Tähän kysymykseen paras asiantuntemus voisi löytyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat vastaavat kielenkäyttäjiä askarruttaviin kieli- ja nimikysymyksiin.
Kysymyksiä voi esittää lomakkeella tai puhelimitse, täällä tarkemmat ohjeet.
Palsamoimalla suojattua ruumista merkitsevä muumio on vakiintunut suomen kieleen 1900-luvun alussa. Latinan mukaisessa asussa muumia se on tullut kirjakielessämme käyttöön jo Daniel Europaeuksen sanakirjasta 1853 alkaen.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Jos nuortenkirja on rekisterissä merkitty aikuisten aineistoksi tunnuksella aik, siitä peritään varausmaksu 0,50 e riippumatta siitä, tehdäänkö varaus itsepalveluna HelMet-järjestelmässä tai kirjaston asiakaspalvelussa. Jos taas rekisterin mukaan kyseessä on lasten- tai nuorten aineisto, jonka tunnus on las, varaus on maksuton varaajan iästä riippumatta.
Emme ehtineet vielä saada Kingin muiden kirjojen suomennuttajalta vastausta kysymykseemme aiotaanko tämä kirja käännättää suomeksi. Espoon kaupunginkirjasto ei ole tilannut englanninkielistä Vampireslayer-kirjaa tilannut - ainakaan vielä. Oletko kiinnostunut juuri englanninkielisestä laitoksesta? Hankintaehdotuksen voi käydä jättämässä kirjaston nettisivuilta .
Kirjastot vastaanottavat lahjoituksia. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista tavaraa kokoelmista puuttuu. Voisitte käydä näyttämässä lähikirjastossanne materiaalia, jonka haluaisitte lahjoittaa. Kirjojenne ikä ja aihepiiri ovat sellaiset, että ne ehkä kiinnostaisivat Kansalliskirjastoa, http://www.kansalliskirjasto.fi taikka Helsingin yliopiston laitoskirjastoja http://www.helsinki.fi/kirjastot/ . Lainopillista aineistoa voisi tarjota ehkä myös Eduskunnan kirjastoon, http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx .
Koska kysymys on osoitettu Helsingin kaupunginkirjastolle, niin oletan kysyjän luoneen tulostustilin asiakastulostus.hel.fi -sivulla. Käyttäjätunnus (username) on käyttäjän sähköpostiosoite ja salasana (password) käyttäjän tulostustiliä luodessa tekemä salasana. Jos tulostustilin kanssa on ongelmia, pyydä apua kirjaston henkilökunnalta seuraavalla kirjastokäynnilläsi.Omalta laitteelta tulostaessa pitää kirjautua omalle tulostustilille, mikä kysyjältä ei ollut onnistunut. Kirjaston koneelta tulostaessa riittää oman tulostustilin pin-koodi. Pin-koodi on tulostustilin vahvistusviestissä.Asiakastietokoneella:Valitse tulostettava tiedosto tai etsi nettisivu, jonka haluat tulostaa ja klikkaa Tulosta. Tulostusasetukset-ikkuna avautuu. Voit...
Esimerkiksi lähimmästä kaupunginkirjastostasi, voit kysyä seuraavia kirjoja: Talvio, Tuukka Suomen rahat, Suomen rahat arviohintoineen 2002 ; Keräilijän opas, Suomi Rahat ja setelit 1999 ; arviohintoineen ; 1811-1999.
Voit ottaa myös yhteyttä Suomen Rahamuseoon puh. 010195702 http://www.rahamuseo.fi/ tai Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen http://www.snynumis.fi/sny/sny.htm tai Rahaliike Holmastoon http://www.holmasto.com/ Palvelunumero: 0600 96665 (1.75/min) sähköpostiosoite: holmasto@holmasto.com.
Pahoittelemme, että Helmetissä tehdään ajoittain huoltotöitä. Toivottavasti ongelmasi on jo korjaantunut. Jatkossa Helmetiin liittyvät tekniset ongelmat kannattaa ilmoittaa Helmet-palautelomakkeen kautta, joka löytyy Helmetin etusivulta tai tästä osoitteesta:
https://www2.helmet.fi/feedback/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on usein ennenkin kysytty puukaasusta. Vastaukset löytyvät palvelun etusivulta kohdasta "Arkisto" hakusanalla "puukaasu".
Näiden vastausten antamisen jälkeen näyttää ilmestyneen pari lehtiartikkelia lisää:
- Vilenius, Esa: Jos kaikki Suomen metsät bensaksi muuttuisi (Luonto ja tiede) Sanomalehti Etelä-Saimaa (E-S) Päiväys 2000-10-28 Huomautus Artikkelissa haastateltavana Fortum Oil and Gasin kehityspäällikkö Markku Laurila. - Myös kirjoitukset: Häkä palaa hyvin, mutta on
hyvin myrkyllistä ja Öljy tuskin loppuu "sovitussa" ajassa (Haastateltavana auto- ja työkonetekniikan professori Matti Juhala ja Fortumin tutkimusjohtaja Ari Juva)
-Numminen, Juha: Häkää suonissa :...
Tietoa krokotiileista löytyy varmasti parhaiten omasta lähikirjastostasi. Kysy kirjaston henkilökunnalta, missä tämän aiheen kirjat sijaitsevat. Jos kuitenkin haluat tietoa ja kuvia Internetin kautta, kokeile seuraavia linkkejä:
http://www.jap-publisher.com/galleria/krokotiilit.html
http://www.dundernews.com/vaarallinen/luonto_saltwater.shtml
http://crocodilian.com/
Ihmisellä on noin viisi miljoonaa ihokarvaa, ja niistä vain 100 000 kasvaa päänahassa. Eli ihmisellä voi olla karvoja melkein kaikkialla ruumiissaan. Suurin osa karvoituksesta on niin hentoa ja ohutta, ettei sitä juuri erota.
Jokainen karva kasvaa karvatupessa, joita siis on ihmisessä viitisen miljoonaa. Karvatupen toimintaa säätelevät viestiaineet, jotka kertovat, milloin karvatupen on kasvatettava karvaa ja milloin sen on jäätävä lepoon. Levossa karva irtoaa karvatupesta. Hiukset harvenevat, jos suurin osa karvatupista on lepotilassa. Näitä karvatuppien verenkiertoa sääteleviä viestiaineita on viime aikoina kovasti tutkittu, jotta voitaisiin vaikuttaa mm. kaljuuntumiseen ja liialliseen karvaisuuteen. (Lähde: Tieteen kuvalehti, 2002,...
HelMet-kirjastojen nykyjärjestelmässä varaus ei kiinnity tiettyyn kappaleeseen, vaan se on nimeketason varaus. Tämä tarkoittaa, että jos kyseinen kirja palautetaan jonnekin ennen kuin kirjastossa otetaan varauslista, niin varaus tarttuu tähän palautettuun kappaleeseen.
Tällä tavalla vältetään ne aikaisemmin hyvin tyypilliset tilanteeet, jolloin jollekulle varattu teos ehtikin mennä lainaan toiselle asiakkaalle ennen kuin henkilökunta ehti hakea sen hyllystä. Tämä taas aiheutti lisätyötä, kun varaus jouduttiin tekemään alkuperäiselle asiakkaalle uudelleen.
Nykyisessä järjestelmässä saattaa todellakin toisinaan käydä kuvailemallanne tavalla, että varaus lähteekin tulemaan jostain toisesta kirjastosta, vaikka se olisikin paikalla...
Kyseessä on Lajos Áprilyn (1887 - 1967) runo Tiistain vehnänen (Kalács, keddi kalács). Runo on kokoelmasta Ábel füstje (1965) , runosarjasta Fekete kő. Suomennos on luettavissa Anna-Maija Raittilan kääntämänä antologiasta Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (Kirjapaja, 1981, s. 66 - 67).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx?PoemID=f56caa87-f95f-4fa0-b205-bec530f7b823
https://en.wikipedia.org/wiki/Lajos_%C3%81prily
Perunkirjoitukseen liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä pankkeihin, lakitoimistoihin tai oikeusaputoimistoihin. Lomakkeita on saatavilla myös verkosta ja kirjakaupoista. Verkosta löytyvät lomakkeet ovat pääasiassa ilmaisia. Perukirjan laatimisesta voi lukea lisää Verohallinnon sivuilta:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perunkirjoitus_ja_perukirj/
Tässä linkkejä maksuttomiin lomakkeisiin:
Testamenttiopas (pdf, doc):
http://testamenttiopas.com/mallit-ja-pohjat/perukirja-malli/
Suomen lakiopas (rtf):
https://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/perukirja/
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/...
Suomen murteiden sanakirja ei tunne tällaista sanaa. Suomen etymologisessa sanakirjassa testamentin selityksessäkään ei ole mitään viitteitä tällaiseen muotoon. Olisikohan tuo ollut huumoria elokuvassa?
Kotimaisten kielten kielineuvonta osaa ehkä auttaa syvällisemmin.
J.K. Rowling on kirjoittanut uuden dekkarinsa The Silkworm salanimellä Robert Galbraith. Kirja on juuri ilmestynyt englanniksi. Suomeksi kirja ilmestyy nimellä Silkkiäistoukka. Suomenkielisen version arvioitu ilmestymisaika on 25.8.2014.
Norjalaisen Gard Sveenin kirjaa Den siste pilegrimen (Viimeinen pyhiinvaeltaja) ei ole ainakaan vielä suomennettu.
Kuopion Varastokirjastossa on Apu-lehden vanhin vuosikerta vuodelta 1957 (puuttuvat numerot:25,29), ja Seura-lehden vuodelta 1970. Vanhempiakin vuosikertoja kirjastoista tietysti löytyy, mutta ne ovat kirjastossa luettavia käsikirjastokappaleita.
https://finna.fi
https://finna.fi
Valitettavasti tähän ei ole löytynyt vastausta.
Kysymys piispanvirkojen täytöstä on rasittanut Vatikaanin ja Kiinan valtion suhteita ja vaikeuttanut sikäläisten katolilaisten kristittyjen elämää koko kommunismivallan ajan eli 1940-luvun lopusta lähtien.
Roomalaiskatolisen kirkon johdon ehdoton kanta on, että piispojen lopullinen valinta kuuluu Rooman paaville, Kiinan valtionjohto taas ei ole halunnut hyväksyä tällaista ulkomaista vallankäyttöä. Tilanne on johtanut siihen, että maan katoliset ovat jakautuneet ainakin kahteen ryhmään. Toisaalta on ollut paaville uskollisia piispoja ja seurakuntia, jotka ovat voineet harjoittaa uskontoaan vain enemmän tai vähemmän maanalaisesti, usein suorastaan vainottuinakin, toisaalta valtiovallan...