Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa.
Tietokannoista löytyi viitetiedot, jonka mukaan CD-levyllä Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana on Antonio Machadon runoon sävelletty kappale Kuule kulkija. Runon on suomentanut Kristiina Hurmerinta. Kyseessä on siis etsimänne runo, mutta CD:ssä ei ole tekstiliitettä. Sanat pitäisi toisin sanoen "poimia" äänitteeltä.
Muista julkaistuja suomennoksia runosta en löytänyt.
Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana -äänite Helmetissä
Finna-haulla löytyy 13 kirjaa hakulauseella "suomentanut Mika Waltari" Linkki hakutulokseenStolppe, Sven: Kuolema odotushuoneessaDixcelius, Hildur: Pojanpoika, Papintyttären poika, Lauesen, Marcus: Ja nyt odotamme laivaaEwers, Hanns Heinz:Horst Wessel : eräs saksalainen kohtaloKarlin, Alma M. :Yksin maailman ääriin / naisen elämyksiä inkain valtakunnassa ja Kaukaisessa idässäGudmundsson, Kristmann: Kaukainen ranta, Maan lapsetWiechert, Ernst: MajurinrouvaHuber, Vivian: Kauneus ja sen ehdot: ruumiinkulttuuri, kauneudenhoito, kaunistusvälineetLindfors; Gustav V.:Finlaysonin tehtaat Tampereella. 1, 1820-1907Vestlin, K: Melinin komppaniaLagerkvist, Pär: SibyllaLasipalatsi.fi sivustolta löytyy vielä muitakin suomennoksia, joita ei enää...
Kanteleiden hintahaarukka riippuu merkistä ja kanteleen ominaisuuksista. Pikainen googlailu musiikkiliikkeiden nettikaupoista kertoi että halvimmillaan kanteleen saisi uutena vähän reilulla satasella ja käytettyinä kanteleita sitten liikkuu alle satasella. Käytettynä varmastikin uskaltaa hyvin ostaa, jos soitinta on hyvin pidetty niin ei sen pitäisi juuri erota uudesta ja usein käytettyjen tuotteiden myynti-ilmoituksissa näkyy kuntoarvio, mikä antaa osviittaa ja auttaa ostopäätöksessä. Kanteleen soiton opetusta löytyy maksutta netistäkin: 5-kielisen kanteleen alkuopetus videot nyt julkaistu! – Soivat MusikantitJa myös kursseja pääkaupunkiseudulta esimerkiksi työväenopistoilla ja musiikkiopistoilla, eivätkä hinnatkaan päätä huimaa...
Olet viikko sitten saavuttanut kirjaston näkökulmasta aikuisuuden ja tuolla hälytyksellä on tarkoitus kiinnittää huomiota siihen, että kirjastokorttisi merkintöjä täytyy muuttaa. Ne on nyt muutettu ja voit jatkaa varausten tekemistä aikuisena.
Terveisin
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Keinotekoisen valon historia on pitkä. Jo esihistorialliset ihmiset käyttivät alkeellisia lamppuja luolien valaisemiseen. Nämä lamput oli täytetty rasvalla, ja ne oli tehty esimerkiksi kivestä, simpukankuorista tai sarvista. Tämän lampun paranneltu versio, öljylamppu, oli käytössä pitkään myös Suomessa. Kaasulampun ja sähkölampun keksiminen muuttivat lamppuja jälleen.
Valaisimen pitäminen pöydällä tai sellaisen tapaisen esineen päällä lienee myös varsin vanha tapa. Lienee siis mahdotonta saada selville, koska ihminen on ensimmäisen kerran alkanut säilyttää valaisinta pöydällä.
Keinovalon historiaa löytyy vaikkapa alta löytyvien lähteiden avulla: Liisa Halosen ja Marjukka Eloholman artikkeli Keinovalon historia ja Riia Ruotsalaisen AMK-...
Kyseinen kirja löytyy kahdesta pääkaupunkiseudun kirjastosta, Itäkeskuksesta ja Myyrmäestä. Itäkeskuksesta kirja on juuri nyt lainassa, mutta Myyrmäen kirjastossa olisi paikalla. Kirjan voit tilata haluamaasi kirjastoon, joko soittamalla johonkin kirjastoon tai HelMet- järjestelmän http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X kautta, kun on voimassa oleva kirjastokortti ja sillä Pin-koodi.
Alexandre Dumas vanhemman kirjoja kolmen muskettisoturin seikkailuista on ilmestynyt suomeksi erilaisina laitoksina, eri käännöksinä ja samojenkin käännösten eri painoksia eri nimellä.
Wikipedian artikkelista Alexandre Dumas vanhemmasta löytyy listaus Muskettisoturisarjasta. Listassa on lueteltu myös kirjojen vaihtoehtoiset suomalaiset nimet sekä Paul Févalin ja
M. Lassezin kirjoittamat seitsemän teosta. Ks. tarkemmin osoitteesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alexandre_Dumas_vanhempi
Kirjaston käytössä olevista kirjoista tai muista lähteistä ei löytynyt tietoa nimen alkuperästä. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Wasenius on tai on ollut sukunimenä 589 henkilöllä. Apua voisi löytyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkistosta ja Nimistökirjastosta. Yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät täältä:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=360
Satakunnan kansa lehdessä oli 23.2.2012 artikkeli Säätilasta tullut jatkuva uutisaihe, jossa kerrottiin Tukholman varautumisesta kattojen lumikuormiin. Lehden mukaan Tukholmassa kadut ja tiet on rytmitetty vuorokausittain ja viikoittain niin, että tiettyinä aikoina asukkaat pitävät autonsa muualla ja lumet hoidetaan yön aikana. Nykypäivän ongelmaksi lumien suhteen koetaan vanhan ajan talonmiesten poistumisen. Lumityöt on ulkoistettu niin, että sakeamman lumisateen sattuessa resurssit loppuvat kesken.
Tilannetta muissa maissa voisi tiedustella Suomen Ympäristökeskukselta, heidän sivuillaan on myös tietoa kattojen lumikuormista.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=352759&lan=fi&clan=fi
Kannattanee tutustua ainakin Jyrki Rinteen kirjoittamaan historiikkiin Koti keskellä Helsinkiä : Varsinaissuomalainen osakunta 1906-2005 ja Varsinaissuomalaisen osakunnan omaan Lännetär-julkaisuun. Sen kaksi ensimmäistä numeroa (vuosilta 1908 ja 1914) ovat digitoituina vapaasti luettavissa verkossa. Vuosien 1931 ja 1941 digitoidut numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Epäsäännöllisesti ilmestyvän Lännettären toistaiseksi tuorein numero on vuodelta 2016 (X-XI).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk31212?display=THUMB&year=1908
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk31212?display=THUMB&year=1914
Hei,
poikien murrosikään liittyvästä kaunokirjallisuudesta löytyisi ainakin seuraavat esimerkit:
- Jacobsson, Anders: Bertin päiväkirja
- Korhonen, Asser: Saarnaajan poika
- Matilainen, Jussi: Cool vai ei - nuorten jännitysromaani
- Väisänen, Hannu: Toiset kengät
Kirjat ovat löydettävissä ja saatavilla kaukolainana Tampereen alueen kirjastoista. Lisätietoa näistä löytyy Piki-verkkokirjastosta.
Taulujen signeerausten ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvioinnin.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella ja heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös kuvataiteilijamatrikkeli-sivuston kautta voi halutessaan hakea taiteilijoita:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä Vanhan kirjassuomen sanakirja kertoo, että alasastua tarkoittaa laskeutumista.
Alla olevasta linkistä voitte lukea esimerkkejä verbin käytöstä.
Alasastua Vanhan kirjasuomen sanakirjassa
https://www.kotus.fi/sanakirjat/vanhan_kirjasuomen_sanakirja
Tarkoititkohan kappaletta Heila Heinolasta, jota on esittänyt mm. Tapio Rautavaara? Heinolan heili -nimellä ei löytynyt kappaleita.Heila Heinolasta löytyy esim. Reissumiehen lauluja 3 -nuottikirjasta: ratamo.finna.fi/Record/ratamo.64663
Mikäli HelMet-haussa sarakkeessa "Tila" lukee kadonnut, kirja ei ole varattavissa. Sarakkeessa pitää lukea Hyllyssä tai päivämäärä, silloin kirjasta on kappaleita joita voi varata.
Ole ystävällinen ja ota yhteyttä kirjastoon puhelimitse tai chat-neuvonnan kautta, kun näemme täällä kirjastossa kirjan rekisteritiedot osaamme kertoa sinulle enemmän mitä kannattaisi tehdä.
Chat Kysy online-neuvonta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1622
Helsingin kaupunginkirjastojen puhelinnumerot osoitteessa http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1555
Helsingin kaupunginkirjasto voi ottaa vastaan lahjoituksina muuta aineistoa paitsi kuvatallenteita (videot, dvd-levyt) ja cd-romlevyjä. Jos äänikirjat ovat erittäin hyväkuntoisia, niitä voi käydä tarjoamassa esim. lähimpään kirjastoon, joka voi halutessaan ottaa ne omaan kokoelmaansa tai tarjota niitä jonnekin toiseen toimipisteeseen. Kuitenkaan YLE:n Tallennemyynnin äänikirjoja ei voida ottaa vastaan niihin liittyvien tekijänoikeusmaksujen vuoksi.
Välitin kysymyksesi kustannus oy Otavalle. Tuuri kuuluu heidän kirjailijoihinsa. Sieltä vastattiin seuraavaa:
"Antti Tuuri on viime vuonna julkaissut kirjan Tangopojat, joka on nuoren miehen siirtolaistarina 1960-luvulta, kun suuri muutto tyhjensi Suomen maaseudun ja vei Ruotsiin satojatuhansia suomalaisia. Mahtaneeko kysyjä tarkoittaa tuota kirjaa?
Kirjailija Tuuri on kertonut jatkavansa saman aihepiirin parissa myös seuraavissa teoksissa. Tässä linkki Antti Tuurin haastatteluun eiliseltä, jossa hän sivuaa myös tätä aihepiiriä http://areena.yle.fi/1-3927356."
Tarkempaa ilmestymispäivää ei seuraaville osille ole vielä tiedossa. Tuuri on kuitenkin tuottelias kirjailija, joten emme varmasti joudu odottamaan pitkään.
Tiedustelemasi elokuva on Alfonso Araun Suklaata iholla (Como agua para chocolate, Meksiko 1993). Valitettavasti meillä Oulun kaupunginkirjastossa ei tätä ole. Alfonso Araulta on tulossa meille video Rakkauden pilvitarha. Myöskään muista maakuntakirjastoista ei Suklaata iholla -videota taida olla saatavissa.
Teoksesta: VideoHound's Golden Movie Retriever 2000 elokuva löytyi "Like Water for Chocolate".
Hei !
Kyseinen kirja on tulossa kirjastoihin, kannattaa ensin katsoa www.helmet.fi onko jo siellä. Suurehkojen kustantajien suomenkielinen kirjallisuus hankitaan melko kattavasti. Hankintatoiveita voi tehdä
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus (Helmet-etusivun oikeassa alareunasa linkki), tai lähikirjastossa puhelimitse tai paikan päällä.
Osoitteenmuutosilmoitus on nyt mahdollista tehdä www.helmet.fi -sivulla. Osoitteenmuutoslinkki on HelMetin etusivulla vasemmassa reunassa 'Omien tietojen' alla. Asiakas kirjoittaa muutossivulle tuunistusta varten nimensä, kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen tunnuslukunsa sekä uuden osoitteensa. Jos sinulla ei ole vielä tunnuslukua, voit saada sen kirjastossa esittämällä henkilötodistuksen.
Myös sähköpostiosoitteen, puhelinnumeron ja tunnusluvun muutokset voi tehdä järjestelmään.
