Julius ja Ethel Rosenbergista on saatavilla varsin vähän tietoa suomeksi.
Vuonna 1955 ilmestyi Antti Öhmanin teos Atomivakoilun varjossa (Kivi-kustantamo), jossa pitäisi olla jonkin verran tietoa Rosenbergeista, samoin vuonna 1992 ilmestyneessä Mary Elizabeth Allisonin teoksessa Tuntematon totuus : uutta valoa historian arvoituksiin (toim. Pertti Kosonen, Pirkko Biström ja Sirkka Salonen, suom. Tuulikki Valta, kust. Valitut Palat).
Molemmat teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Vuonna 1922 annetussa uskonnonvapauslaissa 267/1922 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1922/267 2§:ssä todetaan, että "Uskonnollisina yhdyskuntina pidetään tässä laissa evankelisluterilaista ja kreikkalaiskatolista kirkkoa, niin myös muita uskontokuntia, joilla on tarkoituksena julkisesti harjoittaa uskontoa ja jotka on asianmukaisesti rekisteröity, niinkuin 2 luvussa sanotaan." Lain toisessa luvussa Uskonnollisen yhdyskunnan perustaminen ja oikeudellinen asema, 13§:ssä todetaan, että"Kun suomessa asuvat henkilöt tahtovat perustaa uskonnollisen yhdyskunnan, laatikoot sellaisen yhdyskuntajärjestyksen, kuin 14 §:ssä sanotaan, ja tehkööt valtioneuvostolle kirjallisen ilmoituksen yhdyskunnan...
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy aiheesta kirjallisuutta. Mikäli haluatte tietustella asiaa muista
kirjastoista, on alla joitakin yhteystietoja.
Sota-arkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.sota-arkisto.fi/framesij.html
Tornion kaupunginkirjaston kotisivu on osoitteessa:
http://www.tornio.fi/kirjasto/ , sieltä on myös linkki esim. Lapin maakuntakirjaston kokoelmiin. Voitte kokeilla esim. asiasanoja "sotavangit" "ensimmäinen maailmansota".
Maanpuolustuskorkeakoulun kokoelmiin ei pääse Internetin kautta, mutta heillä on sähköposti osoitteessa: paakirjasto@mpkk.fi
Puolustusvoimien tutkimuskeskuksen informaatikkoon saa yhteyden puh. 03-18153236
Asiasanalla saamelaiset löytyy varsin runsaasti aineistoa. Kirjastojen aineistotietokannasta voit etsiä aiheesta yhdistämällä asiasanahaun ja luokkahaun 32.2. (käsittelee mm. vähemmistöjen asemaa yhteiskunnassa). Oulun kaupunginkirjaston aineistoa voit katsoa internetissä http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html
Tässä esimerkkinä teoksia em. hausta:
Beaivvi manat: saamelaisten juuret ja nykyaika. Tietolipas 164. SKS
Lehtola, Veli-Pekka: Saamelaiset: historia, yhteiskunta, taide. Kustannus Puntsi 1997
Myntti, Kristian: Suomen saamelaisten yhteiskunnallinen osallistuminen ja kulttuuri-itsehallinto.
Oikeusministeriö. Lainvalmisteluosaston julkaisu 2/1997
Suomen kulttuurivähemmistöt. Suomen Unesco-toimikunnan julkaisu No 72. Helsinki...
Seppo Vuolanto on vastannut Suomen luonto -lehden Kysy luonnosta -palstalla vastaavanlaiseen kysymykseen:
Kysymys: "Mistä lokit tietävät tulla pellolle heti, kun maan muokkaus alkaa? Yhtään lokkia ei näy missään, kun traktori ajaa pellolle, mutta ennen kuin se ehtii edes saran päähän, pellolla on jo lokkeja."
Vastaus: "Maanviljelijä ei näe traktoristaan lokkeja, jotka lentelevät korkealla taivaalla ja tähystävät mahdollisia ruokapaikkoja. Ne tavallaan odottavat juuri sitä, että traktorit ilmestyisivät kevättöihin.
Lokit ovat pitkäikäisiä ja kaikkiruokaisia lintuja. Ne ovat oppineet, mistä milloinkin kannattaa ruokaa hakea, ja ne tietävät, että pelloilla kannattaa liikkua kevättöiden aikaan. Ne muistavat, että juuri tähän vuodenaikaan...
Kyseessä on Jukka Itkosen runo Kirje äidille kokoelmasta Laulu laulusta (1994). Runon voi lukea myös teoksesta Äideistä parhain : runoja äideille (toim. Tuula Simola, 1997, s.57). Runo alkaa riveillä "Sinä hymyilet salaperäisesti / haalistuneessa valokuvassa hyllyn reunalla..."
https://finna.fi/Record/helmet.1312565
Uudempia maantieteen kirjasarjoja ei tosiaankaan ole ilmestynyt eikä niitä löydy englanniksi Finnastakaan. Kustantajat tietäisivät tämän parhaiten, mutta oletetaan, että kyse on internetistä ja tiedon nopeasta vanhenemisesta. Tiedot on helppo päivittää verkkoon, kun taas kirjasarjojen tiedot vanhenevat osittain nopeasti. Sama koskee tietosanakirjoja. Yksiosainen tietokirja on ilmestynyt: Kimmo Kiljusen Maailman maat: liput ja historia (2018), joka painottuu lippujen lisäksi eri maiden historiaan.
Verkosta Makupaloista löytyy maantiedeaiheisia linkkejä:
https://www.makupalat.fi/fi/k/415%2B26804/hae?category=113769&sort=titl…
Näistä linkeistä voisi nostaa esiin Suomen YK-liiton Globalis-tietokannan, joka sopii erityisesti...
Kun joku valtio on EU:n odotushuoneessa, se tarkoittaa, että valtio on hakenut Euroopan unionin jäsenvaltion asemaa. Ja odottaa pääsyä EU:n jäsenvaltioksi. EU:n jäseneksi liittyminen on monivaiheinen ja pitkäkestoinen prosessi. Kun hakijamaa on täyttänyt EU-jäsenyyden ehdot, sen on pantava täytäntöön unionin lainsäädäntö kaikilla aloilla. Ehdokasmaat:
Albania
Bosnia ja Hertsegovina
Moldova
Montenegro
Pohjois-Makedonia
Serbia
Turkki
Ukraina
Lisätietoa Euroopan unioniin liittymisestä:
https://european-union.europa.eu/principles-countries-history/joining-e…
Jäsenyysedellytykset (Kööpenhaminan arviointiperusteet):
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=LEGISSUM:accession_…
Phie Ambon dokumenttielokuvaa "...when you look away" (2017) ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Näyttäisi siltä, että kyseisestä elokuvasta ei ole olemassa DVD:tä tai muuta fyysistä julkaisua, tai en ainakaan onnistunut sellaista löytämään.Tältä sivustolta voit tarkistaa, mistä palveluista elokuva löytyy tällä hetkellä suoratoistona.
Pirjo Mannisesta on erittäin niukasti tietoa saatavissa. Tietoja ei löytynyt kirjailijamatrikkeleista. Ainoastaan Suomen kirjailijat 1945-1980 kertoo lyhyesti henkilötiedot ja tuotannon. Kyseisen kirjan löydät ainakin Vantaan kirjastojen käsikirjastoista.
Aleksi-tietokannasta löytyi yksi artikkeliviite:
Hämäläinen, Helena: Muistojen puutarhassa : vierailulla Pirjo ja Jaakko Mannisen asuttamassa Anni Swanin...(ET-lehti 1998:7, s.4-8). Muista tietokannoista (Linda, Arto) ei löyynyt mitään.
Suomen kirjailijat-kirjan mukaan Pirjo Manninen on ollut Suomen kansallisteatterin tiedottajana v. 1978, tosin saattaa olla jo eläkkeellä. Kannattaisiko ottaa kirjailijaan suoraan yhteyttä tai Kirjayhtymä- kustantamoon? Kirjojen osalta ainakin Vantaan...
Sirpa Kähkösestä löytyy tietoa Kirjasammossa, josta voi myös tutkia hänen teosluetteloaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175965429156. Kustantajan sivulla kerrotaan myös kirjailijasta, https://otava.fi/kirjailijat/sirpa-kahkonen/
Teoksessa Kotimaisia nykykertojia. 8 / Janna Kantola. Avain, 2010 on tietoa Kähkösestä, mutta vain siis vuoteen 2010 asti.
Kirjailija on esiintynyt paljon julkisuudessa, joten hänestä on haastatteluja lehdissä ja ohjelmia. Ne ovat löydettävissä verkossa hakemalla hänen nimellään, esim. Ylen artikkeli https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/05/kun-katsoo-ihan-suoraan-se-on-…, ja ohjelma Ammattina kirjailija, https://areena.yle.fi/1-4256303 Kirjastokaistan haastattelu, https://www....
Jos varaat kirjan HelMetistä, varaus koskee kaikkia HelMet-kirjastoja ja kirja voi tulla sinulle mistä tahansa toimipisteestä. Kirja toimitetaan sinulle sellaisesta kirjastosta, jossa kyseistä nimekettä on vapaana. Tämä kirjasto voi toki olla myös oma kotikirjastosi, jos kirjaa on sen hyllyssä illoin, kun teet varauksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjastokortin osalta:
voit kuolettaa korttisi jossakin Helmet-kirjastossa. Kuoletuksen voi suorittaa myös puhelimitse.
Uuden kortin hankkimiseksi on henkilökohtainen käynti jossakin Helmet-kirjastossa välttämätön, mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Uusi kortti maksaa 3 euroa (15-vuotta täyttäneet), alle 15-vuotiaat 2 euroa.
Yhteystiedot http://www.helmet.fi/fi-FI
Säkeet on runoillut Aaro Hellaakoski. Ne ovat peräisin vuonna 1943 julkaistun Uusi runo -kokoelman sikermästä Pientä kokoa. Runo sisältyy myös suuren osan Hellaakosken lyyrisestä tuotannosta yksiin kansiin kokoavaan Runot-valikoimaan.
Kyseessä on Marcilio Ficinon (1433 –1499) latinaksi kääntämä Platonin koottujen teosten ensimmäinen osa. Nimiölehden mukaan se on painettu Jacobus Stoerin kirjapainossa Genevessä v. 1592. Stoer on tosiaan painanut ko. teoksen kolmessa osassa kyseisenä vuonna, mutta tarvittaisiin asiantuntija kertomaan onko kyseessä aito kirja vai väärennös. Veikkaan väärennöstä, mutta kyllä tätä teosta on joitakin kappaleita vielä olemassa. Mikäli kirja on hallussanne, kannattaa olla yhteydessä asiansa osaavaan antikvariaattiin. Teos voi olla arvokas, vaikka se olisikin myöhempi väärennös tai näköispainos.
Lähde:
https://www.library.illinois.edu/rbx/exhibitions/Plato/Pages/TranslationsLabels.html
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole noin vanhoja Punalippu/Carelia -lehtiä.
Jyväskylän yliopiston kirjastossa lehteä on saatavilla lukusalilainaan vuodelta 1990 ainakin numerot 7-11, vuosilta 1973-1990 lehdestä on hajanumeroita. Yliopiston kirjastosta kysymällä selviää, ovatko kaikki tarvitsemasi numerot kirjastossa.
Lehden kohdalla on maininta, että kirjautumalla korkeakoulujen HAKA-tunnuksin digi.kansalliskirjasto.fi-palveluun käytettävissä ovat vuosien 1940-2018 digitoidut numerot
Rulotekniikka (roller shutter) on ainakin alla olevien lähteiden mukaan patentoitu kaksi kertaa 1800-luvulla: vuonna 1850 sen on patentoinut A. L. Johnson ja vuonna 1882 Anton Greisser. Greisseriä pidetään yleisemmin rulotekniikan kehittäjänä, mutta kumpikaan ei ole varsinaisesti tekniikan keksijä, vaan se on todellisuudessa paljon vanhempi keksintö. Jopa Aleksandrian aikana on ollut rulotekniikalla toimineita temppelinovia. Greisserin patentin myötä rulo-ovet kuitenkin yleistyivät. Harmonin ikää ei tarkasti voi arvioida rulotekniikan kautta, mutta harmonit ovat Suomessa yleistyneet 1800-luvun loppupuolella, joten soitin voi olla 1800-luvulta.Lähteet ja lisätietoaThe History of Roller Shutters (With Timeline) https://rollershutterpeople....
Aaro Hellaakosken runojen käännöksiä löytyy ruotsiksi antologiasta Finsk lyrik I-II sekä teoksesta Parus: merirunoutta neljällä kielellä.
Tarkistakaa saatavuustiedot aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Sähköpostin suojaamista koskeva artikkeli löytyy osoitteesta:
http://www.mbnet.fi/jutut/kolumnit/kol_199707.html
Lisäksi tietoturvaa yleisesti koskeva sivusto on osoitteessa
http://www.telmo.fi/arkisto/tiveke/turva/turva-2.htm
Lisää sähköpostin suojaamista käsitteleviä sivuja voi etsiä esim. Googlen hakupalvelulla http://www.google.com
Hakusana voi käyttää esim. sähköpostin suojaaminen.
