Stendhalilta on suomennettu seuraavat teokset: Italialaisia kronikoita (Chroniques italiennes), joka sisältää kertomukset ”Vanina Vanini”, ”Pallianon herttuatar” ja ”Kuolinmessu”, Parman kartusiaaniluostari (La chartreuse de Parme), Punainen ja musta (Le rouge et le noir) ja Rakkaudesta (De l’amour).
Gustave Flaubertilta on suomennettu teokset: Bouvard ja Pécuchet (Bouvart et Pécuchet), Kolme kertomusta (Trois contes), johon sisältyvät kertomukset ”Herodias”, ”Pyhän Julianus Vieraanvaraisen legenda” ja ”Yksinkertainen sydän”, Pyhän Antoniuksen kiusaus (La tentation de Saint Antoine), Rouva Bovary (Madame Bovary), Salambo (Salammbô), Sydämen oppivuodet (L’éducation sentimentale) ja
Valmiiden ajatusten sanakirja (Le dictionnaire des...
Hei!
Lahden pääkirjaston aikuistenosastoa remontoidaan, ja suurin osa kirjoista on pakattuna muuttolaatikoihin kirjaston ulkopuolisiin tiloihin. Kyselemäsi kirja Kotler, Philip Principles of marketing kuuluu näihin pakattuihin kirjoihin eikä sitä todennäköisesti ole saatavilla tänä vuonna. Uudistetut tilat on tarkoitus avata asiakaskäyttöön alkuvuonna 2017.
Mikäli tarvit kirjaa aiemmin, voit pyytää sitä kaukolainana Heinolan kirjastosta, ehkä sitä on muualla Suomessa. Kaukolainat ovat maksullisia.
Lahden ammattikorkeakoulun Masto-tietokannasta näkyy ammattikorkeakoulun kirjojen saatavuus. Siellä näkyy nyt olevan vuoden 2012 painosta saatavana FellmanniCampuksen kirjastossa. Myös useita e-kirjoja näkyy olevan ammattikorkean kortilla...
Internetistä löydät kaksi esseetä Kreetta Onkelin Ilosesta talosta osoitteista http://staff.oamk.fi/~pesillan/kirjavihje.html#esim sekä http://staff.oamk.fi/~pesillan/alkoholismi.html#kreetta .
Kreetta Onkelista on kirjoitettu myös seuraavissa lehdissä: Image 1999:4,5, 1998:7, 1997:8, Kirjastolehti 1997:1, Sosiaaliturva 1997:15, Kotilääkäri 1996:8, Suomen kuvalehti 1996:18, Anna 1996:27, Alkoholipolitiikka 1997:1, Uusi nainen 1996:10, Helsingin Sanomat 3.5.1996 (kuva). Lehtiä voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Kirjoista ei löydy vielä tietoa Kreetta Onkelista.
Valitettavasti ei.
Suomalaisten kirjastonjen e-kirjojen lainaus edellyttää aina voimassaolevaa kirjastokorttia.
Kirjastokortin saa vain, jos on osoite Suomessa.
Joitakin ilmaisia e-kirjapalveluita löytyy kirjastojen lisäksi.
Esim.
Kansalliskirjaston klassikkokirjasto http://klassikkokirjasto.kansalliskirjasto.fi/
Project Gutenberg http://www.gutenberg.org/ (kirjoja myös suomeksi)
tai Projekti Lönnrot http://www.lonnrot.net/etext.html
Elisan klassikot https://kirja.elisa.fi/kirjat/ekirjat/ilmaiset-klassikot?language=fin
Google play https://play.google.com/store/books
Tango "Osoite tuntematon" alkaa: "Kirjeen sinulle kirjoitin viikko siitä jo on". Sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Reino Helismaa. Henry Theel on sen levyttänyt vuonna 1955.
Henry Theel: Osoite tuntematon: https://www.youtube.com/watch?v=sYHq5qFgWIU
Onnistuin löytämään Finna-hakupalvelusta yhden venäjänkielisen Suomen kartaston, joka on julkiastu vuonna 1901. Kyseinen kartta löytyy nimellä Atlas" kart" k" Voennomu obozrěnìû Finlândskago voennago okruga (Атласъ картъ къ Военному обозрѣнію Финляндскаго военнаго округа). Kyseistä karttaa säilytetään Kansalliskirjastossa.
Suomen kirjastojen kokoelmissa on suuri määrä vanhoja karttoja sekä kartastoja. Osa historiallisista kartoista on myös digitoitu. Suomen eri kirjastoissa säilytettäviä karttoja on helpointa etsiä Finna-hakupalvelun avulla. Voit etsiä kartastoja Finnassa esimerkiksi hakusanayhdistelmällä Suomi ja kartastot. Haun tehtyäsi näet hakutulosten vasemmalla puolella erilaisia rajaustyökaluja, joilla on mahdollista tarkentaa...
Kyseiset rivit ovat Johannes Linnankosken kertomuksesta Rajan lapsi, joka sisältyy teokseen Sirpaleita (1913).
Voitte lukea tarinan Kansalliskirjaston digitoimasta Sirpaleita-teoksesta sivulta 37:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100521/Sirpaleita_tunnelmia…
Mikäli haluatte lukea tarinan kirjasta, voitte tilata teoksen Helmetissä teoksen omaan lähikirjastoonne. Sirpaleita sisältyy myös mm.Linnankosken Koottujen teosten kolmanteen osaan ja Valittuihin teoksiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Helsingin uudessa tulostusjärjestelmässä on ollut tosiaan harmittavia ongelmia ja epäselvyyksiä, jotka ovat tulleet esille vasta käytettäessä. Tähän mennessä esille tulleisiin ongelmiin on ylläpitävä taho luvannut tehdä korjauksia niin pian kuin mahdollista.
Yksi syy siihen, että lopullisesta tulosteesta puuttuu osia, saattaa olla paperikoossa. Kannattaa ainakin tarkistaa tulostusasetuksista, että valittuna on paperin koko A4 (tai A3, jos tulostaa isompaa), koska tulostusohjelmassa saattaa olla oletuksena Letter-koko, joka jostain syystä ei sovi yhteen eurooppalaisen A4-koon kanssa. Kannattaa myös aluksi yrittää selvittää yhdessä kirjaston henkilökunnan kanssa tulostuksen epäonnistumisen syytä, jotta ainakaan sama virhe ei...
Kirjaviitteitä saat kansallisbibliografiasta (eli Fennicasta). Siihen pääsee kirjastojen internetmikroilla yleisten kirjastojen aloitussivulta www.kirjastot.fi valitsemalla yläpalkista Kirjastot, ja esiin tulevalta sivulta oikeasta reunasta Linnea-tietokannat, seuraavaksi Yhteydet, ja sitten pitkän luettelon lopusta Fennica. Fennicassa haku kannattaa tehdä sanahakuna, jossa on katkaisu (ilmaistaan kysymysmerkillä), jotta kaikki taivutusmuodot tulevat mukaan: radiomainon? Viitteitä tulee 16, joukossa esim. Radiomainonnan opas (1988) ja Mainonnan ABC käsikirja (2003).
Vastaavanlainen haku kannattaa tehdä myös Linnean Arto-tietokannasta, josta saa artikkeliviitteet.
Opinnäytetyötä varten kannattaa perehtyä Kirjastot.fi-sivun yläpalkista...
Vuoden 1943 LTO:ssa koodi 3 on: "Pienikasvuisuus, kääpiökasvu (Nanismus primordialis, hypophyseogenes, thyreogenes, chondrodystrophia s. achondroplasia)."
Laulu löytyy useista nuottijulkaisuista, mutta suurin osa näyttäisi olevan alkuperäisessä F-duurissa. Linkki Finna-hakutulokseen.Nettihaulla ja lisäämällä sanan chords löysin muutamia sovitettuja versioita. Linkki Chordify ja Linkki ChordU.
Hyviä jalkinekirjoja löytänet Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, Museoviraston kirjastosta ja Teatteri- ja tanssialan keskuskirjastosta. Kirjastojen osoitteet ja tietokannat löytyvät kätevästi Suomen tieteellisten kirjastojen kotisivulta
http://www.lib.helsinki.fi/tilke
Kokeile esim. Sibelius-Akatemian ja taidekirjastojen aineistotietokantaa Arscaa osoiteessa http://finna.fi Valitse esim. hakutyypiksi sanahaku ja kirjoita hakusanakenttään peräkkäin sanat jalkineet historia. Oletko jo tutustunut esim. Linda O'Keeffen kirjaan "Kenkä: avokkaiden, saapikkaiden ja sandaalien kunniaksi" tai Jaakko Seliinin kirjaan "Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista"?
Sinun kannattaa myös kokeilla Yliopistokirjastojen...
Asiaa kannattaa kysyä suoraan lähimmästä kirjastosta.
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Muistutuspalvelu on tietojeni mukaan toiminut normaalisti joulukuun puolivälissä. Siitä huolimatta, että eräpäivästä saa muistutuksen, lainaajalla säilyy vastuu lainojen uusimisesta ja palauttamisesta, joten siinä mielessä eräpäiviä kannattaa seurata itsekin. Tarkista vielä seuraavat seikat: Tarkista, oletko valinnut Omissa tiedoissasi ilmoitustavaksi sähköpostin ja onko sähköpostiosoitteesi oikein. Varmista lisäksi, ettei sähköpostilaatikkosi ole täynnä ja ettei roskapostisuodattimesi estä kirjaston ilmoituksia. Eräpäivätiedotteet tulevat osoittesta circadm@luettelo.helmet.fi. Tarkista vielä, että postin vastaanottaminen onnistuu tästä osoitteesta.
Fritz Zornin teosta Mars ei valitettavasti ole suomennettu, mutta ruotsinnos julkaistiin vuonna 1978 nimellä Mars i exil (övers. av Margareta Åstrand)-
Teosta on Suomessa Kuopion Varastokirjastossa, josta voit tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Record/vaari.569583?sid=4183593822
https://libris.kb.se/bib/7152826?vw=full
Paavo Cajanderin suomennoksessa Henrik V (1905) tämä sitaatti näytelmän kolmannen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta kuuluu näin:"Ryntäyshuuto olkoon: / Henrikki, Englanti ja pyhä Yrjö!The Project Gutenberg eBook of Kuningas Henrik Viides, by William ShakespeareMatti Rossi suomensi saman kohdan seuraavasti: "Jumala Henrikin puolesta! / Pyhä Yrjö ja Englanti!"William Shakespeare: Henrik V (suom. Matti Rossi, 2009, s. 78)
Aimo Mustosen säveltämä ja sanoittama laulu "Suomen kesä" alkaa: "Ken aurinkoisen aamun nähnyt on". Sanoitus vastaa kuvaustasi, vaikka ei sanatarkasti. Laulu sisältyy Elsa Kojon toimittamaan nuottiin "Suuri kevät- ja kesälaulukirja" (WSOY, 1984) ja nuottiin Mustonen, Aimo: "Entten tentten : iloisia lasten laululeikkejä. [1]" (Fazer, 1972).
Japanin ja kiinan kielen merkeistä on kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun japanin kieli tai kiinan kieli:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kiinan kielestä esim. täältä:
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Aiheen kattavin esitys on Jan Aartsin toimittama kirja "Paavi", joka on ilm. v. 1989 (ISBN 951-600-765-1). Kirjassa esitellään roomalaiskatolisen näkemyksen ohella ainakin ortodoksinen ja luterilainen paaviuskritiikki.
