Hei,
Tämä voisi olla Maria Gripeä, jolla on monessa kirjassa joku yliluonnollinen elementti. Todennäköisesti kysymäsi kirja lienee Vieras aikojen takaa, jossa on 13-v. Nora, muutto uuteen taloon ja kummittelu.
Itäsuomalaisissa sukunimissä -nen on vanha kollektiivijohdin, jolla on ilmaistu sukuun ja perheeseen kuulumista. Lisätietoa voit lukea alla olevista Kielikellon artikkeleista. LisätietoaMiksi Heikkisessä on -nen ja Mattilassa -la? https://kielikello.fi/miksi-heikkisess%C3%A4-on-nen-ja-mattilassa-la/Itä- ja länsisuomalaiset sukunimet https://kielikello.fi/ita-ja-lansisuomalaiset-sukunimet/Se tavallinen Virtanen https://kielikello.fi/se-tavallinen-virtanen/
Hei,Kyseessä lienee tämä. Yle esittänyt varmaankin 2005 nimellä Unilintu (alunperin ilmestynyt 2004). On poistunut Yle Areenasta, mutta lyhyt tieto löytyy: https://areena.yle.fi/1-915646 The Gift Collection: DreambirdSeven-year-old Fred is an African boy living in Paris. When his grandfather N'gomélé comes to France, Fred is embarrassed by the simple, elderly man and his African gift, a hand-carved, painted wooden bird. But when the bird reveals its magical powers and takes the boy on a trip to Africa, Fred realizes how he likes bonding with his roots, and with his grandfather.
Helsingin Sanomissa 01.04.2004 kerrottiin Vanhankaupunginkosken kalastuksesta. Kalastuskausi alkoi torstaina 1.4. ja artikkelissa ennustettiin ensimmäisten kalastajien saapuvan viikonloppuna. Tulvivassa koskessa ei ole kaloja, mutta muutaman viikon kuluttua kosken alapuolinen suvanto täyttyy norsseista. Norssiparvien ja silakoiden myötä saapuvat meritaimenet syönnösvaellukselle.
Vanhankaupunginkosken kalastusluvista löytyy tietoja sivulta http://www.hel.fi/liv/ulkoilu/vanhanluvat.html
Vanhankaupunginkosken kalastuslupia myydään Meri-infossa Viikintie 1. ma - pe klo 9 - 17
Muuta tietoa Helsingin kalastusluvista: http://www.hel.fi/liv/ulkoilu/luvat.html
Kalastuslupien nettikauppoja:
http://www.kalastusluvat.net/
http://www.kalakortti.com/
Suomalaisen kirjallisuuden seuran (http://www.finlit.fi) käännöstietokannan mukaan Aaro Hellaakosken runoja on julkaistu koosteena vain unkarin kielellä. Antologia on ilmestynyt vuonna 1984.
Oulun kaupunginkirjaston sivuilla ositteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/aloitus.htm pääset tutustumaan Aaro Hellaakosken elämään ja taiteeseen. Linkin Bibliografia takaa aukeaa sivusto, jota selaamalla löydät otsikon "Aaro Hellakosken tuotantoa on käännettynä seuraavissa valikoimissa". Sen mukaan hänen runojaan on ilmestynyt englanniksi kirjassa: Armstrong, Robert: Poetry and Folk Songs of Finland in Translation with poems of tribute and drawings, London 1975. Kirja on ainakin Oulun ja Joensuun kaupunginkirjastojen kokoelmissa....
Tiedustelemasi lehti löytyy Turun kirjastosta. Pääkirjastossa lehti sijaitsee Tieto-osastolla, Luonto- ja harrasteet aihealueella.
Turun kaupunginkirjaston lehtiä voi etsiä myös Aino -aineistotietokannasta, osoitteesta:
http://www.turku.fi/aino
Piirakoiden historian on arvioitu alkaneen keskiajalla, jolloin uunin käyttö yleistyi. Uuninrakennustaito ja ruoan valmistaminen uunissa opittiin venäläisiltä, niin kuin myös piirakoiden valmistustapa. Piirakoita on leivottu Itä-Suomessa jo satojen vuosien ajan. Virallisissa aikakirjoissa ensimmäiset maininnat piirakoista ovat 1600-luvun loppupuolelta.
Lähde:
Ulla Liukkonen, Helena Lylyharju, Kari Martiala, Karjalainen keittiö : uusia tuulia perinneruokiin. Karisto, 2013
Olisiko kyseessä seuraava kirja: Ottiell Jürissaar: Kevääntytöt. Kirja on suomennettu viron kielestä vuonna 1993 ja se löytyy Helsingin pääkirjastosta.
Uuden pinkoodin unohtuneen tilalle saa vain käymällä paikanpäällä kirjastossa. Muista ottaa mukaan kuvallinen henkilötodistus!
Lisätietoa Vaski-kirjastojen sivuilta osoitteesta https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Kirjastoista voi lainata liikuntavälineitä. Kuopion kaupunginkirjaston lainattavien liikuntävälineiden laina-aika on 28 vuorokautta, niitä ei voi varata eikä lainaa voi uusia. Liikuntavälineet tulee palauttaa takaisin siihen kirjastoon, mistä ne on lainattu esim. pääkirjastosta lainatut liikuntavälineet tulee palauttaa pääkirjastoon.
Verkkokirjasto Finnasta löytyy luettelo Kuopion kaupunginkirjaston lainattavista liikuntavälineistä ja niiden tämänhetkinen saatavuus kirjastoissa:
https://kuopio.finna.fi/List/435672
Makupalat.fi:n on koottu vapaasti luettavissa olevia lasten kuvakirjoja ja satukirjoja. Myös Sivupiirin täkyjen joukossa on e-kirjoina saatavilla olevia satukirjoja.
Makupalat.fi Sadut ja kuvakirjat
Kirjasammon Sivupiirin täkyjä
Viimeisimmän painoksen voit tarkistaa kirjakauppojen sivuilta tai kustantajien sivuilta. Osoitteesta: http://booknet.cultnet.fi/ voit löytää kirjakauppojen ja kustantajien www-sivut. Näillä sivuilla on hakumahdollisuus, voit hakea tietoa mistä tahansa yksittäisestä kirjasta.
Lisäksi voit tarkistaa myös Helkasta, joka on Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo osoitteessa: www.helsinki.fi/helka/. Siitä pääset katsomaan aineistotietokantaa. Helka ei kuitenkaan välttämättä sisällä kaikkia painoksia jokaisesta kirjasta. Ne löytyvät kansallisbibliografiasta, Fennicasta,
johon vain kirjaston henkilökunnalla on pääsy. Eli voit myös kysyä uusinta painosta suoraan kirjastosta.
Voit lähettää teoksestasi joko esitteitä tai näytteen suoraan kirjastoille. Kirjastojen osoitteita saat kätevästi Kirjastot.fi-sivuilta kirjastotietokannasta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ .
Toinen mahdollisuus on tarjota teostasi välitettäväksi esim BTJ Kirjastopalvelulle tai Kirjavälitykselle.
BTJ Kirjastopalvelu Oy:n osoite on Vattuniemenkatu 23 A, PL 84, 00211 HELSINKI, puhelinvaihde (09) 584 0440 ja sähköpostiosoite btj.kirjastopalvelu@btj.fi . Lisätietoja BTJ Kirjastopalvelusta saat myös heidän www-sivuiltaan http://www.btj.fi/ .
Kirjavälitys Oy:n osoite on Matinkyläntie 45, 01720 Vantaa, puhelinvaihde (09) 852 541 ja sähköpostiosoite kv@kirjavalitys.fi . Lisätietoja yrityksestä saat www-osoitteesta http://www.kirjavalitys.fi/
Porvoon kaupunginkirjastossa on seuraavien kuntien kirkonkirjat mikrokortteina: Askola, Liljendal, Myrskylä, Pernaja, Porvoo, Sipoo. Ne löytyvät käsikirjastosta, kuten myös mikrokorttien lukulaitteet. Muiden alueiden mikrokortteja voi tietenkin kaukolainata kirjaston kautta.
Lisäksi kirjastossa on sukututkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Hae kirjaston aineistotietokannasta asiasanalla sukututkimus.
Suomen sukututkimusseuran nettisivut löytyvät osoitteesta
www.genealogia.fi
HisKi-linkin takaa löytyvät kirkonkirjat. Klikkaa historiakirjojen hakuohjelmaa ja valitse kartasta esim. 3 (Itä-Uusimaa)
Kari Pirilä ja Erkki Kivi ovat kirjoittaneet aiheesta kolmiosaisen kirjasarjan Elävä kuva - elävä ääni. Ensimmäinen osa Otos (2005), toinen osa Leikkaus (2008) ja kolmas osa Teos (2010). Muita aihetta käsitteleviä kirjoja ovat Markku Pölösen Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita(1990),elokuvan suunnitteluprosessia kuvaava Riina Hyytiän Ennen kuin kamera käy(2004, Jukka Hytösen Kamera käy! (elokuvaohjaaja Kari Sohlbergista)ja Erkki Kiven Kuinka kuvat puhuvat, jonka aiheena on elokuvaääni. Lisäksi Jouko Aaltonen on kirjoittanut dokumenttielokuvan teosta. Myös elokuvakäsikirjoituksen teosta on kirjoja.
Etsimääsi teosta ei ole saatavilla Vaski-kirjastoista. Turun yliopiston kirjastossa se on tilattavissa varastosta lukusalilainaan.
Halutessasi saat kirjat myös kaukolainaan Turun kaupunginkirjaston kautta Varastokirjastosta, jolloin sinulta veloitetaan kaukolainakorvaus, joka on 4€ per kirja.
Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa vaan ohjaa tiedonlähteille.
Tekijanoikeus.fi –sivustolla on tietoa tekijänoikeudesta ja linkkejä tekijänoikeusjärjestöjen sivuille
https://tekijanoikeus.fi/
Tekijänoikeuslaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeu%2A
Valtettavasti meidän kokoelmista ei kuvaa löytynyt. Jos et ole vielä yrittänyt niin on olemassa Säkkijärvi-säätiö, jonka sivuilta löytyy yhteystiedot Säkkijärvi-lehden toimittajaan. Sittenhän Lappeenrannassa on Carelica-tietokanta, josta voisi myös kuvaa hakea. Facebookista löytyy myös useita Säkkijärvi-ryhmiä, joista voisi kuvaa kysellä. Itse en vastausta saanut ainakaan näin lyhyellä kyselyllä. Valitan etten pystynyt enempää auttamaan.
Naiset eivät reagoi sen enempää tai vähempää kutittamiseen kuin miehetkään. Erään tutkimuksen mukaan miehet jopa pitävät kutittamisesta enemmän kuin naiset, ja osa naisista pitää kutittamista epäimiellyttävämpänä kuin miehet. Huumorintajukaan ei kutiamiseen vaikuta. Kutittaessa ihon hermopäätteet lähettävät aivoihin viestin. Yllättävän kosketuksen vaikutuksesta liikettä koordinoivat pikkuaivot aktivoituvat ja keho tuottaa kutituksen tunteen.
Kutittamisesta kerrottu enemmän sivuilla:
12 faktaa kutittamisesta
Mistä kutiamisessa oikein on kyse?
Nauru ei ole kivun vastakohta, mutta naurun avulla kipua voi lievittää ks. Nauraminen on luonnollinen tapa lievittää kipua
