Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanalla murrosikä löytyy noin 80 teosta. Näistä monet ovat kasvattajille tarkoitettuja, esim.:
- Arajärvi, Terttu: Tasapainoinen lapsuus, 1988.
- Jarasto, Pirkko, Nina Sinervo: Murrosikäisen ja nuoren maailma. 1999.
- Kinnunen, Saara: Murrosikäinen perheessä, 1999.
- Kinnunen, Saara: Turvallisesti matkaan, 2001.
- Rödstam, Monica: Lapsen kehitys : 7-12 vuotta, 1992.
Nuorille itselleen mm.
- Gravelle, Karen: Mitä pojat eivät rohkene kysyä...mutta haluaisivat kysyä, 1999. (takakannen mukaan 10-14 vuotiaille)
- Gravelle, Karen: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä, 1998.
- Kroppa ja koppa: ruotsalaisessa nuortenlehdessä Kamratpost vuosina 1989-1995...
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun vastaajaringin avulla löytyi vastaus. Kopioin sen tähän:
"Kyseessä on tosiaan Fröbelin palikat ja laulu "Viisi vauhtiveikkoa".
Löytyy mm. Fröbelin palikoiden "Fröbelin palikat" cd:ltä sekä heidän
"Parhaat leikkilaulut II" -videolta.
"Viisi vauhtiveikkoa lähti matkaamaan...."
Eli kyse oli veikoista, ei peikoista =)"
Rahahinnaston mukaan kyseisen setelin arvo vaihteli 0,50 € - 10 €. Setelin arvo on riippuvainen sen kunnosta.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas,Suomen numismaattinen yhdistys, 2004.
Tietoa seteleiden kuntoluokituksesta:
http://www.oulunnumismaatikot.fi/seteleiden_arvo.htm
Stephan Zachariaksen sävellystä In Hof der Reichskanzlei ei ole saatavilla Suomen kirjastoista tai jälleenmyyjiltä. Myöskään Saksan kansalliskirjasto, Deutsche National Biblioteket, ei omista kyseistä sävellystä nuottipainoksena.
Todennäköisesti kappaleen tekijänoikeudet omistaa joko säveltäjä itse tai Der Untergang -elokuvan tuottanut yhtiö Constantin Film eikä kappaleesta ole painettu nuotteja jälleenmyyntiin.
http://www.constantin-film.de/1/home/
http://www.multibase.fi/tuotteet/julkaisutoiminta/kirja_tekijanoikeuksi…
http://www.teosto.fi/fi/opas_kuluttajalle.html
Voit kaukolainata levyn Lappeenrantaan. Kaukolainaus tehdään oman kirjaston kautta. Kysy kirjastostasi kaukolainauksesta:
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=11844 tai
kaukopalvelu@lappeenranta.fi
Monissa kirjastoissa on tapana alleviivata se sana ("pääsana"), jonka mukaan teos löytyy hyllystä aakkostettuna. Tämä tapa on kuitenkin harvinaistunut, koska se vie aikaa. Mutta alleviivattuna voi olla tekijän sukunimen sijasta myös nimen ensimmäinen sana silloin, kun tekijää ei ole tai tekijöitä on niin monta, ettei ketään heistä valita ensisijaiseksi tekijäksi. Muita kuin aakkostuksen määräävan sanan alleviivauksiin tuskin törmää.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Tässä lista suomenkielisistä Äiti Teresasta kertovista kirjoista, jotka löytyvät pääkaupunkiseudun yhteisestä rekisteristä, joka on selattavissa internetissä osoitteessa http://www.libplussa.fi. Internetistä voi tarkastaa teoksen sijainnin ja saatavuuden.
Spink, Kathryn: Äiti Teresa 1998, Äiti Teresan tie / toimittanut Lucinda Vardey 1997, Porter, David: Äiti Teresa--varhaiset vuodet 1990, Gonzalez-Balado, José: Äiti Teresa--Kristuksen hymy 1987, Le Joly, Edward: Äiti Teresa, Kristuksen valona maa 1984, Serrou, Robert: Äiti Teresa--rakkauden lähettilään 1981, Le Joly, Edward: Äiti Teresan salaisuus 1980, Muggeridge, Malcolm:Rakkauden lähettiläs äiti Teresa 1978
Tässä meidän pitää varmaan tukeutua mahdolliseten kommentoijien tarkempaan muistiin.
Arvelisin, että muistat alun oikein. Vuonna 1992 18.12. oli perjantai ja seuraavalla viikolla jouluaatto oli siis keskiviikkona.
Koulujen loma-ajat ovat aina sopimuksia, mutta espoolaisena minulle on jäänyt onnellinen muistikuva, että kouluun piti yleensä palata vasta loppiaisen eli 6.1. jälkeen.
Vuonna 1993 kenties vasta ma 11.1.
Apuna arvailussa käytin netin ikikalenteria. http://kivijakola.fi/kalenteri/index.php?kuu=1&vuosi=1993&nimipaivat=no
Kyseessä on ruotsalainen kirjailija Elsa Carlsson. Hän on ilmeisesti eri henkilö kuin hänen täyskaimansa, joka oli tunnettu näyttelijä. Kirjailijasta löytyy hiukan tietoja osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf3852939-850e-44a8-8d3e-06a99d761946. Häneltä on myös suomennettu muutama teos.
Kiitos myös mukavasta kirjastomuistosta!
Etsimäsi kirja on Lucie Lundbergin Seikkailu taikametsässä (1954).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Pirpana ja hänen koiransa Turre joutuvat marjoja poimiessaan taikametsään asti, jossa haltiatar taikoo heidät pieniksi. He kohtaavat metsän eläimiä vaatteisiin pukeutuneena, tonttuja, peikkoja, eläviä marjoja, sieniä ja käpyjä. Hirvi johdattaa heidät Hannun ja Kertun piparkakkutalon luo (Makeismaa). Yöllä Ahti soittaa Metsälammessa viuluaan, ja Pirpana ja Turre ja vattulapset ja mustikkalapset tanssivat piirissä. Aamulla vasut ovat täynnä marjoja (puolukat). - Runsas kuvitus. Kannessa vaaleahiuksinen tyttö kori käsivarrellaan, ympärillä metsän eläimiä, sieniä ja isonenäinen puu. - Julkaistu ruotsiksi...
Kansalliskirjaston Arto-tietokannasta löytyy tiedot artikkelista:
Lehtinen, Aki-Petteri
Vapaus sanaan - ja vastuu siitä
Kaltio 2015 : 5, s.13-17
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/arto
Suoranaista yhteyttä ei näillä kahdella sinänsä ole. Sen sijaan nimi ja sana liittyvät etymologialtaan yhteen. Antiikin kreikan sana thea on molempien sanojen rakenteessa.
Lähde:
THEIA - Greek Titan Goddess of Sight & Heavenly Light (theoi.com) Theia: thea, näkö, theiazô, ennustus.
THEATRE definition and meaning | Collins English Dictionary (collinsdictionary.com) Theatre: theasthai, katsoa, thauma, ihme.
Theatre - Wikipedia
Käytössämme ei ole kysymykseen soveltuvaa varsinaista markkinatietoa. Lemmikkikirjat ovat kirjastossa suosittuja. Koira- ja kissakirjoja lainataan ahkerasti. Viime kuukausien aikana kirjastoomme tulleista jyrsijäaiheisista lemmikkikirjoista kannattaa mainita
- Langos, Andrea: Nokkelat rotat (on ehtinyt olla jo lainassa)
- Steinkamp, Anja: Vikkelät hiiret (kuten edellinen)sekä
toukokuussa 2007 kirjastoon kolmena kappaleena tullut Linnavuori, Arja: Lemmikkijyrsijät gerbiili ja hamsteri (kirjastomme kappaleet ovat olleet suurimman osan vuodesta lainassa asiakkaalla)
Teidän kannattaa tulla kirjastoon ja pyytää jotain henkilökunnasta valitsemaan kanssanne äänikirjoja, joita löytyy sekä aikuisten että nuorten puolelta. Suurin osa äänikirjoista on vielä c-kasetteina, mutta cd-levyille äänitettyjäkin kyllä löytyy (ovat kyllä aika paljon lainassa). Tämän ikäiset pojathan lukevat yleensä seikkailu-, jännitys- ja fantasiakirjoja, ja niitä löytyy myös äänikirjoina. Mikäli haluatte tutustua etukäteen valikoimaamme internetin kautta, voitte laittaa materiaaliksi äänikirja tai cd-äänikirja ja kieleksi suomi. Haun voi myös rajata koskemaan ainoastaan kaunokirjallisuutta. Osoite aineistohakuun on www.vaasa.fi/kirjasto, jonka jälkeen valitaan aineistohaku.
Nuotteja kappaleeseen löytyy Helmet-kirjastoista, mutta ei Ahvenanmaalta. Alla olevan linkin kautta löytyvät tiedot Helmet-kirjastojen nuoteista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sleivolle%20haydn__Ff%3Aface…
Voit saada nuotin kaukolainaksi Ahvenanmaalta. Ota yhteyttä lähikirjastoon:
http://www.bibliotek.ax/web/arena/welcome
Vanamo-kirjastojen kokoelmista näyttäisi löytyvän 16 vuosien 2000-2018 välillä julkaistua aiheeseen liittyvää teosta. Laskin mukaan myös Kalle Lähteen kaksi teosta, jotka on luokiteltu kaunokirjallisuudeksi sekä Maritta Itäpuiston ja Ani Kellomäen teokset, jotka käsittelevät vanhempien alkoholismia lapsen näkökulmasta.
Rautatiemuseosta kerrottiin, että heiltä löytyy radanrakennuskertomuksia joissa on yleensä kerrottu työntekijöiden henkilömäärät. Joissakin on jopa ylempien henkilöiden nimilistoja mutta ei kaikissa. Oulun radan ja Tampere-Seinäjoki radan kertomuksissa ei ole henkilöiden nimilistoja. Henkilömäärät löytyvät taulukoiden muodossa työtehtävien mukaan.
Kansallisarkistossa saattaa olla satunnaisia henkilökortistoja, mutta systemaattisesti kerättyä tietoa ei taida olla näiltä ajoilta missään.
Rautatiemuseon verkkosivu ja museon kokoelma- ja tietopalvelun yhteystiedot löytyvät alta:
https://rautatiemuseo.fi/
https://rautatiemuseo.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelu
Dario Farinan kappale Painan jäljet kasteeseen (Ci sara) ei valitettavasti sisälly mihinkään suomenkieliseen nuottijulkaisuun.
Joistakin Suomen kirjastoista on saatavan nuottijulkaisua 30 successi italiani, johon kappale sisältyy (melodia ja sointumerkit). Voit tilata nuottijulkaisun kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://finna.fi/Record/helmet.1000845
https://finna.fi/Record/heili.7443
Taulujen tunnistaminen ja arvioiminen vaatii valitettavasti alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Katso esimerkiksi:
- https://www.bukowskis.com/fi/valuation
- https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 (ks. Huutokaupassa myyminen)
- https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Oletkin jo pohtinut hyvin perusteellisesti Valo-sanan mahdollisia merkityksiä tässä kirjassa.
Kirjan luettelointitiedoissa on asiasanoina mm. elämänkaari, itsensä toteuttaminen, inspiraatio, itsetunto, henkinen hyvinvointi ja itsensä hyväksyminen. Nuo kaikki voisivat olla myös tuon valo-sanan merkityksiä.
Kääntäjä ei kenties ole halunnut muokata Obaman hyvin amerikkalaista kirjaa turhan paljon, vaan on säilyttänyt suomalaisille vieraamman valo-käsitteen suorana käännöksenä.
Kääntäjien urakkaa on pohdittu esim. Ylen artikkelissa 8.8.2010 Väinö Linnan kirjojen avulla. Linkki artikkeliin
