Margaret Reyn kirjoittamaa ja Hans Augusto Reyn kuvittamaa kuvakirjaa Spotty ei valitettavasti ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Ruotsin 7-luokkaisessa kansakoulussa aloitettiin pakollinen englannin opetus vuonna 1941.
Saksan kielen opetuksesta en löytänyt mainintaa,
Lähde: https://www.hhogman.se/skolhistoria.htm
Hei,Kyseessä on varmaan Från A till Ö, jota on kysytty myös Muistikuvaputken Rouva Ruudulta.http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/pollo-talon-katolla-fran-till-o.htmTässä ruotsinkielinen Wikipedia-artikkeli: https://sv.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A5n_A_till_%C3%96
Liturgiset värit ovat: valkoinen, punainen, violetti, vihreä ja musta.
Kirjallisuutta aiheesta:
Lempiäinen, Pentti : Kuvien kieli: vertauskuvat uskossa ja elämässä. Helsinki : WSOY, 2002.
Aspfors, Bertta : Kirkolliset tekstiilit Keski-Pohjanmaan seurakunnassa. Kokkola : Kustannusosuuskunta Länsirannikko, 2001.
Lempiäinen, Pentti : Pyhät ajat. Helsinki : Kirjapaja, 2000.
Ortodoksisen kirkon liturgiset värit löytyvät kirjasta:
Ortodoksinen kirkko Suomessa : toim Isä Ambrosius. Heinävesi 1982
Hei,
Kyseessä näyttäisi olevan Ty leti, moja dusha (Ты лети, моя душа). En ainakaan löytänyt Helene Fischeriltä muuta versiota, kuin tuon levyltä Best Of Helene Fischer Live - So Wie Ich Bin (2010), joka on vain 1:47 pitkä. Muita (venäjänkielisiä) versioita kyllä löytyy ainakin kyrillisillä kirjaimilla kirjoittettuna etsittäessä. En tosin onnistunut löytänyt kirjastojen kokoelmista.
Etsitty kirja saattaisi olla Camilla Gripen Kynänpätkä (Kirjalito, 1977). Siinä Kaisalla on isoisältä saatu kynäkotelo ja siellä kynänpätkä, jonka toinen pää on sininen, toinen punainen. Äiti lainaa kynää ja panee alulle tapahtumasarjan, jossa kynä kiertää henkilöltä toiselle - opettajan käsissäkin se käy. Lopulta kynänpätkä päätyy Tiina-nimiselle tytölle, joka kohtaa Kaisan...
Kannattaa tutustua Visit Tampere -sivustoon, josta löytyy paljon vinkkejä Tampereelle tulijalle: https://visittampere.fi/.
Sivustolla on tuore artikkeli loppukesän ja alkusyksyn vinkeistä: https://visittampere.fi/artikkelit/loppukesan-ja-alkusyksyn-vinkit-tamp…. Samaten sivuille on koottu vinkkejä vegaanista ja gluteenitonta nautittavaa tarjoavista kahviloista ja ravintoloista: https://visittampere.fi/artikkelit/vegaani-gluteeniton-maidoton/.
Tampereen perinteikkäitä nähtävyyksiä ovat Tammerkosken kulttuurimaisema Finlaysonin ja Tampellan tehdasrakennuksineen, Pyynikinharju näkötorneineen ja munkkikahviloineen sekä Pispalan alue. Tampere on myös tunnettu teatterikaupunki. Särkänniemen huvipuisto on avoinna vielä syyskuun ajan lauantaisin...
Kaivattu runo on Jukka Itkosen Myyrän balladi kokoelmasta Be & pop : lastenrunoja ja runotarinoita (Otava, 1997). Se päättyy säkeisiin "Teen koivun lehdestä kitaran / ja laulan: – Rakastakaamme!" "Täältä tuonne asti" runossa ulottuu onkalo, jonka rakastunut myyrä lupaa myyräneidille kaivaa.
Kirjastokorttia ei voi antaa postitse. Tervetuloa noutamaan kirjastokortti kaupunginkirjastoon joko pääkirjastosta, Vapaudenkatu 39-41, 40100, tai aluekirjastoista tai lähikirjastoista.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/aukiolo
Jyväskylässä voi pyytää kirjastokortin kolmeen kirjastoon. Siis Jyväskylän yliopiston kirjastoon ja ammattikorkeakoulun kirjastoonkin saa kirjastokortin, kuhunkin erikseen, vaikka ei opiskelisi ko. paikassa.
Kuvallinen henkilötodistus pitää olla aina mukana, kun pyytää kirjastokorttia.
Jyväskylän yliopiston pääkirjaston osoite on Seminaarinkatu 15, PL 35 (B)40014 Jyväskylän yliopisto
http://kirjasto.jyu.fi/aukioloajat
Kampuskirjastojen aukioloajat:
http://kirjasto.jyu.fi/aukioloajat/kampuskirjastojen-aukioloajat
http...
DVD-aineiston laina-ajaksi on yhteisesti sovittu 1 viikko. Laajan aineiston ollessa kyseessä on harmillista kun joutuu niin usein käyttämään sitä jotta siihen ehtisi kunnolla tutustua ennen laina-ajan umpeutumista. Tämä on todella harmillista. Toivon että ehditte tutustua aineistoon laina-ajan puitteissa riittävästi. Tällä hetkellä Kausi 2 ja 3 ovat varattuja mutta sitten kun aineistoon ei enää kohdistu varausta voitte tietysti uusia lainanne myös netissä tai kirjastokäynnin yhteydessä.
Kun moni haluaa tutustua samaan aineistoon on hankala määrittää sellaisia laina-aikoja joihin kaikki olisivat yhtä tyytyväisiä. Voitte tietysti varata uudelleen saman aineiston palautettuanne sen mikäli ette ehtinyt tutustua materiaaliin riittävässä määrin...
Kaupunginkirjaston toimipisteistä jokainen kirjasto tekee itsenäisen päätöksen, miten lahjoitettavia kirjoja otetaan vastaan. Kirjan vastaanottamiseen vaikuttaa paljon kirjan lainauskuntoon saattaminen. Jos kirja löytyy jo kirjan ISBN tunnuksella yhteisestä HelMet järjestelmästä, kirjan lainaukseen saaminen on vaivatonta. Mikäli ISBN numerolla ei kappaleita löydy, Hankintatoimistossa tehdään kirjan sisällönkuvaus, muovitus ym. kirjan kirjaston kokoelmiin saamiseksi. Tämä voi viedä aikaa, koska koko ajan kokoelmiin tulee uutta kirjaa, joka täytyy saada nopeasti lainattavaan kuntoon. Lisäksi asiaan vaikuttavat mm. kirjan ikä, onko jo useampi kappale samaa kirjaa, kirjan kunto ja miten oletetaan kirjalla olevan kyseisessä kirjastossa...
Suosittelen, että käännyt kysymyksesi kanssa Puutarha.net-vastauspalvelun puoleen. Sieltä saa ammattitaitoisen vastauksen kysymykseesi.
http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/vastauspalvelu/
Kyösti Teräksestä eli Gustaf Adolf Anderssonista ei näytä olevan lähteissä kovin paljon tietoa. Kirjasammossa olevat tiedot kirjailijasta ovat peräisin Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kirjailijatietokannoista, joiden tietoja ovat keränneet ja ylläpitäneet alueiden maakuntakirjastot. Teoksessa ”Suomen kirjailijat 1809-1916” (SKS, 1993) on tietoa hänen nimimerkeistään, teoksistaan ja muutamista elämänvaiheista. Vanhemmista kerrotaan teoksissa ”Kuopion lyseo : 90-wuotisjulkaisu : oppilasmatrikkeli 1872-1962” (Kuopion lyseon seniorit, 1962) ja ”Kuka kukin on 1909” (Kansa, 1908).
Laajempi elämänvaiheiden selvittely vaatisi ehkä arkistojen koluamista. Lehdet, joissa Teräs työskenteli, voisivat olla myös lähtökohtana hänen elämänsä...
Ei lainata -merkinnällä varustetut kirjat ovat käsikirjastokirjoja ts. kirjoja, joita voi vapaasti käyttää kirjastossa, mutta ei lainata kotiin. Käsikirjastoon pyritään keräämään juuri Stephen King -bibliografian kaltaisia kirjoja, jotka kiinnostavat monia (= kirjoja kysytään usein, jolloin on tärkeää, että ne ovat aina paikalla) ja joita käytetään tiedonhaun lähteinä. Käsikirjastokirjoja voi toki vapaasti kopioida kirjastossa.
Hyllypaikka ei toimi HelMetissä hakuterminä juuri tuosta mainitsemastasi syystä: eri kirjastot käyttävät sitä eri tavoin. Kirjastoilla täytyy nimittäin olla mahdollisuus merkitä omiin kokoelmiinsa erilaisia asioita oman tarpeensa mukaan. Osa kirjastoista tekee hyvinkin yksityiskohtaisia merkintöjä tuohon Hyllypaikka-kenttään, osa taas ei. Esimerkiksi Pasilassa kaikkia kaunokirjallisuuden lajeja ei siihen välttämättä merkitä. Eri kirjastojen hyllypaikkamerkinnöistä ei ole mitään listaa, eikä oikein voi ollakaan, koska joka päivä tähän kenttään saattaa tulla uudenlaisia merkintöjä.
Tehokkain tapa etsiä haluamaasi kirjallisuutta on valita HelMetin etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Kirjoita sitten hakukenttään vaikkapa "tieteiskirjallisuus...
Sitä ei ole saatavilla mistään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, sen sijaan Helsingin yliopiston kirjastolla sitä on kokoelmassa, johon on käyttöoikeus vain Helsingin yliopiston opettajilla ja opiskelijoilla, http://www.helsinki.fi/helka/.
Toinen vaihtoehto on tilata kirjaa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta, osoite
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227.
Kysyin asiaa Eduskunnan kirjastosta ja heille oli tuttu kyseinen ongelma. Frank monihaku on toiminut vajavasesti jonkin päivän ja ehdottivat yhteydenottoa suoraan Frank monihaku palveluun
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/contact/
Credit-palvelusta tosiaan löytyvät Virallisen lehden numerot vasta vuodesta 1999 lähtien. Muissakaan palveluissa ei lehteä näytä olevan sähköisenä.
http://www.credita.fi/vl/lehti?checkall=&checkboxtype=&year=1999
Virallisen lehden vanhemmat vuosikerrat (paperilehdet) ovat luettavissa esimerkiksi Eduskunnan kirjastossa.
https://finna.fi
Eduskunnan kirjaston yhteystiedot. Aineiston saatavuudessa voi olla viivettä, sillä kirjasto sijaitsee väliaikaisesti Postitalossa.
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/yhteystiedot.htx
