Ilmeisesti Seurakunnan toimisto on auki vain torstaisin, koska sivustolla on seuraavat tiedot:
Seurakunnan virastot palvelevat torstaisin klo 9 - 12.30.
Toivomme että kirkkoherranvirastoon liittyvät asiat (esimerkiksi hautausten ja muiden toimitusten varaukset) hoidettaisiin ensijaisesti puhelimen tai sähköpostin avulla.
Tavoitat meidät puhelimitse maanantaista torstaihin klo 9 - 12.30:
Khranvirasto 02 414 1400 karvian.seurakunta@evl.fi
Taloustoimisto 0400 869058 karvian.seurakunta@evl.fi
https://www.karvianseurakunta.fi/
Voi olla, että sähköpostiinkin vastataan siksi viiveellä.
Helsingin kaupunginkirjastosta ei löydy kuin yksi kirja leikkipuistojen laitteista. Se on Beckwith, Jay: How to design & build children's play equipment, 1986, ja on Itäkeskuksen kirjaston kokoelmissa.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta lötyy seuraavat artikkelit: Iisalo, Seppo: Leikkipuistojen turvallisuutta parannettu, Kuluttaja, 1999 ; 3 ; 34// Harlahti, Nina: Standardoinnilla entistä turvallisempia leikkikenttiä ja -välineitä , Puutarha & kauppa 1998 ; 50 ; 4-5// Jäniskangas, Tapani: Leikkipuistojen leikkikenttälaitteistojen alustojen jousto, Viherympäristö, 1998 ; 4 ; 42-43// Vuolle, Airi: Uudet standardit selkiyttävät ulkoleikkivälineiden turvaohjeita : tikkuisia vaneriliukuja, rikkinäisiä verkkoja, Lastentarha , 1997 ; 5...
Eeva Aarrevaaran kirjoittamassa Perinnerakentajan oppaassa (1995) käsitellään lisärakentamista ja maalaistaloja. Minulla ei ole nyt tilaisuutta tarkistaa, onko siinä mukana kuvallisia malliratkaisuja. Sen sijaan Humberto Cifuentesin teoksessa Puutalon laajentaminen (1979) on 15 kuvitettua malliratkaisua 1 1/2 -kerroksisen ja ns. ruotsalaisen talon laajentamiseksi. Helena Kantolan kirjoittamassa teoksessa Perusparannuksen mallisuunnitelmia (1981) esitetään malliratkaisuja kolmeen viime sotia seuranneen jälleenrakennuskauden tyyppitaloon. yleisperiaatteet ovat sovellettavissa koko pientalokantaamme.
Kysymyksestänne ei käy ilmi, minkälaiseen taloon hirsisiipeä rakennetaan. Teoksessa Peruskorjauksen puurunkotyöt (1987) on myös jonkinlaisia...
Lähteet Otavan kirjallisuustieto, Keuruu 1990 ja Litteraturhandboken, Stockholm 1999
Kemal, Yashar (Yasar)s. 1922 Gökceli’ssä, turkkilainen kirjailija ja lehtimies, maansa tunnetuin nykykirjallisuuden prosaisti (mutta: Orhan Pamuk sai juuri Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2006!) Hän toimi ennen kirjailijanuraansa mm. apuopettajana. Romaanit ja kertomukset kuvaavat Anatolian karua ja kovaa elämää tavalla joka muistuttaa kansanepiikkaa.
Kansainvälisesti menestyneitä teoksia ovat mm. ns. ohdaketrilogia: Haukkani Memed 1974, Ohdakkeet palavat 1975 ja Memedin kosto 1989, sekä pumpulitiesarja: Puuvillatie 1977, Maa rautaa, taivas kuparia 1978 ja Kuoleman ruoho 1979.(julkaisuvuosi tarkoittaa.suomenkielisen käännöksen ilmestymisvuotta). Kemalin...
Kirja on niin uusi, ettei se vielä ole tullut kirjastoihin vaikka luettelointitiedot Helmetissä jo ovatkin. Teoksesta voi tehdä varauksen heti kun jossakin kirjastossa on lainattava nide.
Verkkopalvelutiimin mukaan järjestelmän toimittaja on luvannut kyseisen ongelman poistuvan seuraavassa versiopäivityksessä, jonka tarkkaa ajankohtaa emme pysty valitettavasti sanomaan.
Kollegoiden avulla saimme kokoon tällaisia vinkkejä:
Antti Hyry: Uuni
Jan Guillou: Sillanrakentajat
Arto Paasilinna: Onnellinen mies
Hannu Raittila: Atlantis
Richard Rayner: Pilvien piirtäjä
Per Olof Sundman: Insinööri Andreìen ilmapurjehdus
Antti Tuuri: Taivaanraapijat, Uusi Jerusalem
Tuomas Vimma: Raksa
Lisäksi aiheeseen voisivat sopia Kalle Isokallion ja Jules Vernen tuotanto, 1300-luvulle sijoittuva Ildefonso Falconesin Meren katedraali sekä science fictionin puolelta Karel Capekin R.U.R.
Käytännössä ainoa toimiva ja helppo tapa on tarjota tuotteitaan BTJ Finland Oy:n listoille, mistä ne menevät useimpien suomalaisten kirjastojen tietoon. Taloudellisesti tämä ei ole välttämättä tuottoisaa, koska BTJ ottaa aineiston välittämisestä oman palkkionsa. Mutta jos itsellä ei ole aikaa tehdä myyntityötä, näin saa ainakin tuotteensa tarjolle (BTJ luonnollisesti itse päättää viime kädessä, mitä he tarjoavat). Yleiset yhteystiedot löytyvät tältä sivulta http://www.btj.fi/btj-yrityksena/yhteystiedot/ ja suoraan Heikki Karjalainen (09) 5840 4534 tai Carita Oksman (09) 5840 4516 (sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@btj.fi).
Se toinen, työläämpi tapa on tarjota tuotteita suoraan kirjastoihin. Kaikkien yleisten kirjastojen osoitteet...
Harry Potter -päivä sai suuren suosion, mutta emme ainakaan tänä vuonna
järjestä uutta Potter-aiheista tapahtumaa. Oulun pääkirjaston lasten ja nuorten osastolla vietetään 24.9. Roald Dahlin tuotantoon liittyvää teemapäivää. Tiedot kaikista Oulun kaupunginkirjastossa järjestettävistä tapahtumista löytyvät kirjaston kotisivuilta.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löysin pari Ed Woodia ja hänen tuotantoaan käsittelevää kirjaa: Liken 1995 julkaisema Rudolph Greyn Ed Wood on Ed Wood. Kirja on suomennettu.
Plexuksen 1986 kustantamassa kirjassa Incredibly strange films löytyy tietoja myös Woodista. Kirjojen saatavuustiedot saat pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta, minne pääset kirjaston etusivulta (WWW:lib.hel.fi) klikkaamalla kohtaa Kirjat ja muu aineisto ja toimimalla ohjeen mukaan.
Internetistä voisit katsoa osoitteita http://allmovie.com/cg/x.dll ja http://uk.imdb.com/Name?Wood+Jr.,+Edward+D.
Raision kaupunginkirjastoon tulee Ilkka, jonka nimi on nykyään Ilkka-Pohjalainen lehtien yhdistyttyä. Sanomalehtiä säilytetään kirjastossa kuluva ja edellinen kuukausi. Mikäli haluaa lukea myös vanhempia artikkeleita, voi kirjastossa käyttää ePress -digitaalista lehtipalvelua, jonka kautta voi lukea jopa kaksi vuotta vanhaa lehteä https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot
Tunnetuin Larin Paraskesta kertova teos on varmaankin Anu Kaipaisen romaani Poimisin heliät hiekat (1979).
Tietokirjoja kuuluisasta runonlaulajasta on ilmestynyt useita, mm.
Martti Haavio: Viimeiset runonlaulajat (1943)
Liisa Suurla: Runonlaulaja Larin Paraske (1980)
Caius Kajanti: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta (1999)
Petri Lauerma: Larin Parasken epiikan kielellisestä variaatiosta (2004)
Myös Kansallisbiografiasta löytyy Larin Paraskea käsittelevä artikkeli.
Vanhaa luuttumusiikkia on sovitettu kitaralle ja nykyiselle nuottikirjoitukselle melko runsaasti. Kyyti-kirjastojen kokoelmista löytyy kokoelma Treasures of the Baroque, jossa on 1600-luvun luuttu- ja kitarasävellyksiä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kokoelmia hakusanayhdistelmällä luuttu - renessanssi - nuotti. Nuotteja voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoita oman kirjaston välityksellä.
Jos kuitenkin soittimena on nimenomaan luuttu, kysymys monimutkaistuu. Keskiajasta barokkiin luuttu muuttui monin tavoin: kielipareja oli aluksi 4-5, myöhemmin jopa 12 tai enemmänkin, viritykset olivat erilaisia. Nykyistä notaatiota ei vielä ollut, vaan musiikki kirjoitettiin tabulatuuriksi, eri aikoina ja eri maissa...
Yleisin syy koiran läähätykselle on kuumuus. Koira ei hikoile ihonsa kautta kuten ihminen, joten läähätys on sen tapa viilentää itseään. Jos kuumuus ei ole selkeästi syynä koiran läähätykselle, se voi liittyä myös stressiin tai johonkin sairauteen. Alla listatuista verkkolähteistä voit lukea aiheesta lisää:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-koira-laahattaa-elainlaakari-…
https://evidensia.fi/hoitovinkit/miksi-koira-laahattaa/
https://espanjankoirat.com/elaimet/miksi-koira-laahattaa.html
Eeva-Liisa Manner suomensi hyvin paljon kaunokirjallisuutta niin lapsille kuin aikuisillekin. Mannerin kääntämien teosten lista on todella pitkä.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa on lista Mannerin käännöksistä, mutta näyttää siltä, että se ei ole täysin kattava. Linkeistä aukeaa sivu, jossa on tarkemmat tiedot teoksesta.
Eeva-Liisa Manner Kirjasammossa
Esimerkiksi teoksessa Suomen kirjailijat 1917 - 1944 (toimi. Hannu Launonen et al., SKS, 1981) on lista Eeva-Liisa Mannerin kääntämistä teoksista.
Suomen kirjailijat 1917 - 1944 Helmetissä
Viimeisin Sinttu-sarjan osa Kultainen Sinttu julkaistiin suomeksi vuonna 2023. Ainakaan tänä vuonna sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi, eikä myöskään sarjan ruotsalaisen kustantajan, Bonnier Carlsenin, nettisivulta löytynyt tietoa uudesta osasta. Vuonna 2022 ilmestyi suomeksi ensimmäinen osa sarjasta Sami ja Sinttu, jota on ruotsiksi ilmestynyt vuodesta 2009 alkaen. Tähänkään sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi ainakaan tänä vuonna. Lin Hallbergilla ei ole omia kotisivuja netissä, mistä voisi käydä vakoilemassa hänen tulevaisuudensuunnitelmiaan, joten tämän pitemmälle tulevaisuuteen emme valitettavasti näe.
Sinulla on tietenkin mahdollisuus saada uusi kortti, jos kaikki muuten on kunnossa (ei sakkorajan ylitystä, maksuja perinnässä jne.) Teemme uuden kortin, mutta sinun täytyy tulla kirjastoon henkilökohtaisesti. Jos vanha kortti löytyy, se vain leikataan tai mitätöidään - se on koko ajan kuoletettu eli sillä ei voi lainata. Muista ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.
HelMet -aineistohaun mukaan The Baltic states in the 21st century : western investors in Estonia, Latvia and Lithuania /Tauno Tiusanen, 2000 ei ole saatavilla
pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Teosta voi
kuitenkin tiedustella esim. Eduskunnan, Helsingin kauppakorkeakoulun, Svenska handelshögskolan'in kirjastoista sekä Tilastokirjastosta, joihin se on hankittu LINDA:n (yliopistokirjastojen yhteistietokannan) mukaan.
Yleisteoksia kansallispuvuista löytyy, esim: Kansallispukuja kuvina (1987); Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985); Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta (2004); Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta (1994); Sirelius, Uuno: Suomen kansallispukujen historia (1990); Swantz-Rydberg, Eva: Suomalaisia kansallispukuja ja saamelaisia kansanpukuja kuvina (1984). Aleksi-lehtitietokannasta löytyy kansallispuvuista joitakin lehtiartikkeliviitteitä. Asiaa on käsitelty esim. Taito-lehdessä 1999: 6 (Wallin, Sirkka: "Pukeudutaan kansallispukuun: ihmeellisiä ovat ajatukset, joita kansallispuku herättää") sekä Taito-lehdessä 2000: 4 (Wallin, Sirkka: "Sukelletaan kansallispuvun saloihin!: monipuolisia ovat...
