Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa –aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy suomenkielisenä Risto Heikkisen Ruma bändinpoikanen (Tammi 1997) eli opaskirja rock-yhtyeessä soittaville tai tätä suunnitteleville. Teos käsittelee sekä soittamiseen että levyttämiseen, keikkailuun ja yleensä musiikkibisnekseen liittyviä asioita. Samanlaisia asioita käsitellään myös ruotsinkielisessä Musikmakarnas handbok -opuksessa (Norsteds 1985). Molempia kirjoja näyttäisi olevan saatavana vastaushetkellä.
Lisäksi Plussa –haulla löytyy lukuisia bändihistoriikkejä tai artistien elämäkertoja. Varsinaista kaunokirjallisuutta voit etsiä Plussasta käyttämällä asiasanahakuna esim. ”kaunokirjallisuus ja yhtyeet” tai ”kaunokirjallisuus ja rock”....
Molemmat urheilijat mainitaan kirjassa Urheilumme kasvot: osa 3: palloilu (1973). Kirjan mukaan he ovat syntyneet ja eläneet eri paikkakunnilla, eikä mitään mainintaa sukulaisuudesta löytynyt. Kirjasta löytyi myös useita muita urheilija-Salmisia.
Vantaan kirjastoista Tikkurilan kirjastossa on käytettävissä soittimia:
"Käytettävissä ovat myös sähkörummut, sekä teräskielinen että nylonkielinen akustinen kitara, sähkökitara ja kitaravahvistin sekä sähköbasso ja bassovahvistin. Soittimia ei lainata kirjaston ulkopuolelle."
(Lisätietoja sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Palvelut)
Jos haluat tarkastella, mistä kaikista HelMet-kirjastoista saa soittimia käyttöön, sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut voi rajata näkyville ne kirjastot, joissa soittimia on saatavilla. Valitse vain "Näytä kirjastot, joissa on" -kenttään vaihtoehto "Soittimet".
Kirjasta on nuorisolle lyhennetty ja mukaeltu versio sekä ruotsiksi että suomeksi: De tre musketörerna förkortad och bearbetad för ungdom av Walter Nyqvist
sekä suomenkielisiä lyhennettyjä versioita, lasten kokoelmaan Helmetissä sijoitettuja versioita.
Dumas'n teos sisältää paljon taistelukohtauksia ja sen päätöskin on melko raaka, joten väkivallantonta versiota siitä ei taida saada muokattua.
Meripihka on muinaisten havupuiden fossiloitunutta pihkaa tai lehtipuun mahlaa, jota on kerrostunut meren pohjaan tai painunut maakerrosten alle. Lähteet ja lisätietojaTieteen termipankki: meripihka https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:meripihkaApu 16.5.2017: Meripihka kätkee salaisuuden https://www.apu.fi/artikkelit/meripihka-katkee-salaisuudenWikipedia: Meripihka https://fi.wikipedia.org/wiki/Meripihka
Ensimmäiseksi mieleeni tulivat Björn Kurtenin kirjat, jääkauden seikkailuromaanit. Jääkausihan oli toki muutamia kymmeniä tuhansia vuosia aiemmin kuin 1000-luku. Musta tiikeri ja Mammutin suojelija ovat kuitenkin hyviä seikkailukirjoja jääkauden ajasta. Linkki Finna hakuun.Finna haussa voi rajata myös aiheen aikaa. Tarkennetun haun aihehakusanoilla suomenkielinen kirjallisuus, historialliset romaanit, ja Suomi löytyy mm. Kaari Utrion kirjoja. Utrion kirjoissa ajankuva perustuu historiaan ja juoni on fiktiota. Muitakin 1000-luvusta kirjoittajia on esim. Huntuvuori, Hilda: Kokemäenmaan kuningas ja Dieckmann, Maijaliisa: Aurajoen tyttö. Linkki Finna hakuun.Hilda Huntuvuori on kirjoittanut historiallisia romaaneja myös 1200-, 1300- ja 1400-...
Mikkelissä ei toistaiseksi ole suunnitteilla samanlaista palvelua. Sähköisiä lehtiä voi meidän kirjstoissamme lukea seuraavilla tavoilla:
- kirjastoissa on työasemilla käytettävissä kansainvälinen Pressdisplay-portaali
- myös suomalaiseen sanomalehtipalveluun ePress voi tutustua.
- verkosta löytyy lisäksi onlinenewspapers.com
Lisätietoa näistä ja linkit löytyvät esim. Mikkelin kirjaston kotisivuilta kohdasta sanomalehdet
National Geographic -lehti tulee Jyväskylän kaupunginkirjastoon sekä suomeksi että englanniksi. Suomenkielinen lehti löytyy pääkirjaston 1. kerroksen lehtilukusalista sekä Huhtasuon, Tikkakosken ja Vaajakosken kirjastoista (joista Vaajakoski on tällä hetkellä remontin takia kiinni). Englanninkielinen lehti tulee pääkirjaston 3. kerroksen lukusaliin. Lehtiä voi lainata, lukuun ottamatta uusinta numeroa. Lehtiä voi myös varata aivan niin kuin kirjojakin.
Englanninkielisen National Geographic -lehden voi lukea myös Zinio-verkkopalvelun kautta. Zinion käyttöön tarvitaan kirjastokortti ja yksi tai kaksi käyttäjätiliä, riippuen siitä, millä laitteella palvelua käyttää. Lisätietoa Ziniosta e-kirjasto-sivuillamme: https://www.keskikirjastot.fi/web...
Tietoa M.C. Beatonin kirjoista ei löytynyt Suomen kansallisbibliografiasta, joka on luettelo Suomessa ilmestyneestä kirjallisuudesta eikä Kirjavälityksen
luettelosta, joka sisältää tiedot mm. tulossa olevista uutuuksista. Näyttää
siltä, että niitä ei ole ainakaan toistaiseksi suomennettu.
Hei,
vastauksen antoi Helsingin Saksalainen kirjasto:
"Eheliebste = aviovaimo
Ratsverwandter (välistä puuttui s-kirjain) = kaupungin raatimies (nykyään
kaupunginvaltuuston jäsen)
Tonnenbindermeister = tynnyrinvanteen tekijä, mestari
Käytimme J. ja W. Grimm: Deutsches Wörterbuch, mutta osittain näitä löytyi kyllä
myös Saksa-Suomi suursanakirjastakin. Meillä on pari sanakirjaa koskien vanhoja
saksalaisia ammattinimikkeitä, mutta niistä ei esim. Tonnenbindermeister löytynyt
ollenkaan. Kuitenkin, niistä varmaan voisi tarkistaa muita ammatteja, jos
asiakkaalla on niitä enemmänkin".
Deutsche Bibliothek Helsinki
Pohjoinen Makasiinikatu 7, FI–00130 Helsinki
avoinna ma 10-18, ti-pe 10-16, kuukauden viimeisenä lauantaina 10-15.
Kotimaisista lehtiartikkelitietokannoista löytyi seuraavia karavaanareita sivuavia artikkeleita :
Riihelä, Matti : Moititut karavaanarit odottavat keskustelua naapureiden kanssa : meillä on samat jokamiehen oikeudet kuin muillakin, muistuttaa yhdistyksen puheenjohtaja.
Etelä-Saimaa. - Lappeenranta. - ISSN 0357-0975. - 6.9.2001, n:o 244, s. 9
Haavisto, Katja : Etelän talvehtijat : Rutusakkia. Matkalehti. 14 (2002) : 4, s. 72-73.
Parhi, Katariina : Irlantilaisten arvoitus. Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti. 64 (2008) : 5, s. 17-18.
Hievanen, Jouni : Lohjan karavaanarit. Ajolinja : trucker magazine. (1997) : 10, s. 18-20.
Nikula, Sannaliina : Yhteistä unelmaelämää. Kaks'plus. 2009: 5, s.62-65.
Uusiniitty, Liisa : Minun kesäonnelani....
Olisiko tutkimus (ei teologian väitöskirja)
Mäntylä, Ilkka
Suomalaisen juoppouden kasvu : kustavilaisen kauden alkoholipolitiikka. - Suomen historiallinen seura, 1995
jatkoa toiselle
Mäntylä, Ilkka
Suomalaisen juoppouden juuret : viinanpoltto vapauden aikana. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1985
Papit saivat maksunsa osin viljana. Sen polttaminen viinaksi oli yksi tapa hyötyä tästä saatavasta.
Lumme-kirjastoilla on käytössä asiakkaille Ellibs-lainausalusta, johon kirjat hankitaan Ellibs-e-kirjakaupan valikoimista https://www.ellibs.com/fi/. Kirjan tulee nykytilanteessa siis olla tarjolla Ellibsillä, jotta se voidaan hankkia asiakkaidemme lainattavaksi.
Ilmeisesti kyseessä on Helmet-kirjastojen kortti. Mikäli tietosi ovat vielä kirjaston asiakasrekisterissä, voit käyttää korttia. Jos yhteystietosi ovat muuttuneet, ne olisi hyvä päivittää kirjastossa käydessä. Tällöin saat myös korttiin liitetyn tunnusluvun.
Mikäli tietojasi ei löydy rekisteristä, saat uuden kortin ja tunnusluvun mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(183064)
https://www.helmet.fi/fi-FI
Barcelonassa on katolisia luostareita ja useita dominikaani- sekä benediktiiniläisjärjestöjä (jotka nekin katolilaisia). Osa näistä järjestää keskusta-alueella majoitusta opiskelijoille, sairaille ja köyhille. Esimerkiksi Siervas de Maria -nunnajärjestön luostarin lähellä on majoitusta, ja benediktiiniläinen Recidencia Maria Inmaculada sekä dominikaaninen Reina de la Pau järjestävät asumista opiskelijoille. Vanhuksille, etenkin köyhimmille, asumista järjestää ainakin Angelícas. Varsinaista "uskontoturistien" asumista Barcelonassa ei järjestetä, joskin osa hotelleista on sijoitettu strategisesti lähelle Pedralbesin ja Sant Matiesin luostarien läheisyyteen.
Eduskunnan sivuilta löytyy haku, josta voi etsiä Miina Sillanpään toimintaa eduskunnassa. Siihen tulostuvat uudemmat ja vanhemmat asiakirjat, joten kannattaa lähteä tutkimaan vanhin ensin -rajauksella, https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/vaskiresults.aspx#Default=%7B%…. Saimme neuvoa kommentoijalta: täysistuntojen pöytäkirjoista löytyvät myös puheenvuorot. Lisäksi edustajiin on viitattu pöytäkirjoissa muod. Ed., joten tässä hakutulos Ed. Sillanpää, https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/vaskiresults.aspx#Default=%7B%….
Kannattaa kuitenkin myös kysyä lisää Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta, jossa osataan kertoa myös Eduskunnan arkiston käytöstä, https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/62ca8d94-35c3-...
Vanhojen rahojen arvo riippuu täysin niiden kunnosta.
Vuoden 1865 5 pennin arvo kunnon mukaan:
5€ Raha on huomattavan kulunut, sen yksityiskohdat ovat epäselviä. (Suurin osa tämän vuoden liikkeellä olevista rahoista on tällaisia)
10€ Raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä. Yleisvaikutelma on vielä miellyttävä.
150€ Rahan korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat ovat teräviä. Leimakiiltoa ei enää ole.
800€ Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut.
1800€ Raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Hyvin harvinaista
Vuoden 1888 5 pennin arvo kunnon...
