
Kotimaisia nuortenklassikoita 1 / toim. Ismo Loivamaa (2000).
Kotimaisia naistenviihteen taitajia / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa (1999)
Meistä tuli kirjailijoita / toim. K. Sorjonen ja V. Rekola (1947)
Mekin olemme olleet nuoria : nuorisokirjailijat esittäytyvät / toim. Yrjö Käkönen (1947)
Kuollutmeri on nimestään huolimatta kahdesta altaasta koostuva suolainen järvi, jonka pohjalla on asfalttikerrostumia ja siinä elää vain suolaisen veden bakteereja. Kuollutmeri ei ole vastakohta merille.
Lähteet: Maailman 100 suurinta ihmettä, Hki, Otava 2005; Maailman nähtävyydet, 7, WSOY, Porvoo, Hki, Juva, WSOY, 1982; WSOY iso tietosanakirja , osa 5:Kp-L, Porvoo, Hki, Juva, 2p. WSOY,1997
Asiasta kannattaísi kysellä suoraan Keski-Espoon kirjastosta. Välitän tämän viestin samalla myös heille tiedoksi.
Keski-Espoon kirjaston verkkosivut ja yhteystiedot: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;104382 DVD:n omistajakirjastolla on parhaat mahdollisuudet tutkia asiaa tarkemmin.
On mahdollista, että kotelo on jäänyt tarkistamatta kunnolla edellisellä palautuskerralla, ja DVD jäänyt edelliselle asiakkaalle.
Syystunnelma on julkaistu Eino Leinon kokoelmassa Yökehrääjä, joka ilmestyi vuonna 1897.
http://www.helmet.fi/record=b1368844~S9*fin
Lisäksi runo löytyy esimerkiksi kokoelmasta Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta, Otava, 1993.
http://www.helmet.fi/record=b1049570~S9*fin
Kirjan voi lukea myös Project Gutenbergin sivuilta. Syystunnelma löytyy sivulta 107 (Maaliskuun lauluja; Tarina suuresta tammesta; Yökehrääjä).
http://www.gutenberg.org/catalog/world/readfile?pageno=107&fk_files=149…
Olisiko kyseessä jokin Herukoiden tuholainen esim. Herukanvarsisääski? https://keski-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/20.3.2017_herukan_tuotanto_joensuu_lindqvist_herukan_tuholaiset.pdf
vaiko jokin vain sattumalta Herukkapuskaan eksynyt laji? https://keski-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/20.3.2017_herukan_tuotanto_joensuu_lindqvist_herukan_tuholaiset.pdf
Kenties noista linkeistä löytyy tunnistusapua.
