Showalterin Manalan valtiaat on julkaistu suomeksi Harlekiinin Nocturne -sarjassa. Partholon-trilogian suomennoksesta ei ole tietoa.
Harlekiini-kirjoja ei kirjastoille yleensä edes tarjota eikä toimittajiemme kautta niitä ole saatavilla, mutta Espoon kaupunginkirjasto on vähän aikaa sitten ostanut juuri Nocturne-sarjan kirjoja suoraan Harlekiinin verkkokaupasta. Lisää blogissamme http://fantasiaespoo.fi/2011/06/harlekiinin-nocturne-sarja/
"Saituri" -näytelmästä löytyy niukasti analyysejä. Tässä kirjoja ja lehtiartikkeleita:
KIRJOJEN kirja. Toim. Juha Salokannel. Otava, 1995. s. 179 - 184. (Sisältää Jouko Tyyrin artikkelin)
REFERENCE Guide to World Literature, Volume 2. St. James Press, 1995. s. 839 - 840.
Lehtiartikkeleita:
HÄLLSTRÖM, Elisa: Tasapaino puuttuu nykyajastakin. Teatteri (2000) nro 3 s. 25
INTERNET-osoitteita:
http://www.theatrehistory.com/french/miser001.html
http://www.curtainup.com/miserprl.html
Oulun yliopiston kirjastossa on kokoelma englanninkielisiä analyysejä Molieren teoksista, niihin
mahdollisesti sisältyisi myös "Saituri" -näytelmän analyysejä
Paikkahakemistosta löytyvät ainakin tanssipaikat, joilla on ohjelmatietoja. Suurin osa niistä on tanssilavoja.
http://tanssi.org/fi//////////////////paikkatilanne.html
Suomalaisen seuratanssin historiaa on seuraavilla sivuilla:
http://tanssi.net/fi/tausta/historia.html#kukoistus
Entisten tanssipaikkojen luettelo on pitkä:
http://tanssi.net/fi/vanhat.html
Seuraavat teokset löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta ja viimeinen myös HelMetistä:
http://finna.fi
Saksaksi löytyy myös seuraava teos Kansalliskirjastosta:
Tekijä Gadebusch Bondio, Mariacarla.
Nimeke Medizinische Ästhetik : Kosmetik und plastische Chirurgie zwischen Antike und früher Neuzeit / Mariacarla Gadebusch Bondio.
Julkaistu München : Wilhelm Fink, cop. 2005.
Suomen kansallisbibiografia Fennicasta ei tosiaan valitettavasti löydy aina tietoa uusimmista painoksista, tai uusimmista kirjoista.
Tiedot uusimmista painoksista, ainakin uusien teosten osalta, löytyvät kirjan julkaisijan sivuilta. Asiaa voi hämärtää se, että julkaisija on saattanut vaihtua tai yhdistyä toiseen. Sairaanhoito ja huolenpito -kirjastasta on ilmestynyt 7. painos vuonna 2009 WSOY:n julkaisemana. Kirjan 8.-10. painos ovat kuitenkin yrityskauppojen aiheuttamien muutosten takia Sanoma Pron julkaisemia. Myös isojen kirjakauppojen hakuja kannattaa käyttää uusimpien painosten jäljittämiseen. Kirjastojen hakujen kautta uusi painos löytyy heti, kun kirja on tullut kirjaston kokoelmiin.
8.-10. painos tarkoittaa sitä, että nämä kolme...
Satutunneille voi olla erilaisia ikäsuosituksia, mutta Joensuussa niille ovat tervetulleita kaikenikäiset - eikä tarvitse olla hiljaa paikallaan, vaan tunnilla voidaan esimerkiksi laulaa yhdessä. Tulkaa vain kokeilemaan, josko satutunnit olisivat teidän juttunne!
Melinda-haulla sain selville, että 1918 käytössä ollut raamattu on "Pyhä Raamattu : Vanha Testamentti vuonna 1861 asetetun raamatunkäännöskomitean suomennoksen perustuksella kielellisesti muodosteltuna : Uusi Testamentti suomennoksena, jonka Suomen seitsemäs yleinen vuonna 1913 pidetty Kirkolliskokous on päättänyt ottaa toistaiseksi vanhan käännöksen ohella väliaikaiseen käytäntöön."
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/JKXAKYBNIKLLTSU9NNDVBRP9QV5U86MU63DYTF457HX35KLS9E-05353?func=full-set-set&set_number=051956&set_entry=000001&format=999
Raamattua voi pyytää lukusalikäyttöön Kansalliskirjastosta {Sijainti KANSALLISKOKOELMA (tilattavissa lukusalikäyttöön) (Niteitä: 1, saatavissa: 1) -1972...
Pentti Saaritsan runokokoelman Taivaan ja maan ero ensimmäisessä runossa mainitaan "himmenevän ja sinisen Kosmoksen ikkunoissa". Olisiko kyseessä tämä runo?
Teos on vuodelta 1985.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Yksi vaihtoehto on, jos käyt kysymässä ohjetta sieltä liikkeestä, mistä olet hankkinut sen tv:n.
Voit myös katsoa ohjeita ja saada apua live-keskustelun välityksellä internetistä.
Samsungin oma tuki löytyy osoitteesta: https://www.samsung.com/fi/support/contact.
Tuolta saat varmaankin apua siihen miten Youtube toimii televisiossasi.
Helmet-kirjastokortti ja asiakastiedot poistetaan kirjaston rekisteristä, jos kortti on ollut käyttämättä kolme vuotta, eikä asiakkaalla ole selvittämättömiä asioista (kuten maksamattomia maksuja tai palauttamatonta aineistoa).
Antamanne kirjastokortin numero ei ole Helmet-kirjaston rekisterissä.
Uuden kirjastokortin hakemisen voi aloittaa täyttämällä ennakkorekisteröitymisen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(18…;
Ennakkorekisteröityminen ei ole pakollista, kirjastokortin hakeminen onnistuu yhtä hyvin myös tulemalla suoraan kirjastoon. Mukana pitää olla voimassa oleva, kuvallinen henkilötodistus.
Kirjastossa käyvät seuraavat henkilötodistukset:
EU-maiden henkilötodistukset
passi...
Tällaista nuottia en onnistunut löytämään, mutta löysin Corvus Laurencij -kuoron cd-levyn ”Lauluja nyt laskecam” (Corvus Laurencij, 2006), johon sisältyy laulu ”Riemuitkaa, riemuitkaa” (”Gaudete, gaudete”) ”Piae cantiones” -kokoelmasta. Tämän laulun sanoitus vastaa kuvaustasi muuten paitsi kohdassa ”soikoon juhlassamme” lauletaan ”kaikuu juhlassamme”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Riemuitkaa, riemuitkaa, Herramme Kristus…”. Laulu alkaa kertosäkeellä. Levyn tekstilipukkeen mukaan laulun suomenkielisen tekstin on tehnyt Pekka Kivekäs. Veli-Markus Tapio on muotoillut soolosäkeistöjen sävelmän vanhojen lähteiden pohjalta, joten hän on sovittaja. Kuuntelemalla äänitteen voit tarkistaa, onko tämä versio se, jota etsit. Äänitteen saatavuus...
Hei,Tekijäoikeuslaki (404/1961) löytyy ajantasaisena Finlex-palvelussa. Tekijänoikeuslain lähtökohtana on, että teosta saa käyttää ainoastaan tekijän luvalla ja siten kuin tekijä sen sallii. Tekijänoikeuslaissa on kuitenkin joitakin poikkeuksia tähän pääsääntöön. Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan jokainen saa valmistaa julkistetusta teoksesta muutaman kappaleen yksityistä käyttöä varten. Yksityistä käyttöä on valmistaminen omaan yksityiseen käyttöön sekä esimerkiksi perheen ja läheisen ystäväpiirin tarpeisiin. Yksityistä käyttöä tulkitaan suppeasti. Yksityiseen käyttöön valmistettuja kappaleita ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi niiden myynti on kiellettyä. Yksityistä käyttöä ei myöskään esimerkiksi...
Kyselemäsi kirjan nimi on Motti-Matti ja Vanja-Katti. Tekijä on
Olli-setä, ilmestymisvuosi 1942. Kirja on Tampereen pääkirjastossa,
ei kuitenkaan lainattavissa. Ehkä kannatta kysäistä jostain Turun
puolen kirjastosta, olisiko teosta saatavana sieltä päin.
Hei vain,
Raahen kirjaston käyttösääntöjen mukaan kirjan voi uusia 5 kertaa, ellei siihen ole varauksia.
Terveisin,
Heikki Lahnaoja / Pyhäjoen kirjasto
Tässä joitakin lasten kuvakirjoja, joissa käsitellään muutoksia, uskaltamista ja ystävystymistä:
Onni-poika saa uuden ystävän
Onni ja Aada päiväkodissa
Kyllä, sanoi koala
Sammakko ja ystävät
Karhu saa kaverin
Missä meidän koti on, isäkarhu?
Nenne ja supervoimarohkeus
Misu tahtoo ystävän
Kuinka minusta tuli rohkea? Opi tunnetaitoja
Pääsenkö minäkin mukaan?
Hie hei - hieppa hei
Kolmikko tahtoo leikkiä kaksin
1) Karjalan kielen sanakirjasta ei löydy lesakka-sanaa. Sen sijaan siellä on lesankka, joka tarkoittaa uunin kupeessa olevaa makuulavaa tai penkkiä tai muurista porrastuvaa ulkonemaa. Sanakirjassa mainitaan myös sana lesonka, joka on uunin alaosassa oleva loukko jossa säilytetään halkoja tai merkitys on voinut olla myös pystyuuni.
Lesanka-sanahaku netissä antaa tulokseksi erilaisia majapaikkojen nimiä.
Lähdeteos: Karjalan kielen sanakirja, osa 3, 1983
2) Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta lesakka ei myöskään löydy, mutta sieltä löytyy em. lesankka, lesanka sekä lesantka, jotka tarkoittavat kaikki samaa.
Ks. murresanakirja netissä osoitteesta: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lesantka...
Kyseiset sanat ovat Tomas Tranströmerin runon Flygblad (För levande och döda, 1989) keskimmäisestä säkeistöstä, sen viimeisestä virkkeestä: "Den gassande solen står över lasarettet, lidandets parkering."
Brita Polttilan suomennoksessa Lentolehtinen kyseinen virke kuuluu: "Aurinko paahtaa sairaalan, kärsimyksen paikotusalueen päällä."
Tomas Tranströmer: Eläville ja kuolleille (För levande och döda, suom. Brita Polttila,1990)
Brita Polttila: Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000 (2000)
Föhn on yleisnimitys kuivalle ja lämpimälle laskutuulelle, joka jatkaa matkaansa ylitettyään vuoriston. Föhn-tuuli ei ole Suomessa suinkaan uusi ilmiö, mutta se on ollut tänä talvena hieman viime vuosia voimakkaampi, mistä syystä se on ollut useammin meteorologisissa uutisissa. Suomeen föhn-tuuli tulee lännestä, jossa tuuli on jättänyt kosteuden Norjan vuoristoille. Ilmatieteenlaitoksen mukaan föhn-tuulen vaikutus on suurin silloin, kun Keski-Euroopassa vallitsee korkeapaine ja Jäämerellä matalapaine. Lue lisää föhnistä: Föhn-tuuli - Ilmatieteen laitos Foehn wind - Wikipedia Foehn | Alpine, Dry & Warm | Britannica
Ainakin seuraavat uusimmat painokset ovat lyhentämättömiä ja sisältävät koko teoksen: Otava 2013 [Uusi painos], ISBN 9789511270911 sekä Kustannusosakeyhtiö Otava [2025], ISBN 9789511531937. Molemmat ovat Jalmari Finnen suomennoksesta otettuja uusintapainoksia, ja saatavilla Helmet-kirjastoista.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta osoitteessa www.helmet.fi voit tehdä aihehakuja kirjoittamalla asiasanaksi esim.
verkko-oppiminen, verkko-opetus, verkko-opiskelu, verkkopedagogiikka, tietokoneavusteinen opetus.
Tulokseksi saat melko runsaasti aihetta käsittelevää kirjallisuutta, myös CD-ROM -muodossa. Ohessa muutama esimerkki:
Alamäki, Ari: eLearning Hki, Edita 2002
Nevgi, Anne: Hyvää verkko-opetusta etsimässä,Turku 2003
Meisalo, Veijo: Modernit oppimisympäristöt Hki 2003.
Koli, Hannele: Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus,Hlinna 2002.
Lähikirjastosi tietokoneilla voit hakea aiheesta aikakauslehtiartikkeleita Aleksista, joka on suomalainen viitetietokanta ja Ebscosta, jossa osa artikkeleista on myös...
