Ilmeisesti Seurakunnan toimisto on auki vain torstaisin, koska sivustolla on seuraavat tiedot:
Seurakunnan virastot palvelevat torstaisin klo 9 - 12.30.
Toivomme että kirkkoherranvirastoon liittyvät asiat (esimerkiksi hautausten ja muiden toimitusten varaukset) hoidettaisiin ensijaisesti puhelimen tai sähköpostin avulla.
Tavoitat meidät puhelimitse maanantaista torstaihin klo 9 - 12.30:
Khranvirasto 02 414 1400 karvian.seurakunta@evl.fi
Taloustoimisto 0400 869058 karvian.seurakunta@evl.fi
https://www.karvianseurakunta.fi/
Voi olla, että sähköpostiinkin vastataan siksi viiveellä.
Kokoomus on perustettu 9.12.1918 Helsingissä ja on siten Suomen kolmanneksi vanhin puolue.
https://www.kokoomus.fi/tietoa-kokoomuksesta/kokoomuksen-historia/
Yliopistokirjastojen tietokannasta (Lindasta) löytyi kaksi väitöskirjaa sekä hoitotyön dokumentoinnista että kirjaamisesta:
Saari, Sirpa: Kynällä tai koneella sairaanhoitajien käsityksiä manuaalisesta ja tietokoneavusteisesta hoitotyön kirjaamisesta. 1995.
Ihalainen, Jaana: VIPS-malli hoitotyön kirjaamisen rakenteena. 2000.
Ensio, Anneli: Hoitotyön toiminnan mallintaminen. 2001.
Mattila, Lea-Riitta: Sairaanhoitajan ja potilaan vuorovaikutus sekä hoitotyön dokumentointi sisätautiosastolla Orlandon teoriaan perustuva sairaanhoitajan toiminnan analyysi. 1996.
Potilasasiakirjoihin liittyviä väitöskirjoja ei löytynyt. Kaiken kaikkiaan näistä aiheista löytyi seuraavasti aineistoa: kirjaamisesta 39, dokumentoinnista 21 ja potilasasiakirjoista 34...
Sisäisestä yrittäjyydestä löytyy esim. Jarna Heinosen kirja Sisäinen yrittäjyys: uskalla, muutu, menesty (2002)
Lapin kirjaston tietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi, klikkaa aineistohaku ja varaukset ja valitse alasvetolaatikosta asiasana. - Kirjoja voit myös etsiä Rovaniemen ammattikorkeakoulun kirjastosta http://kaarnikka.amkit.fi/ tai Lapin yliopiston kirjastosta https://finna.fi
Kirjastossa on mahdollisuus hakea myös lehtiartikkelitietokannoista, jotka ovat käytettävissä vain kirjaston tietokoneilta.
Varsinaista tietokirjallisuutta näin spesifistä aiheesta en löytänyt. Voisit tutkia Kuluttajatutkimuskeskuksen Kultu-tietokantaa http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/index.phtml?s=5 . sinne on kerätty erilaisia testitutkimuksia. Hakutermeinä (muissakin tietokannoissa hakiessasi)voit käyttää asiasanoja sukat, vaatteet, pukineet, urheiluvaatteet, vapaa-ajanvaatteet.
Kultu-tietokannasta ja kirjastoissa käytössä olevista lehtitietokannoista Aleksi ja Arto löytyivät mm. seuraavat artikkeliviitteet: Sukat vaeltajalle. Erä 1999:10B ; Viljanen Jukka: Juoksukenkien kumppanit. Juoksija 2007:6 ; Kunnollisilla asusteilla juoksulenkki sujuu vaivatta. Kuntoplus 2006:14 ; Sukkatesti: likaisen työn tekijät (sarja retkitesti). Retki: Finnish outdoor...
Kyseinen vihkonen näyttäisi olevan Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmassa, josta sitä ei saa kotiin luettavaksi, mutta siihen voi tutustua paikan päällä lukusalissa.
Kannattaa siis mennä suoraan Kansalliskirjastoon: http://www.kansalliskirjasto.fi/
Belgian luolista ei löytynyt kirjallisuutta, mutta Internetistä löytyy kyllä tietoja tästä asiasta, ja etenkin seuraavasta linkistä voi olla apua: http://www.showcaves.com/english/be/index.html
Hakusanoilla CAVES BELGIUM saa esimerkiksi Googlen avulla paljon muitakin linkkejä.
Mainituista kolmesta luolasta ei löytynyt tietoja Internetistäkään. Belgian luonnonhistoriallisessa museossa lienee sikäläisistä luolista perillä olevia henkilöitä, ja tästä osoitteesta pääsee käsiksi heidän yhteystietoihinsa:
http://www.naturalsciences.be/
Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988/Kustaa Vilkuna) kertoo Esa-nimestä näin:
6.7. (1929-) Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883, on vanha lyhentymä raamatullisesta nimestä Esaias (Jesaja). Myös Eesauta on paikoin kutsuttu Esaksi, samoin Eskoa (Eskil). Lyhyt naseva Esa oli 1975 alle 15-vuotiaide poikien etunimitilastossa 23. sijalla ja 1984 35.sijalla.
Esaias-nimestä taas kerrotaan samassa lähteessä seuraavaa:
6.7. vuodesta 1708 (1705 21.2.) kreikkalainen vastine heprean nimelle Jesaja, joka on tulkittu mm. ”Jahven pelastus”, ”Profeettain kuningas”. Jesaja ilmoitti jo 740-700 e.Kr. kauneimmin ja selvimmin tulevasta Messiaasta. Ikivanha raamatullinen nimi on ollut ahkerassa käytössä joka puolella maatamme. Yleisin puhuttelumuoto on...
Pirkanmaan kirjastoista molemmat kirjat löytyvät Sastamalan, Tampereen ja Valkeakosken kirjastoista. Voit saada kirjat lainaksi tekemällä seutuvarauksen Piki-verkkokirjaston kautta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Yle-veroa, joka tämän vuoden (2013) alusta korvaa televisiolupamaksun, maksetaan 0,68 % (enintään 140 euroa vuodessa) ansio- ja pääomatuloista. Lisää tietoa Verohallinnon sivuilta:
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Maksaminen/Ylevero
Raahen kaupunginkirjaston pääkirjastossa on lainattavissa
17 unkarinkielistä kirjaa. Kirjastoilla on myös mahdollisuus hyödyntää monikielisen kirjaston kokoelmaa erikoisempien kielten osalta.
Sarjan muista osista on tietääksesemme esitetty vain Le Printemps de Melie nimellä Amalia ja kevät.
Esim. Le Printemps de Melie" on esitetty kaksi kertaa
Ohjelmahaun tulokset
Haku: ORIGINALNAME:"Le Printemps de Melie" VOD:YES
1. Amalia ja kevät (S)
Kanava: Yle TV2
Lähetetty : 1.5.2018 klo 9.05-9.31
Muut nimet: Amalia och våren (T)
Kuvaus : Kuningas Baltasarin valtakunnassa juhlistetaan kevättä, j...
2. Amalia ja kevät (S)
Kanava: Yle TV2
Lähetetty : 30.3.2019 klo 7.00-7.26
Muut nimet: Amalia och våren (T) Kuvaus : Kuningas Baltasarin valtakunnassa juhlistetaan kevättä, j...
Vastaukset löytyvät Ritva-tietokannasta / LÄHDE:
https://www.rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=ORIGINALNAME%3A%22Le+...
Raision kaupunginkirjastoon tulee Ilkka, jonka nimi on nykyään Ilkka-Pohjalainen lehtien yhdistyttyä. Sanomalehtiä säilytetään kirjastossa kuluva ja edellinen kuukausi. Mikäli haluaa lukea myös vanhempia artikkeleita, voi kirjastossa käyttää ePress -digitaalista lehtipalvelua, jonka kautta voi lukea jopa kaksi vuotta vanhaa lehteä https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot
Tunnetuin Larin Paraskesta kertova teos on varmaankin Anu Kaipaisen romaani Poimisin heliät hiekat (1979).
Tietokirjoja kuuluisasta runonlaulajasta on ilmestynyt useita, mm.
Martti Haavio: Viimeiset runonlaulajat (1943)
Liisa Suurla: Runonlaulaja Larin Paraske (1980)
Caius Kajanti: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta (1999)
Petri Lauerma: Larin Parasken epiikan kielellisestä variaatiosta (2004)
Myös Kansallisbiografiasta löytyy Larin Paraskea käsittelevä artikkeli.
Kirjallisuutta:
Ihme ilmat! : miksi ilmasto muuttuu / Laura Ertimo & Mari Ahokoivu
Rohkea tyttö ja jättiläiset : Greta Thunbergin innoittama satu maapallon pelastamisesta / Zoë Tucker
Isa+Bea maapallon asialla / Annie Barrows
Gretan tarina : et ole koskaan liian pieni tekemään suuria asioita / Valentina Camerini
Ilmastonmuutos : mitä minä voin tehdä? / Glenn Murphy
Näkymätön myrsky / Mikko Pelttari, Jenna Kunnas
100 asiaa maapallon pelastamisesta / kirjoittajat: Rose Hal
Aiheesta herää esimerkiksi seuraavia ajatuksia:
Kuuntele, mitä lapselle on sanottavaa. Kysy, mitä mieltä hän on ja mitä ajatuksia hänelle herää. Kerro lapselle, millaisilla teoilla meistä jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Kiinnitä lapsen kanssa yhdessä...
Kyseessä on Suomen rintamamiehet 1939-45 -matrikkelisarja, jonka julkaisi 1971 matrikkeliprojektia varten perustettu Etelä-Suomen Kustannus Oy.
Helmet-kirjastojen kokoelmista Suomen rintamamiehet 1939-45 -matrikkeli löytyy Pasilan kirjavarastosta. Täydennysosia taas löytyy useaman Helmet-kirjaston kokelmista. Matrikkelin saatavuustilanteen Helmet-kirjastoissa voi tarkistaa helmet.finna.fi-sivustolta.
Matrikkelia löytyy pääkaupunkiseudulta myös Kansalliskirjastosta ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta. Saatavuustilanteen voi tarkistaa finna.fi-sivustolta.
Helsingin kaupungin asunnot oy:ltä (http://www.hekaoy.fi/) kerrottiin, että yleistä parveketupakointikieltoa ei ole. Sieltä kehotettiin ottamaan yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään, ja näin ehkä järjestyssääntöjen kautta vaikuttamaan asiaan.
Suuri etunimikirja (tekijä Pentti Lempiäinen, WSOY 1999, ISBN 951-0-23323-4) kertoo Oula nimestä (s. 433): Saamenkielinen muunnos -> Olavista, pidennys on muoto Oulas. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Oulan -> Eulampiokseen, johon sillä ei kuitenkaan ole selvää yhteyttä.
Saman tekijän, WSOY:n vuonna 1989 julkaiseman Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (ISBN 951-0-15788-0) mukaan Oulan nimipäivää vietetään 10.10. (Toinen mahdollinen nimipäivä olisi 29.7. -> Ole, Olof, Uula, Fiina)
Ortodoksisen kalenterin mukaan 10.10. on Eulampioksen (kts. Suuri etunimikirja -> Oula) nimipäivä.
